Jääviysepäilyt eivät ole perusteettomia

Keravan kaupungin johtaminen on noussut julkiseen keskusteluun. Tähän asti olen pidättäytynyt kommentoimasta sitä siihen perustuen, että julkinen repostelu ei välttämättä edistä parhaan tuloksen saavuttamista. Lisäksi on parempi, että pidetään riittävästi erillään virkamiesjohtamiseen ja poliittiseen johtamiseen liittyvät asiat. Nyt on kuitenkin kysyttävä, ratkooko Keravan poliittinen johto syntynyttä tilannetta parhaalla tavalla. Viime kädessä vastuu on poliittisella johdolla.

Syksyn keskustelujen ja kokemusten perusteella korkeimmillakin päättäjillä pitäisi olla tieto siitä, että kysymys ei ole vain tarpeesta tehdä keskushallinnon toiminto- ja tehtäväkartoitus ja esittää sitä koskevat mahdolliset uudelleen järjestelyt. Tällaiseksi nimittäin selvityshenkilölle annettu kaupunginhallituksen toimeksianto on rajattu. Hallituksen (14.12.2015) päätökseen sisältyvä johdon valmennus lienee sinänsä tarpeellista, mutta se ei poista selvitystyön rajaamisen ongelmaa.

Toimeksiannon sanamuoto viittaa siihen, että ollaan ehkä hakemassa tiettyä, jo ennalta päätettyä lopputulosta. Työryhmän vetäjäksi valittu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eero Lehti (kok) on julkisuudessakin esittänyt näkemyksiä, joita ei voi tulkita puolueettomiksi. Ilmeisesti on myös hänen ”löytönsä” valita selvityshenkilöksi Jorma Hämäläinen. Kaikkien tiedossa on, että Hämäläinen on aikaisemmin ollut mm. hänen omistamansa yhtiön toimitusjohtaja.

Kun poliittisen johdon tulisi nyt arvioida kaupungin kokonaisjohtamista sekä toiminnan että henkilöstön johtamisen näkökulmasta, ei mielestäni ole hyvän tavan mukaista, että työryhmän täysivaltaisena jäsenenä on myös kaupunginjohtaja, jonka omakin johtamistapa on noussut keskusteluun.

Lopullisen kimmokkeen tähän kirjoitukseeni sain luettuani Keski-Uusimaan pääkirjoituksen (20.12.2015), joka ensin em. sidokset kerrottuaan toteaa: ”Selvityshenkilön jääviydestä on jo heitetty epäilys. Se ei oikeastaan ole ihme, sillä sidoksia on moniin suuntiin. Huoli on kuitenkin turha, sillä selvitysmies joutuu näin pienessä piirissä tiukan suurennuslasin alle. Puolueettomuuteen kohdistuville epäilyksille ei voi jättää tuumaakaan.”

Onkohan huoli sittenkään turha? Paikallislehdelläkin on tässä nyt tarkka paikka, koska sen historia on vahvasti sidoksissa eräisiin edellä mainittuihin avaintoimijoihin. On eri asia toimia vallan vahtikoirana kuin sylikoirana.

Vanhan sanonnan mukaan ”niin on, jos siltä näyttää”. Epäilyksille jääviyksistä valitettavasti jää nyt sijaa, mutta ei edes eniten selvityshenkilön suhteen.  En tiedä, mikä on hyvä toimintatapa yrityselämässä, mutta nyt nähty etenemistapa ei mielestäni ole hyväksi kunnallishallinnossa.

Selvitystyön lähtökohtana ei tulisi olla tietty lopputulos. Tavoitteeksi on asetettava paras lopputulos!

Kyösti Haukipuro
kaupunginvaltuutettu
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 27.12.2015