Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen piti ryhmämme puheenvuoron.
"Tulevaisuutta ei aina pysty arvioimaan. Joskus yllätyksenä tulevat huonot uutiset, toisinaan valoisat ilonaiheet ja käänteet parempaan. Vuosi sitten tuskin kukaan osasi kuvitella, miten koronan synkkä tämä vuosi tulisi olemaan.
Koronan vaikutukset ovat laajat, emmekä me Keravallakaan ole niiltä välttyneet. Keravalaisten arjen lisäksi koronan vaikutukset näkyvät kaupungin taloudessa.
Vaikka tulevaisuus aina yllättää, niin nyt on kuitenkin aika arvioida ja ennakoida Keravan ensi vuoden taloutta. Ajat ovat koronan takia varsin erikoiset. Poikkeuksellinen on myös ensi vuoden budjetti.
On tärkeää, että koronakriisin keskellä ihmisten arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset palvelut turvataan. Keravalla puolueiden välillä rakennettu kompromissibudjetti luo taloudelliset edellytykset ensi vuodelle tähän. Samalla tehty kompromissi kuitenkin tarkoittaa Keravan huomattavaa velkaantumista.
Sanon suoraan, että me Keravan Keskustassa vierastamme velkaantumisen tietä. Ensi vuoden budjetti on melkein seitsemän miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitelma myös seuraavien vuosien osalta alijäämäinen. Asukaskohtainen velkataakka kasvaa lähivuosina huolestuttavasti, yli kaksinkertaistuu. Velkaa ei oteta enää pelkästään investointeihin, vaan joudumme rahoittamaan myös käyttötaloutta velkarahalla. Kun valmistelin tätä puhetta, pohdin, että..."
Keravan kaupunginvaltuusto 30.11.2020
Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa
Arvoisa kaupunginvaltuusto,
Tulevaisuutta ei aina pysty arvioimaan. Joskus yllätyksenä tulevat huonot uutiset, toisinaan valoisat ilonaiheet ja käänteet parempaan. Vuosi sitten tuskin kukaan osasi kuvitella, miten koronan synkkä tämä vuosi tulisi olemaan.
Koronan vaikutukset ovat laajat, emmekä me Keravallakaan ole niiltä välttyneet. Keravalaisten arjen lisäksi koronan vaikutukset näkyvät kaupungin taloudessa.
Vaikka tulevaisuus aina yllättää, niin nyt on kuitenkin aika arvioida ja ennakoida Keravan ensi vuoden taloutta. Ajat ovat koronan takia varsin erikoiset. Poikkeuksellinen on myös ensi vuoden budjetti.
On tärkeää, että koronakriisin keskellä ihmisten arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset palvelut turvataan. Keravalla puolueiden välillä rakennettu kompromissibudjetti luo taloudelliset edellytykset ensi vuodelle tähän. Samalla tehty kompromissi kuitenkin tarkoittaa Keravan huomattavaa velkaantumista.
Sanon suoraan, että me Keravan Keskustassa vierastamme velkaantumisen tietä. Ensi vuoden budjetti on melkein seitsemän miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitelma myös seuraavien vuosien osalta alijäämäinen. Asukaskohtainen velkataakka kasvaa lähivuosina huolestuttavasti, yli kaksinkertaistuu. Velkaa ei oteta enää pelkästään investointeihin, vaan joudumme rahoittamaan myös käyttötaloutta velkarahalla. Kun valmistelin tätä puhetta, pohdin, että rajun velkaantumisen takia saattaisi olla viisasta harkita vielä uudemman kerran joidenkin suurten investointien lykkäämistä muutamilla vuosilla eteenpäin, vaikka budjetissa niihin olisi varattu rahaa.
Verotus on Suomessa jo nyt tiukkaa. Työssä käyvät muuttavat ihmiset saattavat vertailla kunnallisveroprosentteja miettiessään asuinpaikkaansa eri vaihtoehtojen välillä. Keravan on oltava työssä käyville houkutteleva kotikaupunki, jotta kunnan talous pysyy kestävällä pohjalla. Kiinteistövero puolestaan rasittaa kaikkia keravalaisia joko suoraan tai heijastuen vuokrien kautta.
Keskusta vastusti budjettineuvotteluissa veronkorotuksia niin kunnallis- kuin kiinteistöveroon. Olisimme silti toivoneet hiukan tasapainoisempaa budjettia. Oli hyvä, että veronkorotukset saatiin torpattua. Pelkästään koronan aiheuttamassa talousahdingossa ei pidä tehdä äkkinäisiä päätöksiä veronkorotusten suhteen, koska veronkorotusten käyttäminen vain väliaikaisena taloutta tasapainottavana toimenpiteenä on nähdäksemme epärealistista. Veronkorotukset jäisivät herkästi pysyviksi.
Verotuksen keventäminen taloustilanteen parannuttua on poliittisesti epätodennäköistä, koska monenlaisia ideoita "yhteisten rahojen" uusiksi ylimääräisiksi käyttökohteiksi yleensä ilmaantuu. Sen olemme tälläkin valtuustokaudella aiempina vuosina saaneet huomata, kun olemme hyväksyneet kaupungin hoidettavaksi yhä uusia palveluita. Osa tehdyistä lisäyksistä on myös paisunut ennakoitua kalliimmiksi lyhyessä ajassa. Lähivuosina on lisäysten suhteen oltava kurinalaisempia.
Yhteiset rahat ovat kuitenkin yhteisiä vasta sitten, kun ne on otettu veronmaksajilta. Ja tällä hetkellä nuo yhteiset rahat eivät riitä edes rahoittamaan kaikkea jo olemassa olevaa kunnan toimintaa.
Lisävelan ottaminen tuskin olisi näissä olosuhteissa millään toimilla ollut vältettävissä, mutta sen määrään olisimme voineet vaikuttaa. Menopuolen ja palveluiden tehokkuuden ja vaikuttavuuden tarkasteluun olisi ollut tarvetta. Keskustan mielestä ei-lakisääteisten palveluiden joukosta olisi kannattanut yrittää etsiä säästökohteita. Siihen ei kuitenkaan löytynyt riittävän laajaa tahtotilaa. Täsmennyksenä totean, että osa ei-lakisääteisistä palveluista on erittäin tärkeitä ja laajasti käytettyjä, mutta eiköhän joukosta olisi mahdollista löytää myös vähemmän välttämättömiä palveluita ja mahdollisuuksia toiminnan tehostamiseen.
Keskusta pitää erittäin tärkeänä, että budjettineuvottelujen yhteydessä päätettiin ensi kevään aikana laatia ehdotukset kaupungin palveluiden tehostamiseksi ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Kannustamme kaupunginhallitusta suhtautumaan tähän työhön sen vaatimalla vakavuudella ja seuraavaa kaupunginvaltuustoa ryhtymään ehdotusten pohjalta toimenpiteisiin.
Kirkkaana mielessä on pidettävä strategiset linjauksemme taloudenhoidosta. Strategiassamme todetaan, että "hyvän elämän kaupunki rakennetaan tasapainoisen talouden varaan". Olemme ottaneet strategisiksi tavoitteiksemme pitää verotuksen kilpailukykyisenä, edistää työllisyyttä ja ottaa mahdollista lisävelkaa elinvoimaa ja kasvua tukeviin investointeihin. Olemme luvanneet hoitaa talouttamme vastuullisesti ja taitavasti.
Talous on väline, hyvinvointi on päämäärä. Koronakriisi horjuttaa niin talouden kuin hyvinvoinninkin tasapainoa. Nyt väliaikaisesti pahimman kriisin aikana keskitymme ensi sijassa turvaamaan ihmisten hyvinvointia ja terveyttä. Uusi tasapaino on kuitenkin pystyttävä löytämään myös kaupungin talouteen, jotta tiemme on kestävä, ja pystymme talousvälineen avulla luomaan hyvinvointia tulevaisuudessakin.
Velkaantumisen varaan nojaava kompromissibudjetti oli helpoin ratkaisu nykyhetkessä, mutta velat jäävät taakaksi tulevaisuuteen. Huoltosuhde heikkenee seuraavan kymmenen vuoden aikana radikaalisti. Siksi budjetti on tulevaisuuden kannalta ongelmallinen. Montaa näin alijäämäistä vuotta ei voi tehdä. Taloudenpidossa on jatkossa oltava entistäkin tarkempia.
Hyvä kaupunginvaltuusto,
Nostan esiin vielä kolme yksittäistä asiaa.
Ensimmäiseksi, Kerava-lisän säilyttäminen oli arvovalinta. Tuki on tärkeä sitä saaville perheille. Perheillä pitää olla hyvät mahdollisuudet tehdä omaan tilanteeseen sopivia valintoja. Alhaisen syntyvyyden Suomessa ja huoltosuhteen heikentyessä pienten lasten vanhempien tilannetta ei kannata huonontaa poistamalla heiltä tukimuotoja. Kaupungille Kerava-lisä puolestaan voi olla veto- ja pitovoimatekijä, jolla houkuttelemme uusiksi keravalaisiksi työssä käyviä perheellisiä. Kotihoidossa olevat lapset eivät vaadi päivähoitopaikkoja ja aiheuta sitä kautta kunnalle kustannuksia.
Toiseksi, Sompionpuiston osalta päädyttiin kokonaissuunnitelman laatimiseen. On vastuullista ja alueen käyttäjät huomioon ottavaa, että tehdään perusteellinen arviointi ympäristöllisistä ominaispiirteistä ja alueen käyttötarpeista. Tässä yhteydessä on vielä mahdollisuus järkevästi harkita, missä kohdin aluetta skeittiparkin rakennesuunnittelulle on parhaat edellytykset, vai ovatko ne sittenkin jossain toisella tarkastelun alla olleista paikoista.
Kolmanneksi, sote-lautakunta teki annettuun raamiin melkein 600 000 euron ylitykset, jotka budjettineuvotteluissa päätettiin hyväksyä. Me Keskustassa olisimme olleet valmiita jättämään nämä lisäykset ainakin osittain tekemättä. Mielestämme terveydenhuollon asiakasmaksuja olisi ollut vallitsevassa taloustilanteessa perusteltua korottaa maltillisesti kuten viranhaltijat olivat esittäneet. Tällä hetkellä Keravalla maksut ovat alhaisemmat verrattuna Keski-Uudenmaan lähikuntiin. Korotus ei olisi ollut kohtuuton, koska vähävaraisilla on mahdollisuus saada maksuista vapautus ja lisäksi maksuissa on vuosittainen enimmäiskatto. Neuvottelujen tuloksena päädyttiin kuitenkin mieluummin siihen, että näitäkin palveluita rahoitetaan mieluummin tulevaisuuden veronmaksajien taakaksi jäävällä velkarahalla kuin niin, että palveluita käyttävät maksukykyiset henkilöt itse maksaisivat käynneistään muutaman euron enemmän. Tulevaisuudessa lautakuntien pitäisi tarkemmin pyrkiä pysymään raameissa.
Aivan lopuksi palaan ajatukseen, jota me Keskustassa olemme halunneet tavallisempinakin aikoina budjettipäätösten yhteydessä viestittää.
Rahalla ei voida ratkaista kaikkea eikä luoda loputtomasti lisää hyvinvointia. Paljon on lopulta kiinni siitä, miten toinen toisiamme kohtelemme. Nyt korona-aikana tämä korostuu. Viranomaiset ja päättäjät seuraavat aktiivisesti tilannetta ja harkitsevat tautitilanteen hillitsemiseksi kulloinkin sopivat toimenpiteet. Kuitenkin ihmisten käyttäytymisellä ja valinnoilla on ratkaiseva merkitys siinä, miten hyvin koronatartuntoja onnistutaan estämään.
Onneksi kuitenkin tässä maailmanajassa näiden etäyhteyksien avulla me voimme kokoustaa, tehdä töitä, hoitaa asioita ja pitää yhteyttä lähimmäisiimme terveysturvallisesti.
Näillä saatesanoilla ja tiedoilla Keskustan ryhmä on valmis hyväksymään ensi vuoden budjetin ja toivomme, että olemme kohta jo matkalla kohti valoisampia aikoja. Kiitämme Keravan kaupungin työntekijöitä tänä vaikeana vuonna tehdystä tärkeästä työstä ja kaikkia kaupunginvaltuutettuja yhteistyöstä. Toivotamme kaikille rauhallista joulun odotusta.
Ei hassumpi!