Viime päivinä on keskusteltu isoin kirjaimin EU:n valmisteluputkessa olevasta ennallistamisasetuksesta. Erityisesti metsätalouden edustajat ovat älähtäneet suunnitelmista palauttaa Suomen metsät 1950-luvun tilaan. Keskustelussa on unohdettu, että asetusluonnos vaikuttaisi dramaattisesti myös kaupunkien kehittämiseen. Sen kuudennessa artiklassa esitetään kovat tavoitteet kaupunkien ekosysteemien ennallistamiselle...
Viime päivinä on keskusteltu isoin kirjaimin EU:n valmisteluputkessa olevasta ennallistamisasetuksesta. Erityisesti metsätalouden edustajat ovat älähtäneet suunnitelmista palauttaa Suomen metsät 1950-luvun tilaan.
Keskustelussa on unohdettu, että asetusluonnos vaikuttaisi dramaattisesti myös kaupunkien kehittämiseen. Sen kuudennessa artiklassa esitetään kovat tavoitteet kaupunkien ekosysteemien ennallistamiselle.
Asetuksen mukaan EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että ”vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2021 verrattuna missään kaupungeissa eikä pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa”.
Jäsenvaltioiden olisi edelleen varmistettava, että kaupunkien viheralueiden kansallinen kokonaispinta-ala kasvaa vähintään kolmella prosentilla vuoden 2021 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Asetus koskisi Suomessa yhteensä 63 kuntaa, niiden joukossa Keski-Uudenmaan kunnat Kerava, Järvenpää ja Tuusula ja Hyvinkää.
Keravallakaan ei voisi kaavoittaa ja rakentaa mitään, mikä vähentää latvuspeitteisyyttä, jos ei samaa määrää pystytä lisäämään latvuspeitteisyyttä kolmella prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja vielä viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä.
Keravalla ei taida olla oikein mitään paikkaa lisätä metsää, koska peltoja suojellaan ymmärtääkseni toisella asetuksella. Lopputulema on, että mitään ei voisi enää kaavoittaa.
Lisäksi pitäisi kompensoida vuoden 2021 jälkeen poistunut latvuspeitteisyys. Keravalla se koskee esimerkiksi Koivulan kymmenen hehtaarin työpaikka-aluetta ja Pohjois-Kytömaan 500 asukkaan pientaloaluetta.
Myös nykyisen rakenteen sisällä olevan latvuspeitteisyyden väheneminen olisi yhtälailla mahdotonta. Kaupunkistrategiaamme kirjattu yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei siis auttaisi asetuksen toteuttamista, koska puita joudutaan silloinkin kaatamaan.
Olen Keski-Uusimaassakin arvioinut kriittisesti Keravan kasvutavoitteita pidemmällä tähtäimellä. Kaupungin kasvustrategiasta olisi kuitenkin päätettävä demokraattisen keskustelun jälkeen Keravan valtuustossa eikä EU:n asetuksella.
Timo Laaninen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Kerava
Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.10.2022.
