On aika katsoa menneeseen ja pohtia, mitä siitä voimme tulevaisuutta varten oppia.
Vuosi 2017 oli Keravalla taloudellisesti onnistunut. Niin sen nousukaudella kuuluukin olla.
Sipilän hallituksen yksi keskeisiä tavoitteita on ollut nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty konkreettisia tekoja.
Myös meillä Keravalla voimme iloita siitä, että työttömyysaste on laskenut. Työttömyysaste Keravalla on kuitenkin viime vuonna ollut 9,7 % eli yli prosentin korkeampi kuin Suomessa keskimäärin, vaikka Keravalta työssäkäynnin edellytykset ovat toimivan joukkoliikenteen ja keskeisen sijainnin perusteella mitä parhaimmat.
Herää kysymys, miksi. Tähän kysymykseen kaupunginhallituksen on tulevaisuudessa toivottavaa pureutua niin aktiivisesti, että...
Inna Kallioinen, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Ryhmäpuheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 4.6.2018
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,
On aika katsoa menneeseen ja pohtia, mitä siitä voimme tulevaisuutta varten oppia.
Vuosi 2017 oli Keravalla taloudellisesti onnistunut kuten olemme jo kuulleet. Niin sen nousukaudella kuuluukin olla.
Sipilän hallituksen yksi keskeisiä tavoitteita on ollut nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty konkreettisia tekoja.
Myös meillä Keravalla voimme iloita siitä, että työttömyysaste on laskenut. Työttömyysaste Keravalla on kuitenkin viime vuonna ollut 9,7 % eli yli prosentin korkeampi kuin Suomessa keskimäärin, vaikka Keravalta työssäkäynnin edellytykset ovat toimivan joukkoliikenteen ja keskeisen sijainnin perusteella mitä parhaimmat.
Herää kysymys, miksi. Tähän kysymykseen kaupunginhallituksen on tulevaisuudessa toivottavaa pureutua niin aktiivisesti, että Keravan työttömyysaste jatkaa laskuaan ja Keravasta tulee virkeä työllisyyden kaupunki. Työllä luodaan hyvinvointia.
Verotulojen 1,5 % kasvu on johtunut pääosin yritysten maksaman yhteisöveron kasvusta. Asukasmäärän kasvu Keravalla on ollut niukkaa. Keravalle muuttaa väkeä ja täältä muuttaa pois väkeä. Sijaintimme on sellainen, että Keravalle on työssäkäyvien helppoa muuttaa väliaikaisesti ja toisaalta täältä on helppoa muuttaa pois lähikuntiin.
Miten saamme pidettyä kiinni hyvä- ja keskituloisista asukkaistamme, veronmaksajistamme? Väestön vanhetessa ja huoltosuhteen huonontuessa tämä on entistäkin tärkeämpää. On melkein häkellyttävää, millaisen uusien ilmaispalveluiden joukon olemme tällä valtuustokaudella jo ennättäneet saada aikaan. On kuitenkin pohdittava, millä keinoin teemme Keravasta entistä houkuttelevamman kotikunnan myös heille, jotka nämä palvelut verojen kautta rahoittavat eivätkä välttämättä koe tällaisia palveluita itselleen tarpeellisiksi.
Tilikauden tulos on Keravalla ollut ylijäämäinen. Jo yhteiskuntaopin tunneilla peruskoulussa opitaan, että julkisen talouden on nousukaudella viisasta mieluummin kerätä enemmän veroja, jotta laskukaudella ei tarvitsisi pelkästään leikata julkisista palveluista. Pidämme hyvänä, että Keravalla ylijäämä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää pienempänä lainanottotarpeena.
Arvoisa puheenjohtaja,
Haluan nostaa esiin vielä kaksi viime vuoden arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä heräävää vakavaa huolenaihetta: jaksamisen ja kiusaamisen.
Sairauspoissaolot ovat Keravalla vuonna 2017 olleet edelleen liian korkeat. Ero naapurikuntiin on huomattava. Keravalla sairauspoissaoloja työntekijöillä on keskimäärin noin 18 päivää vuodessa, Tuusulassa ja Järvenpäässä noin 13. Maalaisjärjelläkin jo tajuaa, että Keravalla luku on ongelmallisen korkea, vaikka se onkin hiukan laskenut edellisvuodesta. Odotamme kaupungin toimenpiteitä ongelman korjaamiseksi.
Työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen on oltava meille sydämen asia. Voisimmeko me, poliittiset päättäjät, lisätä henkilöstön työhyvinvointia joillain konkreettisilla päätöksillä?
Jaksaminen linkittyy myös koulumaailmaan. Keskustan ryhmä yhtyy tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämään huoleen siitä, että Keravalla koulukiusaaminen on yleistä. 8.-9 luokkalaisista keravalaisista peräti 8,7 % kokee tulleensa koulukiusatuksi viikoittain.
Olen käynyt kouluni Keravalla. Meidän luokallamme kiusaaminen oli jatkuva ongelma ja arkipäivää. Silloin lapsena sain käytännössä nähdä sen, että kiusaaminen ei lopu, ellei siihen puututa tehokkaasti. Koulukiusaamisesta kärsii koko luokka. Kiusaaminen voi jatkua aikuisten huomaamatta vuosia, ja sen seuraukset osallisten elämään voivat olla kauaskantoisesti hyvinvointia ja jaksamista heikentäviä ja itsetuntoa murentavia.
Arvoisa puheenjohtaja,
Kerava on hyvän elämän kaupunki, toteaa kaupunginjohtaja katsauksessaan uutta strategiaamme mukaillen. Se on kaunis ajatus, yrittäkäämme tehdä siitä totta.
Rahalla ei voida ratkaista aina kaikkea. Joskus on kyse toimintatapojen muutoksista. Joskus on kyse inhimillisestä välittämisestä, johon voimme vaikuttaa vain asenteillamme ja taidoillamme kohdata toinen ihminen.
Keskustan ryhmä kiittää kaupunginjohtajaa ja virkamiehiä hyvin hoidetusta taloudesta, ja toivoo, että yhteinen poliittinen tahtotila on jatkaa tarkkaa ja kestävää taloudenpitoa tulevaisuudessakin. Kannatamme esitystä, ja toivotamme kaikille hyvää kesää ja mukavia pyöräilyreissuja. Kiitos.
Oikein hyvä Inna ja koko valtuustoryhmä, olette tehneet oikein hyvää duunia. Muistakaahan huilata kesällä ja ladata patterit taas alkavalle valtuustokaudelle.