Mitä ratkaisuja hoitajapulaan?

Katukyselyn aihe Keravan Keskustan vaaliteltalla 18.3.2023 pureutui ajankohtaiseen ja koko Suomea koskevaan pulmaan: ”Miten saamme lisää osaavaa hoitohenkilöstöä?” Kiitos kaikille asian pohdintaan osallistuneille vastaajille!

Arvostus ja palkka korkeammalle

Kärkisijalle vastauksissa nousi hoitajien työn arvostus. Arvostuksen keskeinen mittari on luonnollisesti palkka. ”Kuukausipalkan pitäisi alkaa kolmosella. Kun palkalla pystyy elämään, silloin työt kiinnostavat nuoriakin. Ja kun korotetaan kerralla käypäiselle tasolle, niin palkankorotuksetkin pysyvät jatkossa maltillisina”, tuumi tuusulalainen vastaaja.

Hoitoalalla itse työskennellyt vastaaja totesi palkkojen olleen jopa oikein hyvät, kun teki paljon lisiin oikeuttavia vuoroja. Kaikki eivät kuitenkaan pysty tekemään tällaisia työaikoja, joten peruspalkka pitäisi saada korkeammaksi.

Arvostus ja houkuttelevuus syntyy myös alan sisältä käsin, totesi pitkän uran hoitoalalla tehnyt henkilö: ”Alan työntekijöiden itsensä täytyy puhua työstään positiivisesti. On myös kerrottava hyvästä lähijohtamisesta, sillä hoitoalalla lähiesimiehet ovat pääsääntöisesti koulutettuja ja tehtävässään hyviä.”

Nuoria motivoitava, ulkomailta lisäapua

Hoitoala tarvitsee nuorta sukupolvea, ja siihen on oltava tarjolla riittävästi koulutusta, muistutti moni vastaaja. Psykologisten testien palauttamista kaipasi yksi hoitoalalla itse työskennellyt: ”Näin saataisiin alun alkaen alalle soveltuvia henkilöitä, jotka pysyvät työssään.”

Ulkomailta saatavan lisätyövoiman näki moni välttämättömäksi, todeten kuitenkin kielimuurin tuomat ongelmat. Hoitoalalle opiskelu on jo nyt monen maahanmuuttajan tie työelämään. Etenkin jos rinnalla opiskellaan suomea tai ruotsia, on tässä hyviä ratkaisun avaimia.

Koulutus yksin ei ratkaise työntekijäpulaa. Vastauksissa muistutettiin, että hoitoalalla on paljon erilaisia tehtäviä, joista osaan riittää lyhytkin perehdytys. Jos avustaviin tehtäviin saisi nuoria ja vasta heikommin kieliämme osaavia maahanmuuttajia, koulutetun henkilöstön työajan pystyisi suuntaamaan korkeaa ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Kiinnostusta herättivät myös kokeilut nuorten vuokra-asunnoista vanhusten palvelutalossa ja tähän liittyvät palvelutehtävät.

Vanhusten oikeus saada hoitoa omalla kielellään tuli esiin. Hyvänä ratkaisuna nähtiin ammattiuraansa vielä etsivien nuorten palkkaaminen avustaviin tehtäviin, joihin ei tarvita hoitoalan koulutusta.

Työolot ja työnkuva sitouttavat pysymään

Työolosuhteisiin panostamisen näkivät monet tärkeäksi, jotta hoitohenkilökunta haluaisi ja jaksaisi pysyä alalla pidempään. Kun työolot ovat hyvät, jo eläkkeelle siirtyneitäkin olisi helpompi houkutella käymään keikoilla.

Työnkuvan kehittämisessä nähtiin tarpeita, niin että alan koulutuksen saaneet voisivat keskittyä vaativampiin tehtäviin. Hoitoalalla elämäntyönsä tehnyt vastaaja antoi neuvon: ”Pirstaleisten osa-alueiden sijaan pitäisi hoitajien voida ottaa pidemmän linjan vastuuta potilaiden hoitoketjuissa. Tästä syntyy inhimillinen hoitosuhde, potilaan tai asiakkaan parempi tuntemus ja mielekkyyttä työn sisältöihin.” Tämänkin mahdolliseksi tekeminen edellyttää avustavaa henkilöstöä rutiinitehtäviin.