Keravan Keskusta otti kantaa Uudenmaan maakuntavaalin ohjelmaan

Keskustan Keravan paikallisyhdistys jätti kannanottonsa Keskustan Helsingin ja Uudenmaan piirien maakuntavaalien kyselyyn. Kannanottomme keskeisiin linjauksiin kuului mm. seuraavia aiheita:

• Maakunnan monimuotoisuus tulee ottaa päätöksenteossa huomioon ja kuulla tasavertaisesti myös pääkaupungin ulkopuolisia kuntia ja niiden asukkaita. Parhaiten tämä tapahtuisi, jos vaaleissa Helsinki ja Uusimaa muodostaisivat erilliset vaalipiirit. Yksi maakunta – kaksi vaalipiiriä!
• Sote-palveluissa tulee painottaa peruspalvelujen saatavuutta läheltä ja päivystyspalvelujen nopeuttamista. Erikoissairaanhoidon palvelut voivat olla harvemmissa ja erikoistuneissa yksiköissä eri puolille maakuntaa jakautuen.
• Sote-palveluissa on turvattava erityisesti lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdehoitopalvelut – nopeasti ja ennaltaehkäisevästi. Kehitetään Uuttamaata lapsi- ja nuorisoystävällisenä maakuntana!
• Ennakoimista ja ennakkoluulottomuutta kaivataan asenteiksi kautta linjan: rakenteiden muovaamisiin, palvelutuottajien valintoihin, liikennejärjestelyihin ja työ- ja elinkeinoelämän edellytysten parannuksiin.
• Palveluiden tuotannon kilpailuehtoja on asetettava niin, että myös pienet ja oman alueen toimijat pystyvät pärjäämään tarjouksillaan.
• Maakunnan palvelujen tuottajilta tulee edellyttää, että ne maksavat veronsa Suomeen.
• Liikennejärjestelyissä tulee päästä sivuuttamaan ”ruuhkamuuri”. Tarvitaan parannuksia poikittaisliikenteeseen sekä ohjaavia toimia työpaikkojen sijoittamiseen liikenneruuhkavirtojen ulkopuolelle. Uudellamaalla on tilaa asumiseen – käytetään sitä vahvuutenamme.
• Uudenmaan hiilijalanjälkeä tulee pienentää mm. uusimman teknologian mahdollisuuksia hyödyntämällä, lähiruokaa suosimalla ja luomalla työn mahdollisuuksia lähiseuduille. Tehdään Uudestamaasta ympäristövastuun mallimaakunta kaikin tavoin!
• Muutostilanteessa on panostettava hyvään henkilöstön johtamiseen, henkilöstön kuulemiseen sekä koulutustalkoisiin, jotka varmistavat maakunnan uusien mahdollisuuksien täysimittaisen hyödyntämisen.

Miten maakuntauudistus tapahtuu Uudellamaalla?

Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä siirtyy vuoden 2020 alussa 18 maakunnalle.

Maakuntien ylin päättävä elin on suorilla vaaleilla valittava valtuusto. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään nykyhetkisen tiedon mukaan tämän vuoden lokakuussa.

Uudenmaan maakunnan valtuustoon valitaan yhteensä 99 edustajaa vaaleilla, jossa vaalipiirinä on koko maakunta. Se koostuu nykyisistä Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä.

Maakuntien tehtävistä säädetään maakuntalailla, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Liitteessä on hallituksen esittämä tehtäväluettelo, johon ei liene odotettavissa olennaisia muutoksia eduskunnan käsittelyssä.

Keskustan Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestöt laativat yhteisen ohjelman näihin ensimmäisiin maakuntavaaleihin. Ohjelmaa valmistellaan piirien yhteisessä toimikunnassa. Toimikunta on pyytänyt Helsingin ja Uudenmaan piirien jäsenyhdistyksiltä kannanottoja ohjelman peruslinjauksiin.

Uudenmaan erityiset haasteet

Uusimaa on monimuotoinen maakunta. Alueella asuu 1,6 miljoonaa suomalaista, ja se on asukasluvultaan ylivoimaisesti Suomen suurin maakunta. Suomen neljästä suurimmasta kaupungista kolme on Uudellamaalla. Tampereella on tällä hetkellä vielä hiukan enemmän asukkaita kuin Vantaalla, muutoin kärkikolmikon muodostaisivat jo nyt Helsinki, Espoo ja Vantaa. Toisaalta maakuntaan kuuluu myös pieniä, maaseutumaisia kuntia.