Kannanottoja
ALOITE
Kaupunginvaltuusto 12.3.2018
Kerava mukaan Suomen ympäristökeskuksen kiertotalouskiihdyttämöön
Sitra ja Suomen ympäristökeskus ovat käynnistäneet julkisten hankintojen kiihdyttämön vauhdittamaan vähähiilisiä ja kiertotaloutta edistäviä hankintoja ja investointeja. Tavoitteena on löytää yhteisiä hankintatarpeita, hankeaihioita ja käynnistymässä olevia hankintoja, jotka voitaisiin toteuttaa vähähiilisesti ja kiertotalouden hengessä.
Kiihdyttämössä kunnat saavat vertaistukea ja sparrausapua hankintatarpeen kirkastamiseen, hankinnan suunnitteluun, markkinavuoropuheluun, hankinnan läpivientiin ja käytännön esteiden ratkomiseen sekä hankinnan ympäristö- ja kustannushyötyjen arvioimiseen.
Hankinnan tulee edistää vähähiilisyyttä ja/tai kiertotaloutta. Keskeiset teema-alueet ovat: 1) älykäs rakentaminen ja infrastruktuuri, 2) kestävä liikkuminen ja logistiikka, 3) kestävät ruokajärjestelmät.
Esimerkkejä edistettävistä hankinnoista ja investoinneista ovat rakentamisen uusiomateriaalit ja puurakentaminen, maa-ainesten resurssitehokas käyttö ja digitaaliset energiatehokkaat ratkaisut.
Kuntien toivotaan tarttuvan tilaisuuteen ja kertovan kiinnostuksensa Suomen ympäristökeskukselle kevään aikana, mielellään maaliskuun loppuun mennessä. Hanke voi olla vasta suunnitteilla tai jo alkamassa, tai kunta on tunnistanut tarpeen, jolle se haluaa sparrausapua.
Kerava on vireä julkisen rakentamisen kaupunki. Uudessa strategiassamme painotamme monimuotoisen viherkaupungin arvoja. Kiertotalouskiihdyttämön vertaistuki ja sparraus voisi hyödyttää kaupunkiamme monin tavoin.
Esitämme, että Kerava tarttuu Suomen ympäristökeskuksen tarjoamaan tilaisuuteen ja ilmoittaa kiinnostuksestaan lähteä mukaan kiertotalouskiihdyttämöön.
Keravalla 12.3.2018
Inna Kallioinen ja 29 muuta allekirjoittanutta valtuutettua
Keskustan vuosikokouksen kannanotto kuntauudistukseen
Keravan Keskustan paikallisyhdistys otti vuosikokouksessaan 2.4.2013 kantaa sekavana pitämäänsä hallituksen kuntauudistuspolitiikkaan.
KANNANOTTO:
Keravan keskustalaiset ovat seuranneet kasvavalla ihmetyksellä Jyrki Kataisen (kok) hallituksen sekoilua niin sanotussa kuntauudistuksessa. Yhä ilmeisemmältä näyttää, että kuntaliitoksista on tullut hallitukselle pakkomielle. Sen vallassa ajetaan ratkaisuja, joiden mielekkyys on kyseenalainen ja jotka ovat asukkaiden etujen vastaisia. Yhtenä esimerkkinä tästä on ehdotus Keravan ja Tuusulan liittämisestä Vantaaseen. Sen seurauksena Keski-Uudenmaan kunnat ja kaupungit ovat olleet pakotettuja etsimään tasapuolisempia, vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.
Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ollaan muuttamassa hallinnollisista, ei asukkaiden tarpeiden mukaisista lähtökohdista. Hallitus ei halua kuulla edes itse asettamiensa asiantuntijoiden näkemyksiä. Sekoilun lopputuloksena on linjauksia, joita ei osata tulkita samalla tavalla edes hallituksen omassa piirissä. Nyt on korkea aika laittaa jäitä hallituksen hattuun, Keskustan Keravan paikallisyhdistys vaatii.
Paikallisyhdistyksen vuosikokous toteaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden palvelujen parhaita järjestämismalleja on mahdollista selvittää kiihkottomalla ja asiantuntemusta kunnioittavalla tavalla. Jopa kuntien yhdistämistä voidaan selvittää silloin, kun se perustuu kunnallisen itsehallinnon kunnioittamiseen ja vapaaehtoisuuteen. Keravan Keskusta muistuttaa, että Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista Keravan kaltaisten, hyvin asiansa hoitaneiden kuntien pakkoliittämistä toisiin kuntiin. Keskustalaisille itsenäinen Kerava on edelleen ykkösvaihtoehto.
Keravalla 2.4.2013
Keskustan Keravan paikallisyhdistys ry
Keravan strategiaprosessi
Kerava on logistiselta sijainniltaan, taloudelliselta tilanteeltaan sekä palvelujen saatavuuden ja laadun osalta kilpailukykyinen kunta. Sijainti takaa vetovoimaisuutta myös jatkossa. Strategiatyössä on oleellista kiinnittää huomiota kunnan taloudellisen tilanteen vakauteen myös tulevaisuudessa. Tuottavuutta on lisättävä. Palvelujen saatavuus ja niiden laadun turvaaminen ovat haasteellisia strategisia kysymyksiä: väestön ikärakenteen muutos ja kuntalaisten odotukset palveluja kohtaan luovat paineita. Hyvinvoinnissa painotamme ehkäisevän työn merkitystä. Strategian tulisi antaa myös työkaluja lisääntyvien palvelutarpeiden täyttämiseen. Johtamisen, toiminnan analysoinnin ja laatutyön kehittämiselle tulee varata resurssit.
