Valtuusto on kuntalain mukainen korkeinta päätösvaltaa kunnassa käyttävä ja kunnan toiminnasta ja taloudesta vastaava elin, jonne keravalaiset ovat valinneet edustajansa demokraattisesti suoralla vaalilla. Sen sijaan muut kunnalliset luottamustehtävät puolueiden kunnallisjärjestöt jakavat keskenään neuvotellen. Keravalla neuvotteluissa saatiin aikaan sopimus. Keskustakin allekirjoitti sen, mutta jätti sopimukseen kirjallisen lausuman. Miksi? Valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen pohtii kirjoituksessaan neuvottelujen lopputulosta, ja sitä, toteutuiko tuloksessa äänestäjien tahto ja kohtuullisuuden ajatus.
Minulla on ilo saada aloittaa Keravalla Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajana. Keskustalla on rohkeutta uudistumiseen. Arvostan suuresti sitä, että monella tapaa minua kokeneemmat valtuustoryhmäni jäsenet Keravan Keskustan paikallisyhdistyksen johtokunnan kannustuksella valitsivat minut uutena ja nuorena kaupunginvaltuutettuna ryhmänjohtajaksi.
Keskustalla katse kasvuun
Keskustalla on aito mahdollisuus kasvuun kaupungeissa. Sitä kasvua tulemme Keravalla tavoittelemaan tosissamme tekemällä aktiivista ja avointa politiikkaa ja nimeämällä kaikkiin puolueellemme osoitettuihin luottamustehtäviin osaavat, motivoituneet ja hyvään vuorovaikutukseen kykenevät henkilöt. Saimme kuntavaaleissa Keravalla Keskustalle yhden valtuustopaikan enemmän kuin viimeksi. Paikallistasolla pienpuolueena se oli meille vaalivoitto. Juuri valtuusto on se kuntalain mukainen korkeinta päätösvaltaa kunnassa käyttävä ja kunnan toiminnasta ja taloudesta vastaava elin, jonne keravalaiset ovat valinneet edustajansa demokraattisesti suoralla vaalilla.
Sen sijaan muut kunnalliset luottamustehtävät puolueiden kunnallisjärjestöt jakavat keskenään neuvotellen taikka viimekädessä, jos neuvotteluissa ei päästä yhteisymmärrykseen, äänestämällä paikkajaosta valtuustossa. Keravalla neuvotteluissa saatiin aikaan sopimus. Siihen ovat oman puolueeni paikallisyhdistys ja valtuustoryhmä sitoutuneet, vaikka olemmekin neuvottelujen lopputulokseen pettyneitä. Meille osoitettu luottamustehtäväpaikkamäärä ei vastaa prosentuaalisesti vaaleissa saamaamme kannatusta.
Allekirjoitimme sopimuksen, koska haluamme olla mukana kehittämässä Keravaa yhteistyössä muiden kanssa ja muutoin meidät olisi voitu jättää jopa kokonaan ilman paikkoja. Ilmoitimme tyytymättömyytemme käytettyyn jakoperiaatteeseen selkeästi muille neuvottelijoille neuvottelujen aikana ja niiden päätteeksi myös kirjallisena lausumana, joten mielestäni on oikeutettua ja äänestäjiä kohtaan reilua ottaa tämä aihe julkisesti esiin vielä neuvottelujen loputtua. Neuvotteluprosessin ruotiminen julkisesti jälkikäteen olisi epäasiallista, mutta neuvottelujen lopputulokseen kohdistuvalle kritiikille on kaikkien osapuolten oltava avoimia.
Kokonaisuus on kuten sen näkee
Valitettavasti jakoperiaate, jolla puolueet luottamustehtäväpaikat Keravalla keskenään jakoivat, ei johtanut tällä kertaa demokraattista vaalitulosta parhaiten mukailevaan lopputulokseen. Matemaattisilla laskutoimituksilla on helposti havaittavissa, että luottamuspaikkajaossa Keravalla suurimman ja toisiksi suurimman puolueen paikkamäärissä on sellainen epätasapaino, jolle vaalituloksen ainoastaan 168 äänen erosta niiden välillä on mahdotonta hakea perusteita erityisesti ottaen huomioon, että valtuustossa näiden puolueiden ryhmät ovat yhtä suuret.
Suurimman puolueen vaihtuminen ja puolueiden välisten voimasuhteiden kääntyminen Keravalla ilmeisesti koettiin niin suureksi vaalivoitoksi, että sen perusteella luottamuspaikat voitiin jakaa siten, ettei kannatusprosenteille tarvinnut antaa täyttä painoarvoa. Pienpuolueet olivat paikkajaossa häviäjiä, sillä ne eivät saaneet jaossa olleesta yli 150 luottamuspaikan ja niiden varapaikkojen kokonaisuudesta läheskään sitä osuutta, joka vaalituloksen mukaan olisi ollut perusteltua. Mutta ”kokonaisuus on kuten sen näkee”: se voidaan pilkkoa myös pienemmiksi kokonaisuuksiksi kuten Keravalla lautakuntapaikkajaossa tehtiin.
Kohtuuskin on katsojan silmissä
Toki on ymmärrettävää, että puolueet haluavat itselleen paljon paikkoja, koska niille kyseessä on vallan lisäksi merkittävä tulonlähde luottamustehtävien palkkioista maksettavan puolueveron takia. Neuvotteluissa tulisi tavoitella kohtuutta – sitä, ettei kukaan vaatisi enempää kuin kohtuudella on perusteltua. En pidä neuvottelutulosta, jota ei vaalimatematiikalla pysty kestävästi perustelemaan, kokonaisuutena kovinkaan kohtuullisena.
Todettakoon vielä, että en minä sinisilmäisesti oleta, että lautakuntapaikkajako olisi keskustajohtoisissa kunnissa sen reilumpaa peliä. Mielestäni aiheesta pitäisi keskustella avoimesti enemmän myös valtakunnallisella tasolla. Pitäisikö kunnallisten luottamustehtävien paikkajaon periaatteista säätää lailla, jotta tulevaisuudessa kansan kuntavaaleissa ilmaisema tahto toteutuisi asioiden valmisteluvaiheissa paremmin?
Muita puolueita suhteellisesti vähäisempi osuus luottamuspaikoissa antaa valtuustoryhmällemme loistavan mahdollisuuden keskittää voimavaroja aktiiviseen valtuustotyöskentelyyn. Koska Keskustalle ja muille pienille puolueille ei sopimuksessa annettu vaalituloksen osoittamaa osuutta asioiden valmisteluvaiheeseen osallistumiseen, odotan, että valtuustossa tullaan käsittelemään huolellisesti ja perinpohjaisesti niiden lautakuntien, joissa meillä ei ole omaa jäsentä, alaiset asiat. Viisaiden päätösten tekemiseen tarvitaan erilaiset näkökannat huomioivaa ja rakentavassa ja reilussa hengessä asioita eteenpäin vievää otetta, jota toivon valtuustossa löytyvän yli puoluerajojen.
Inna Kallioinen
oik. yo., opiskelija
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän pj.
Kerava
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.6.2017
