Eeva Karvinen: Missä iässä minusta tulee päätöskyvytön objekti?

Olen nyt 54-vuotias nainen Keravalta. Onko minun tosiaankin elettävä uskossa, että kaupungin virkamiehet tulevat rajoittamaan liikkumistani ja pitämään minua ihmisenä, jonka puolesta on päätettävä, kenen kyytiin lähden. Milloin tämä tapahtuu? 70-, 75-, vai 80-vuotiaana? Näin on pääteltävissä Keski-uusimaan artikkelista (16.2.2017) ”Auttaminen on vaikeaa”. Jutussa kerrotaan, että Järvenpäässä ja Keravalla avustusjärjestöt eivät saa kuljettaa vanhoja ihmisiä omalla autolla tapahtumiin, kahville tai minnekään. Järvenpään asioihin en halua puuttua, mutta eiköhän Keravalla tämä asia nyt tavalla tai toisella saada ratkaistuksi.

Syyksi kuljetusten kieltoon tarjotaan sitä, että kaupungin vakuutus ei kata näitä matkoja. Laitetaan kattamaan. Työnsä tehneille ja veronsa maksaneille ihmisille kaupungin kassasta on riitettävä tällaiseen rahaa. se on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa, joka maksaa itsensä takaisin. Tai kustannettava siskoille ja simoille yms. vapaaehtoisille vakuutus, jos se on tarpeen. Lisäksi käsittääkseni autossa matkustettaessa on liikennevakuutus voimassa, joka kattaa henkilövahingot. Nyt tahtoa peliin. Tämä asia on järjestettävissä.

On vanhuksia, jotka ovat holhouksen alla. Tällöin esim. tällaisista kuljetuksista on sovittava huolta pitävän läheisen kanssa. Näitä vanhuksia on kuitenkin vähemmistö. Itselläni on 81- ja 85-vuotiaat vanhemmat. Rollaattorilla mennään, mutta ikinä en ole ajatellut kieltää heitä nousemasta sen ihmisen kyytiin, johon haluavat. Eiköhän tässä sivuta jo perustuslaissa määrättyä vapaata liikkumisoikeutta ja taatusti tasa-arvopykäläkin paukkuu.

On ymmärrettävää, että virkamiehet eivät halua ottaa riskejä. Poliittisten päättäjien on siksi pidettävä huolta, että virkamiehet kokevat työnsä ja päätöksenteon turvallisena. Vuoropuhelu päättäjien ja virkamiesten kesken on tarpeen. Silloin saadaan elämää helpottavia ja rikastuttavia päätöksiä aikaan.

Eeva Karvinen
Ikääntyvä vanhojen ihmisten tytär
Kuntavaaliehdokas, Keravan Keskusta

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 17.2.2017