Ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa

Arvoisa puheenjohtaja,
Hyvät valtuutetut ja hyvät kuulijat,

Talous yksin pelkkinä numeroina on aika kuiva ja kylmä aihe. Kestävä talous on kuitenkin välttämätön pohja kestävälle hyvinvointiyhteiskunnalle. Hyvin hoidettu talous mahdollistaa paljon sellaista hyvää, joka näkyy meille kaikille arjessamme.

Syvimmillään budjetissa on kyse yhteisten rahojemme ja yhteisen hyvinvointimme tulevaisuudesta omassa lähiympäristössämme. Mikä on suuntamme tänään ja tulevaisuudessa?

Yhtä tärkeää kuin saada läpi budjetin kautta uusia palveluja on kantaa vastuuta siitä, miten kaikki kulut rahoitetaan. Kaikki mitä jaamme, on otettu jonkun taskusta. On siis noudatettava erityistä tarkkuutta ja myös kurinalaisuutta silloin, kun haluamme tarjota keravalaisille jotakin lisää. Keravalaiset samalla saavat nauttia näistä palveluista, mutta veronmaksajamme myös joutuvat ne maksamaan.

Keskusta on tyytyväinen siihen, että Kerava haluaa olla veronmaksajille verotukseltaan kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna lähikuntiimme. Kaupungin vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että veroprosenttiamme ei nosteta. Keravan on oltava houkutteleva paikka myös keski- ja hyvätuloisille veronmaksajille ja yrityksille, jotta hyvinvointi tässä kaupungissa olisi kestävää.

Keravan kaupunki velkaantuu huimaan tahtiin suurien investointien vuoksi. Vaikka monet investoinnit ovat välttämättömiä, velkataakan nopea moninkertaistuminen herättää huolta tulevaisuuden taloudenhallinnasta. Onko varmasti niin, että taloutemme on velkaantuessammekin edelleen vakaalla pohjalla? Selviämmekö yhteisistä veloistamme silloinkin, kun korot lähtevät nousuun?

Muistammeko velkaantuessamme aina sen, että keravalaiset nuoret ovat heitä, jotka näitä velkoja maksavat vielä pitkälle tulevaisuuteen? Eikä meidän veronmaksuinnokkuutemme ole välttämättä sen suurempaa kuin aiempien sukupolvien.

Velkataakan kasvaessa on erityisen tärkeää tehdä järkeviä talousratkaisuja. Esimerkkinä mainittakoon talousvaikutuksiltaan suuret rakennushankkeet ja niihin liittyvien riskien minimoiminen. Menneisyyden virheistä pitää ottaa opiksi, kun päätetään vaikkapa Keskuskoulun kohtalosta.

Kun velkataakka kasvaa, on tarkkuudella suhtauduttava myös käyttötalouden lisäyksiin. On pyrittävä oikeudenmukaisuuteen kaikkien apua tarvitsevien ryhmien kohdalla: esimerkiksi ikäihmisten, köyhien perheiden tai pikaista psykiatrista apua tarvitsevien lasten ja nuorten hyvinvointia voitaisiin lisäresursseilla parantaa.

Ensisuojan vuorokausikohtaisten kustannusten roima kasvu herätti ryhmässämme kummeksuntaa, kun tiettävästi palvelun laatuun tai kattavuuteen ei menojen lisäyksestä huolimatta saada parannuksia. Toivomme, että ensi vuoden aikana onnistuttaisiin tekemään yhteistyötä ylikunnallisesti ensisuojapalvelun hankkimisisessa siten, että Keravalle aiheutuvat kustannukset toteutuisivat arvioitua pienempinä.

Tällä hallituskaudella on tehty hyviä tekoja työpaikkojen lisäämiseksi Suomessa. Maan työllisyys on saatu nousuun, mutta Keravalla työttömyysluvut ovat edelleen hälyttäviä. Onneksi meilläkin suunta on oikea ja työllisyys paranee. Nähdäksemme Keravalla olisi kaikki edellytykset siihen, että meillä työllisyys kukoistaisi jo nyt. Mikä on syy siihen, että näin ei ole? Toivottavasti tämän ongelman ratkaiseminen nousee kärkitavoitteeksemme loppuvaltuustokaudella, koska se on keskeistä myös talouden tasapainon kannalta.

Arvoisa puheenjohtaja,

Keskustan ryhmä suhtautui tulevan vuoden budjettiin velkataakan kasvun vuoksi maltillisesti. Listallamme ei ollut budjettiin muita merkittäviä lisätoiveita kuin varhaiskasvatuksen työntekijöiden palkankorotus.

Keskustalaiselta arvopohjalta näemme, että yhteiskunnan kehittämiseen tarvitaan meitä kaikkia: meidän panostamme, parhaat kykymme ja osaamisemme. Sivistyserojen tasaaminen laadukkaan ja ilmaisen koulutuksen kautta on yhteiskunnan näkökulmasta välttämätöntä. Varhainen lapsuus on se pohja ja perusta, josta lapsi ponnistaa kouluun ja jolle myöhemmin elämässä oppiminen rakentuu. Laadukas varhaiskasvatus on yksi kunnan keskeisimmistä palveluista monille perheille.

Olemmekin onnellisia siitä, että budjetissa varaudutaan varhaiskasvatuksen henkilökunnan palkankorotuksiin. Jos joku, niin juuri tämä päätös, osoittaa sydämen sivistystä. Haluamme, että palkkaus on alan sukupuolijakaumasta riippumatta oikeudenmukaista ja korreloi työn vaatimaan koulutukseen. Haluamme pitää kaupunkimme kiinnostavana työnantajana alalla, jolla työntekijöistä on kova kysyntä. Haluamme huolehtia siitä, että varhaiskasvatus on laadukasta.

Sairauspoissaolojen suuri määrä ja niiden kustannusvaikutukset ovat jo pitkään herättäneet huolta meissä poliitikoissa. Keskustan ryhmä kannustaa kaupunkia tukemaan kaikkien työntekijöiden työhyvinvointia innovatiivisesti myös muutoin kuin palkkauksen keinoin. On nykyaikaa jatkuvasti kehittää esimiestyöskentelyä, reagoida työhyvinvointikyselyiden tuloksiin toimenpitein ja osoittaa välittämistä työntekijöiden hyvinvoinnista esimerkiksi kannustamalla liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Budjettivaikutuksiltaan vähäisin keinoin Keravan kaupungin pitäisi mielestämme ainakin tarjota työntekijöille nykyistä enemmän etuja kunnan omiin liikunta- ja kulttuuripalveluihin. On kiistatonta, että liikunnalla on positiivisia vaikutuksia terveyteen ja jaksamiseen.

Olemme myös iloisia siitä, että Keravalla suhtaudutaan tosissaan lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien parantamiseen. Budjetissa annamme jälleen avaimia siihen, että lasten mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuisi harrastamisessa tulevaisuudessa yhä vahvemmin.

Ikäihmisten erityistarpeet on tunnistettava ja otettava taloussuunnittelussa tulevaisuudessa voimakkaammin huomioon. Koko Suomi ikääntyy. Samalla huoltosuhde huononee. Siksi kaikessa mitä teemme, on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota siihen, että teemme sen kestävästi ja tehokkaasti.

Kaikkia ikäryhmiä koskeva yhteinen aihe on turvallisuus. Monien turvallisuudentunne on järkkynyt viime aikoina tapahtuneiden tekojen seurauksena: mediassa on uutisoitu useista epäillyistä ryöstöistä ja juuri viime viikonloppuna epäillystä henkirikoksesta asemalla. Rikollisuus, päihteet ja mielenterveysongelmat linkittyvät vahvasti toisiinsa. Keravalla tiedostetaan huumeongelman ulottuminen kaupunkiimme, mutta onko tarpeeksi toimia tehty ongelman hillitsemiseksi?

Saatamme olla siinä pisteessä, että ongelmia ennaltaehkäisevät toimet eivät enää kaupungiltakaan riitä, vaan vaaditaan aktiivisia toimia turvallisuuden parantamiseksi. On tarkasteltava, miten päihde- ja mielenterveystyötä Keravalla voidaan lähitulevaisuudessa parantaa. Poliisin kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi on tutkittava, voisiko kaupunki parantaa turvallisuutta konkreettisin toimin, esimerkiksi palkkaamalla viikonloppuöiksi vartijoita kaupungin vilkkaimmille alueille. On myös lisättävä viestintää niistä teoista, joita jo tällä hetkellä teemme arjen turvallisuuden hyväksi.

Pyöräilyaloitteeseen saadusta vastauksesta päätellen näyttää siltä, että poliittisten työryhmien perustaminen on ilmeisen vaikeaa. Siksi heitämmekin nyt idean meille poliitikoille. Voisimmeko perustaa ilman kokouspalkkioita toimivan varjopoliittisen turvallisuustyöryhmän, jossa ideoitaisiin turvallisuutta parantavia konkreettisia keinoja? Tähän työryhmään tulisi kutsua - ei puoluejäsenkirjansa - vaan koulutuksensa tai työkokemuksensa kautta asiantuntemusta omaavia keravalaisia vaikuttajia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Olemme hiljattain liputtaneet demokratian päivän kunniaksi. Vahva demokratia on hyvinvointiyhteiskunnan peruspilari. Sen peruspilarin varaan nojaamme paikallispolitiikassakin.

Näin keravalaisittain pienen, vaikkakin valtiotasolla pääministeripuolueen, nuorena edustajana täytyy jälleen pahoitella sitä hienoista demokratiavajetta, joka meillä Keravalla osittain vallitsee. Periaatteellisella tasolla demokratiaa loukkaa, että pienet puolueet jätetään lähes kaikkien lautakuntien ulkopuolelle.

Demokratia on vahvimpien valtaa ja enemmistön päätöksentekoa. Viisaus olisi kuitenkin sallia moniääninen keskustelu ja kuunnella myös heitä, jotka sillä hetkellä eivät ole vahvimpia vallanpitäjiä.

Meillä kaikilla olisi annettavaa, meidän kaikkien äänissä on jotakin erityistä ja meidän kaikkien ryhmien kontaktiverkostoja valtakunnan tasolle tarvittaisiin keravalaisten hyväksi. On valitettavaa, että meillä Keravalla ne halutaan jättää hyödyntämättä.

On kuitenkin hieno asia, että myös me pienet ryhmät olemme jälleen saaneet osallistua budjettineuvotteluihin. Kiitämme muita valtuustoryhmiä yhteistyöstä.

Toivomme Keravaa kehitettävän ensi vuonnakin elinvoimaisemmaksi kaupungiksi, jossa kaikilla on mahdollisuudet hyvään ja turvalliseen elämään. Pidetään talous tasapainossa, kuljetaan keskitietä. Vaikka hyvin hoidettu talous ja demokratia ovat hyvinvointiyhteiskunnan peruspilareita, tarvitaan hyvän yhteiskunnan rakentamiseen muutakin.

Hyvinvointiyhteiskunnan juuret pohjaavat inhimillisyyteen ja sivistykseen. Lähimmäisenrakkaus ja toisen ihmisen aito kohtaaminen, keskusteleminen ja kuunteleminen ovat sellaisia asioita, joilla me jokainen voimme vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia.

Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy talousarvion ja taloussuunnitelman. Kiitämme kaupunginjohtajaa ja johtavia virkamiehiä kaupungin taidokkaasta johtamisesta ja kaupungin työntekijöitä kuluneen vuoden työstä.

Rauhallista joulun aikaa ja työniloa ensi vuodelle!

Inna Kallioinen, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Ryhmäpuheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 4.6.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja kuulijat,

On aika katsoa menneeseen ja pohtia, mitä siitä voimme tulevaisuutta varten oppia.

Vuosi 2017 oli Keravalla taloudellisesti onnistunut kuten olemme jo kuulleet. Niin sen nousukaudella kuuluukin olla.

Sipilän hallituksen yksi keskeisiä tavoitteita on ollut nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tehty konkreettisia tekoja.

Myös meillä Keravalla voimme iloita siitä, että työttömyysaste on laskenut. Työttömyysaste Keravalla on kuitenkin viime vuonna ollut 9,7 % eli yli prosentin korkeampi kuin Suomessa keskimäärin, vaikka Keravalta työssäkäynnin edellytykset ovat toimivan joukkoliikenteen ja keskeisen sijainnin perusteella mitä parhaimmat.

Herää kysymys, miksi. Tähän kysymykseen kaupunginhallituksen on tulevaisuudessa toivottavaa pureutua niin aktiivisesti, että Keravan työttömyysaste jatkaa laskuaan ja Keravasta tulee virkeä työllisyyden kaupunki. Työllä luodaan hyvinvointia.

Verotulojen 1,5 % kasvu on johtunut pääosin yritysten maksaman yhteisöveron kasvusta. Asukasmäärän kasvu Keravalla on ollut niukkaa. Keravalle muuttaa väkeä ja täältä muuttaa pois väkeä.
Sijaintimme on sellainen, että Keravalle on työssäkäyvien helppoa
muuttaa väliaikaisesti ja toisaalta täältä on helppoa muuttaa pois
lähikuntiin.

Miten saamme pidettyä kiinni hyvä- ja keskituloisista asukkaistamme, veronmaksajistamme? Väestön vanhetessa ja huoltosuhteen huonontuessa tämä on entistäkin tärkeämpää. On melkein häkellyttävää, millaisen uusien ilmaispalveluiden joukon olemme tällä valtuustokaudella jo ennättäneet saada aikaan. On kuitenkin pohdittava, millä keinoin teemme Keravasta entistä houkuttelevamman kotikunnan myös heille, jotka nämä palvelut verojen kautta rahoittavat eivätkä välttämättä koe tällaisia palveluita itselleen tarpeellisiksi.

Tilikauden tulos on Keravalla ollut ylijäämäinen. Jo yhteiskuntaopin tunneilla peruskoulussa opitaan, että julkisen talouden on nousukaudella viisasta mieluummin kerätä enemmän veroja, jotta laskukaudella ei tarvitsisi pelkästään leikata julkisista palveluista. Pidämme hyvänä, että Keravalla ylijäämä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää pienempänä lainanottotarpeena.

Arvoisa puheenjohtaja,

Haluan nostaa esiin vielä kaksi viime vuoden arviointikertomuksesta ja tilinpäätöksestä heräävää vakavaa huolenaihetta: jaksamisen ja kiusaamisen.

Sairauspoissaolot ovat Keravalla vuonna 2017 olleet edelleen liian korkeat. Ero naapurikuntiin on huomattava. Keravalla
sairauspoissaoloja työntekijöillä on keskimäärin noin 18 päivää
vuodessa, Tuusulassa ja Järvenpäässä noin 13. Maalaisjärjelläkin jo
tajuaa, että Keravalla luku on ongelmallisen korkea, vaikka se onkin
hiukan laskenut edellisvuodesta. Odotamme kaupungin toimenpiteitä ongelman korjaamiseksi.

Työntekijöiden hyvinvoinnin ja jaksamisen on oltava meille sydämen asia. Voisimmeko me, poliittiset päättäjät, lisätä henkilöstön työhyvinvointia joillain konkreettisilla päätöksillä?

Jaksaminen linkittyy myös koulumaailmaan. Keskustan ryhmä yhtyy tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa esittämään huoleen siitä, että Keravalla koulukiusaaminen on yleistä. 8.-9 luokkalaisista keravalaisista peräti 8,7 % kokee tulleensa koulukiusatuksi viikoittain.

Olen käynyt kouluni Keravalla. Meidän luokallamme kiusaaminen oli jatkuva ongelma ja arkipäivää. Silloin lapsena sain käytännössä nähdä sen, että kiusaaminen ei lopu, ellei siihen puututa tehokkaasti. Koulukiusaamisesta kärsii koko luokka. Kiusaaminen voi jatkua aikuisten huomaamatta vuosia, ja sen seuraukset osallisten elämään voivat olla kauaskantoisesti hyvinvointia ja jaksamista heikentäviä ja itsetuntoa murentavia.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kerava on hyvän elämän kaupunki, toteaa kaupunginjohtaja katsauksessaan uutta strategiaamme mukaillen. Se on kaunis ajatus, yrittäkäämme tehdä siitä totta.

Rahalla ei voida ratkaista aina kaikkea. Joskus on kyse
toimintatapojen muutoksista. Joskus on kyse inhimillisestä
välittämisestä, johon voimme vaikuttaa vain asenteillamme ja
taidoillamme kohdata toinen ihminen.

Keskustan ryhmä kiittää kaupunginjohtajaa ja virkamiehiä hyvin hoidetusta taloudesta, ja toivoo, että yhteinen poliittinen tahtotila on jatkaa tarkkaa ja kestävää taloudenpitoa tulevaisuudessakin. Kannatamme esitystä, ja toivotamme kaikille hyvää kesää ja mukavia pyöräilyreissuja. Kiitos.

Keravan kaupunginvaltuusto 13.10.2014
Kyösti Haukipuro
Kaupunginvaltuutettu
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

"Keski-Uudenmaan cityalueet kuulostaa huonolta vitsiltä"

Keravan kaupunginvaltuusto antoi maanantaina lausuntonsa Keski-Uudenmaan kaupunkia koskevan selvityksen loppuraportista. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Kyösti Haukipuro (kesk.) tarttui puheenvuorossaan selvityksen kummajaiseen: uuden suurkaupungin sisälle muodostettaisiin viisi aluetta, joista käytetään nimitystä city. ”Tuusulanjärven city, Mäntsälän city jne. ovat keinotekoisia nimiä. Emmekö uskalla olla suomalaisia”, Haukipuro kysyi.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä ymmärsi tarpeen olla mukana selvityksessä, kun valtiovallan taholta odotettavissa olevat esitykset voivat olla vielä epäsuotuisampia. Raportissa on kuitenkin edelleen selkeitä puutteita.

Lähipalvelujen, ns. ”citypalvelujen” ja kaupunkipalvelujen määrittelyssä on epäselvyyttä. Esimerkiksi terveydenhuollossa selkeitä lähipalveluja siirrettäisiin etäämmälle asukkaista. Keskittämisen huippua edustavat mm. keskimäärin 800 oppilaan suurkoulut ja se, että koko suurkaupungissa olisi vain 2–3 valmistuskeittiötä. ”Voidaanko enää puhua hyvästä ruuan laadusta ja miten tämä edistää lähiruokaideaa? Miten paikalliset yrittäjät pärjäävät tarjouskilpailuissa”, Haukipuro ihmetteli.

Hän kiinnitti huomiota myös demokratiavajeeseen, jonka kahdeksan kunnan yhdistäminen suurkaupungiksi aiheuttaisi. Vähäisen vallan omaavat lähifoorumit (aluelautakunnat) ovat huonompi vaihtoehto kuin nykyiset kuntien valtuustot.

Tästä kaupunkiselvityksestä annettava lausunto on myös ristiriidassa samassa kokouksessa sote-järjestämislain luonnoksesta annettavan lausunnon kanssa. ”Kauniisti sanottuna lausunnot eivät ole ihan synkronissa keskenään”, ryhmäpuhuja muotoili.

Taloudelliset laskelmat eivät vaikuta kaikin osin luotettavilta, vaan joitakin talous- ja henkilöstövaikutuksia näyttää lasketun kahteen kertaa. Lisäksi kunnille on asetettu kahdelle seuraavalle vuodelle todella kovat ns. lähentymiskriteerit. ”Nykyisillä kunnilla teetettäisiin vuosina 2015 ja 2016 likainen työ palvelujen karsimisessa ja sitten todettaisiin, miten taloudellisesti tehokkaasti uusi suurkaupunki toimii”, Haukipuro ennakoi.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä teki päätökseen muutosehdotuksen, jossa jatkoselvittelyssä mukana ololle asetetaan lisäehtoja ja varauma. Ehdotuksen mukaan kaupunginvaltuuston tulee todeta,

- että Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportissa kuvattujen lähentymiskriteerien perusteet ovat osin kiistanalaiset ja että taloutta koskevat toimenpiteet painottuvat liian voimakkaasti nykyisiin kuntiin/kaupunkeihin vuosina 2015–2016 ja

- että hyväksyessään mukana olon selvityksessä Kerava varaa mahdollisuuden arvioida asiaa uudelleen taloudellisten laskelmien osalta sekä ottaen huomioon Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain etenemisen ja vaikutukset tuotantovastuualueiden muodostumiseen

Esitys voitti ensimmäisessä äänestyksessä Vasemmistoliiton hylkäysesityksen äänin 28–5, 18 tyhjää. Toisessa äänestyksessä tämä valtuustoryhmämme tiukemmat ehdot sisältävä esitys kuitenkin hävisi kaupunginhallituksen ehdotukselle äänin 4–42, 5 tyhjää.

---

Keravan kaupunginvaltuusto 16.12.2013
Kyösti Haukipuro
Kaupunginvaltuutettu
Ryhmäpuheenvuoro
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä

Herra valtuuston puheenjohtaja
Hyvät valtuutetut ja kuulijat

Talousarvio- ja -taloussuunnitelmakeskustelun aluksi on hyvä peilata, missä tilanteessa olemme.

Yleisen toimintaympäristön kannalta sitä voi kuvata sekavaksi. Taloustaantuman jatkuminen on yksi selkeä syy siihen. Nousun merkkejä ei ole juurikaan näköpiirissä.

Kunta- ja sote-uudistus ovat edelleen ”juntturassa”. Hallituksen epätoivoiset yritykset suurkuntien muodostamiseksi ja sekoilu sote-asioissa jatkuvat – siitä huolimatta, että niin perustuslakiasiantuntijat kuin sisältöasiantuntijat näkevät hallituksen linjaukset hyvin ongelmallisina, elleivät peräti toteuttamiskelvottomina.

Kun tilanne on tämä, Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä ei allekirjoita taloussuunnitelmaan kirjattuja kannanottoja koskien kuntauudistusta (yhdistämisselvitys sivulla 52) ja sote-järjestämislakia (teksti sivulla 73).

Esityksemme on, että sivun 52 toinen tavoite yhdistymissopimuksen tekemisestä poistetaan ja se korvataan toimenpide-kohtaan jo kirjatulla muotoilulla:

”Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhteistyöselvitys etenee laajalla valmistelulla, jossa tuodaan esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.”

Toimenpide-kohtaan esitämme vastaavasti kirjattavaksi:

”Keravan kaupunki ottaa yhdistymisselvitykseen kantaa sen valmistuttua ottaen huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tehtyjen selvitysten tulokset.”

Lisäksi esitämme, että sivulta 73 poistetaan neljännen kappaleen loppuosa. Näin ollen jäljelle jäisi siitä vain alkuosa:

”Keskeinen lainsäädäntö on muuttumassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esitykseen muotoon laadittu ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palveuiden järjestämisestä ja rahoittamisesta.”

Herra puheenjohtaja!

Päätöksentekoon on siis em. ulkoisista syistä tullut epävarmuutta. Mutta ei ainoastaan siitä syystä. Myös sisäisessä päätöksenteossa on ollut poikkeuksellista kiistelyä. Poliittinen johtamisjärjestelmä ei toimi: puuttuu luottamusta. Sijalle on tullut aiemmasta poiketen juristeriaa, joka on korvaamassa keskinäiseen luottamukseen perustuvaa päätöksentekoa. Asioiden taustoista voidaan varmaan sanoa, että ”ei savua ilman tulta”, mutta tapa käsitellä asioita ei nyt vaikuta oikealta.

Esitän, että poliittisen luottamuksen rakentaminen aloitetaan ylimmän luottamusjohdon toimesta. Esimerkillä voi vaikuttaa. Tammikuun valtuuston puheenvuorossani mm. toivoin, että kaupunginhallituksen puheenjohtajisto kokoontuisi säännönmukaisesti ns. listapalaveriin ja keskustelemaan kaupunginjohtajan kanssa ajankohtaisista asioista. Saamani tiedon mukaan tämä ei ole toteutunut. Pidän valitettavana, että tätä ja muita vastaavia tapoja sitouttaa laajemmat joukot päätöksenteon eri tasoilla ei käytetä hyväksi. Tiedon ja sitoutumisen puute altistaa erilaisille välistävedoille.

Yksi seuraus ulkoisen ja sisäisen johtamisjärjestelmän vajaatehosta on se, että valtuustokauden ensimmäisen vuoden päättyessä ei ole kyetty laatimaan kaupungin strategiaa. Se ei ole tässä kokouksessa päätettävänä päinvastoin kuin sivulla 51 todetaan. Lykkääminen sinänsä on kuitenkin ollut perusteltua, koska luonnosversio oli niin kaukana tämän päivän todellisuudesta.

Kun kokonaisstrategia puuttuu, muihin asiakirjoihin ilmestyy jostain kannanottoja, joita ei ole yhdessä käsitelty. Tällaisena mainitsen esimerkiksi sivulla 13 olevan kannanoton: ”Sosiaali- ja terveysviraston organisaatiorakennetta tarkistellaan”. Mistä tällainen on tullut? Ei ainakaan sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyn kautta.

Mutta jos tällaista tarkastelua halutaan tehdä, tulisi ryhmämme mielestä asioita tarkastella toiminnallisista ja asukkaiden tarpeista. Selkeyttämisen tarvetta saattaisi olla mm. päihde- ja mielenterveyspalvelujen palveluketjussa sekä toisaalta perhetyön, lastensuojelun ja perheneuvolan toimintokokonaisuudessa. Nyt esimerkiksi perinteisen perheisiin kohdistuvan kotipalvelun aliresursointi voi johtaa tarpeettomasti joutumiseen lastensuojelun toimenpiteiden piiriin.

Olemme myös huolissamme, missä jamassa on IT-kehittäminen. Julkisuuteen tulleiden ”TIPAKE-kiistojen” lisäksi on huomattava, että mm. sosiaali- ja terveysviraston ICT-kehittämispäällikön ja terveydenhuollon johtajan vakanssien täyttö on jäädytettynä. Näistä syistäkö johtuu, että kolmivuotisessa suunnitelmassa ei ole mitään mainintaa, miten Kerava hoitaa terveydenhuollon tietojärjestelmien integrointiin liittyvät asiat, kun se irtaantui Apotti-hankkeesta.

Taloussuunnitelma-asiakirja ei sisällä niitä yksilöityjä toimenpiteitä, joita 2,4 miljoonan euron sopeutus vielä edellyttää. Ryhmämme kantana haluan kuitenkin jo nyt korostaa, että varhaiskasvatuksen keinovalikoimassa on syytä pitää kiinni Kerava-lisästä. Tämän tärkeyttä korostaa mm. se, että hallituksen suunnitelma jakaa valtakunnallinen tuki vanhempien kesken tulee lisäämään painetta päiväkoteihin ja sitä kautta lisäkustannuksiin.

Investointiohjelma on valtuustosopimuksen mukaisesti laadittu vain kaikkein välttämättömimmät kohteet sisältäväksi. Eittämättä kouluhankkeet, perusinfran ylläpito ja muut vastaavat ovat tällaisia. Lisäksi on huomattava, että erillisten kiinteistöyhtiöiden kautta kohennetaan monien palvelujen tuottamisen edellytyksiä. Näitä ovat Sampolan palvelukeskus sekä Nikkarinkruunun kautta toteutettava vanhusten palvelutalo. Uimahallin osalta joudumme laajemman investoinnin sijasta tyytymään kompromissiin eli noin 600 000 euroa maksavaan peruskorjaukseen, joka kuitenkin turvaa uimahallin toimintaedellytykset.

Arvoisa puheenjohtaja!

Tein puheenvuoron alussa valtuustoryhmämme esityksen tekstimuutoksiksi sivulle 52 ja sivulle 73.

Nämä korjaukset huomioiden olemme valmiit hyväksymään vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014–2016 taloussuunnitelman.

---

Keravan kaupunginvaltuusto 13.5.2013
Eeva Karvinen
Varavaltuutettu
Ryhmäpuheenvuoro
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä 13.5.2013, § 78

Herra valtuuston puheenjohtaja

Hyvät valtuutetut ja kuulijat

Keravan kaupunginvaltuusto on antamassa lausuntoa metropolialueen selvityksestä hämmentävässä tilanteessa. Keskustelu kuntauudistuksesta velloo laidasta laitaan, samalla kun sosiaali- ja terveyspalveluitten järjestämistä on vatvottu viime aikoina öitä myöten, silti valmis malli vain odotuttaa itseään.

Metropolialueen selvitystyö on kulkenut tässä rinnalla omaa polkuaan. Selvitysryhmän loppuraportista näkyy sama tavoite suurkunnista, mikä hallituksellakin on. Sen lisäksi puuhataan metropolihallintoa. Sille halutaan vahvasti valtaa maankäytössä, liikenteessä ja asumisessa. Muitakin asioita mainitaan sen tehtävälistalla.

Mutta mikä tässä selvityksessä jää taka-alalle? Taka-alalle jäävät kuntien perustehtävät ja kuntademokratia. Taka-alalle jää myös kuntalainen osallistuvana toimijana - aktiivisena ihmisenä.

Asukkaiden tarvitsemat kunnalliset palvelut ovat kuntien keskeisintä tehtäväaluetta. Kysymmekin raportilta: Mistä ja miten saadaan esimerkiksi koulu-, päivähoito-, terveys- ja sosiaalipalvelut? Miten kuntalaiset voivat vaikuttaa niihin ja muihin tärkeiksi kokemiinsa asioihin?

Elinkeinoelämän, asuinympäristön ja hyvinvoinnin kehittämisen kannalta ihmisen tulee tuntea voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Parhaiten se tapahtuu lähellä - kuten tällä hetkellä Keravalla - ottamalla osaa esim. yhteiskunnalliseen -, poliittiseen - tai järjestötoimintaan. Sopivan kokoisessa kaupungissa toiminta on mielekästä, ja tunne vaikuttamisesta on konkreettinen. On edistettävä aktivoitumista, ei passivoitumista. Siirtymällä liian suuriin yksiköihin päätöksenteko karkaa kauas, ja ihminen ei innostu kotialueensa kehittämisestä, koska päätöksenteko on hidasta, ja osin kasvotontakin. Asukkaan kokema kuntalaisidentiteetti on asia, jota ei pidä vähätellä. Aktiivinen kuntalainen on voimavara, joka poikii myös veroeuroja.

Metropoliselvitys tarjoilee vain sellaisia vaihtoehtoja, joissa uhkana on palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien etääntyminen kuntalaisista. Voi epäillä, että keravalaisten asema ja palvelut eivät kehity suotuisasti, jos Keravasta tulee Vantaan pohjoisin kaupunginosa. Mahtaako tilanne tulla paremmaksi myöskään muun ison rakenteen osana? Ja ikään kuin pelotteena on sitten se vaihtoehto, että metropolihallinnosta tehdään sitä vahvempi, mitä vähemmän kunnissa on halua liitoksiin. Kyllähän tässä on kiristyksen makua.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä haluaa tässäkin yhteydessä korostaa, että meidän ykkösvaihtoehtomme on, että Kerava säilyy itsenäisenä kaupunkina. Kerava on monin mittarein arvioituna vahva peruskunta, jossa on jo nyt 35 000 asukasta. Se on hyvä määrä.

Kunnat on kuitenkin pakotettu ottamaan kantaa ns. kuntajakoselvitysalueisiin. Silloin on hyvä, että ei tyydytä vain hallituksen tai selvityshenkilöiden tarjoamiin vaihtoehtoihin. Voidaan tutkia, mitä etuja ja haittoja eri kuntien välisissä järjestelyissä on. Keski-Uudellamaalla on joukko kuntia, jotka ovat keskenään melko samankokoisia. Näiden kesken selvitystyötä voidaan tehdä tasaveroisemmin kuin mitä hallituksen isäntäkuntamallit mahdollistavat.

Arvoisa puheenjohtaja!

Keskustan ja RKP:N valtuustoryhmä on valmis hyväksymään kaupunginhallituksen esittämän lausuntoehdotuksen, mutta korostaa, että se tässä vaiheessa sitoutuu vain siihen, että yhteinen selvitys tehdään kahdeksan kunnan kesken. Kysymys ei ole vielä näiden kahdeksan tai pienemmänkään kuntajoukon yhdistämisestä.

_____________________________________________________________________

Keskustan vuosikokouksen kannanotto kuntauudistukseen

Keravan Keskustan paikallisyhdistys otti vuosikokouksessaan 2.4.2013 kantaa sekavana pitämäänsä hallituksen kuntauudistuspolitiikkaan.

KANNANOTTO:

Keravan keskustalaiset ovat seuranneet kasvavalla ihmetyksellä Jyrki Kataisen (kok) hallituksen sekoilua niin sanotussa kuntauudistuksessa. Yhä ilmeisemmältä näyttää, että kuntaliitoksista on tullut hallitukselle pakkomielle. Sen vallassa ajetaan ratkaisuja, joiden mielekkyys on kyseenalainen ja jotka ovat asukkaiden etujen vastaisia. Yhtenä esimerkkinä tästä on ehdotus Keravan ja Tuusulan liittämisestä Vantaaseen. Sen seurauksena Keski-Uudenmaan kunnat ja kaupungit ovat olleet pakotettuja etsimään tasapuolisempia, vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ollaan muuttamassa hallinnollisista, ei asukkaiden tarpeiden mukaisista lähtökohdista.
Hallitus ei halua kuulla edes itse asettamiensa asiantuntijoiden
näkemyksiä. Sekoilun lopputuloksena on linjauksia, joita ei osata
tulkita samalla tavalla edes hallituksen omassa piirissä. Nyt on korkea aika laittaa jäitä hallituksen hattuun, Keskustan Keravan
paikallisyhdistys vaatii.

Paikallisyhdistyksen vuosikokous toteaa, että sosiaali- ja
terveydenhuollon sekä muiden palvelujen parhaita järjestämismalleja on mahdollista selvittää kiihkottomalla ja asiantuntemusta kunnioittavalla tavalla. Jopa kuntien yhdistämistä voidaan selvittää silloin, kun se perustuu kunnallisen itsehallinnon kunnioittamiseen ja vapaaehtoisuuteen. Keravan Keskusta muistuttaa, että Suomen nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista Keravan kaltaisten, hyvin asiansa hoitaneiden kuntien pakkoliittämistä toisiin kuntiin. Keskustalaisille itsenäinen Kerava on edelleen ykkösvaihtoehto.

Keravalla 2.4.2013
Keskustan Keravan paikallisyhdistys ry

---

Keravan kaupunginvaltuusto 21.1.2013
Kyösti Haukipuro
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Herra puheenjohtaja!
Kansalaiset!

Uuden vuoden uuden valtuuston ensimmäisen kokouksen puheeni teema on Oikeudentunto ja eheys.

Teema saattaa vaikuttaa tutulta. Sama teema oli esillä kolme viikkoa sitten, vuoden ensimmäisenä päivänä. Kokoomuslähtöisen presidentin puheessa oli paljon varteenotettavaa.

Tätä taustaa vasten voi tarkastella myös Keravan uuden valtuuston työn alkua yhdessä sen tärkeimmistä kokouksista. Nyt valitaan pääosa tulevan valtuustokauden toimielimistä – ts. niistä päättäjistä, joiden tulisi edustaa paitsi kannattajaryhmiään myös kaupungin ja kaupunkilaisten kokonaisetua. Kokonaisedun huomioimista mittaa se, miten oikeudenmukaisesti valinnat tehdään. Siitä poikkeaminen on ristiriidassa eheyden tavoitteen kanssa.

Paikallisissa lehdissä julkaistiin joulukuulla Aurinkomäen Kokoomuksen kokousuutinen. Sen mukaan yhdistys painottaa toiminnassaan politiikan avoimuutta ja äänestäjien kunnioittamista. Yhdistyksen mukaan Keravalla saavutettu neuvottelutulos luottamuspaikkajaosta on yhdessä laadittu ja antaa mahdollisuuden Keravan kehittämiseen meitä kaikkia kuntalaisia hyödyttävästi.

En toki rinnasta uutista samaan sarjaan alussa viittaamani puheen kanssa. Pikemminkin on syytä oikaista mahdollinen väärinkäsitys, että uutisella ja mainitulla puheella olisi jotakin tekemistä keskenään. Toimintatavat neuvotteluissa olivat aivan muuta kuin uutisen luoma mielikuva.

Mutta kun avoimuuden nimiin on julkisesti liputettu, ei liene estettä avata neuvotteluprosessia.

Mielestäni kysymyksessä oli enemmän sanelu kuin avoin neuvottelu. Lopputulos ei kunnioita äänestäjien tahtoa. Tahdin määräsivät kahden suurimman puolueen pääneuvottelijat, jotka eivät ole varsinaisia valtuutettuja. Neuvottelukulttuuri oli jostakin muualta omaksuttua – ei sellaista, mihin kunnallisessa yhteistyössä on totuttu. Tohdin todeta tämän, sillä olen ollut kuusi kertaa mukana vastaavilla neuvottelukierroksilla; kolme kertaa muissa kaupungeissa ja kolme kertaa täällä. – Harmi sanoa: tämä oli kierroksista heikoin.

Arvoisa puheenjohtaja!

Neuvotteluja aloiteltiin hyvissä ajoin ennen vaaleja. Niihin osallistuivat silloin valtuustoryhmien puheenjohtajat. Tarkoituksena oli selvittää pisteytysjärjestelmää luottamuspaikkojen oikeudenmukaiseksi jakamiseksi. Kaikkien tiedossa on, että eri tehtävillä on hyvin erilainen painoarvo. Julkilausuttu tavoite oli laatia tasapuolinen pisteytysmalli puhtaalta pöydältä, siis jo ennen kuin vaalitulos on tiedossa.

Muutaman kokoontumisen jälkeen tuli hiljaisuus. Kokousta ei kutsuttu enää koolle. Vaalit tulivat ja menivät. Työ oli tekemättä.

Kun otimme asian uudelleen esille vaalien jälkeisten neuvottelujen alkaessa, kokoomuksen ryhmäjohtaja totesi, että mikään pisteytysmalli ei heille käy. He eivät ole sellaiseen sitoutuneet.

Myös demareiden tuki keskustelujen jatkamiseen loppui. Näistä ilmoituksista alkoi yhteistyöhakuisen neuvottelukulttuurin kuihtuminen.

Kysyn: missä oli avoimuus sekä keskustelukumppaneiden ja heidän ajankäyttönsä kunnioittaminen?

Hyvät kuulijat!

Luottamushenkilöpaikkojen jakamista käsiteltiin kymmenien tuntien ajan. Heti alkuvaiheessa isojen ryhmien taholta tehtiin selväksi, että jaossa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

Tällä tarkoitettiin ns. D`Hondtin menetelmää, jossa paikat jaetaan ryhmien vertauslukujen mukaisessa suhteessa. Se toki on laillinen menettelytapa, ja sitä voidaan soveltaa toimielinten valinnassa yksittäisiin äänestystilanteisiin asti. Karkeimmillaan sen käyttö johtaa kuitenkin hyvin suhteettomaan, epädemokraattiseen lopputulokseen.

Pitkien keskustelujen jälkeen isot ryhmät tekivät tähän lähtökohtaansa joitakin myönnytyksiä. Lopputulos ei silti läheskään vastaa eri äänestäjäryhmien tasapuolista huomioimista alkaneen valtuustokauden päätöksenteossa.

Kun D`Hondtin menetelmä kohtelee kaltoin pienempiä ryhmiä, käytetään hyvin yleisesti eri valtuustoryhmien keskinäisiä liittoutumia tilanteen tasapainottamiseksi. Niinpä Keskusta+RKP:n valtuustoryhmä ja Kristillisdemokraatit kertoivat muodostavansa neuvotteluissa tällaisen koalition, jolla on yhteensä neljä valtuustopaikkaa – saman verran kuin Vasemmistoliitolla, mutta takanaan enemmän ääniä. Sitä ei hyväksytty. Ei tule kuulonkaan!

Mutta: Katsokaa ympärillenne, aivan lähinaapureihinkin. Lähes kaikki poliittiset ryhmät ovat sopineet tällaisista liittoutumista – kuka mistäkin syystä ja melko merkillisinkin kombinaatioin.

Neuvottelujen välivaiheessa oli Keravallakin vakavassa harkinnassa laajempi liittoutuma. Myös keskisuuret ryhmät huomasivat, mihin kaksi suurinta pyrkivät. Muiden ryhmien yhteensä 23 valtuutetun koalitiolla olisi – tarvittaessa valtuustossa tehtävien äänestysten kautta – saatu näille ryhmille selvästi enemmän luottamushenkilöpaikkoja. Kaikki ykköspuheenjohtajuudet olisivat kuitenkin menneet kokoomuslaisille ja demareille, kakkospuheenjohtajuudet muille.

Vihreille oli ilmeisesti kynnyskysymys saada yksi lautakunnan puheenjohtajuus. Kun asema keskisuurena ryhmänä ei olisi paljon muuttunut, tasapuolisuuden näkökulma sai väistyä. Kun tarkastellaan lopputulosta, se ei tainnut Vihreitä paljon auttaa, mutta varmisti suurimpien ylivallan. Valtuutettu Veikko Valkosella oli neuvotteluista hyvä kirjoitus Keski-Uusimaa-lehdessä, mutta tämä näkökulma siitä puuttui.

Vasemmistoliiton tilanne oli neuvottelujen tässä vaiheessa – kuten lopussakin – melko hyvä, ja niinpä hekin alkoivat vetäytyä. Perussuomalaisten Erkki Havansin kanssa tein vielä perusteellisia laskelmia, joilla yritimme perustella reilumman jaon aikaan saamista.

Se oli turhaa. Tämä yritys kariutui. Palattiin vanhaan asetelmaan.

Hyvät kollegat ja kuulijat!

Miten perustelen kovia väitteitäni? On syytä tarkastella vaalitulosta ja mitä siitä on tähän päivään mennessä seurannut.

Tällä kertaa vaaleissa etenivät Perussuomalaiset merkittävästi nostaen kannatusosuuttaan lähes 10 %-yksiköllä, Vihreiden osuus nousi reilun %-yksikön ja Vasemmistoliiton puoli %-yksikköä.

Kristillisdemokraatit kokivat noin yhden %-yksikön tappion. Keskusta+RKP kärsi tappion, sillä vaaliliittomme menetti kannatustaan 3,6 %-yksikköä.

Kokoomus säilytti suurimman puolueen ja SDP toiseksi suurimman puolueen aseman. Mutta huomatkaa: kokoomuksen kannatusosuus laski 3,7 %-yksikköä ja sosialidemokraattien 4 %-yksikköä – siis enemmän kuin meidän vaaliliittomme.

Eri ryhmien vaaleissa saamat äänet ja niiden prosenttiosuus näkyvät taulukossa 1.

Seuraavilla sarakkeilla näkyvät ryhmien saamien valtuutettujen määrä ja vastaavasti prosenttiosuus valtuustopaikoista. Luvuista ilmenee, miten vaalijärjestelmä suosii suurempia ryhmiä ja on epäsuotuisa pienemmille. Kahden suurimman ryhmän ääniosuus oli yhteensä noin 52 %, mutta osuus valtuustopaikoista noin 56 %.

Neuvottelujen kohteena oli lukuisa joukko luottamustehtäviä. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluivat valtuuston puheenjohtajisto, kaupunginhallitus jaostoineen, lautakunnat ja Keravan Energian luottamushenkilöpaikat. Toiseen koriin kuuluivat strategiaryhmät ja kolmanteen ylikunnalliset tmv. luottamustoimet – lukuun ottamatta niitä, jotka neuvotellaan piirijärjestötasolla. Yhteensä näitä tehtäviä on 198 sekä lähes saman verran varajäsenyyksiä.

Tarkastellaanpa, mihin neuvottelut niiden suhteen johtivat. Taulukko 2.

Huomataan, että Kokoomus ja Sdp ovat saaneet edelleen hyvitystä, samoin Vasemmistoliiton osuus suhteessa äänimäärään on noussut. Vihreät ovat tasoissa, Perussuomalaiset ovat menettäjiä. Erityisesti sitä ovat Keskusta+RKP:n ryhmä ja Kristillisdemokraatit. Ryhmiemme osuus paikoista on vain puolet siitä, mitä kannatusosuus vaaleissa. Kun valinnoissa on otettava huomioon tasa-arvolain vaatimusten täyttyminen jokaisessa toimielimessä, toisten ryhmien vaikutusvalta tosiasiallisesti ulottuu jopa ryhmiemme sisäisiin valintoihin.

Taulukossa on kysymys pelkästään matemaattisesta jakosuhteesta, joka ei lainkaan huomioi sitä, millaisia eri ryhmien saamat luottamustehtävät tosiasialliselta painoarvoltaan ovat. On selvää, että suurimmat ryhmät käyttivät valtaansa myös tässä jaossa. Niin sanotut myönnytykset olivat hyvin laskelmoituja.

Muistissani on hyvin kaupunginhallituksen kokous 17.12.2012. Viime vuoden viimeisen kokouksen kiitospuheessaan hallituksen puheenjohtaja Lehti korosti, että kaupunginhallitus on kaupungin päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa keskeisin toimielin, jossa on todella mahdollisuus vaikuttaa Keravan kehitykseen. Se oli oikein sanottu. Juuri tällainen tehtävien merkityksen arviointi olisi neuvotteluissakin pitänyt tehdä.

Toimielimillä on puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, joiden vaikutusvalta on totta kai suurempi kuin muiden jäsenten. Mitenkäs ne sitten jaettiin?

Katsotaanpa – taulukko 3.

Puheenjohtajuuksia em. paketissa on 18 ja varapuheenjohtajuuksia 20, kun mukana ovat myös valtuuston ja hallituksen toiset varapuheenjohtajat. Varapuheenjohtajuudet menevät melko tasaisesti. Niiden jaossa näyttäisi olleen jopa joustamista suurimpien ryhmien puolelta. Mutta ehkä heillä kuitenkin oli ketunhäntä kainalossaan, sillä puheenjohtajuudet jakautuvatkin sitten hyvin epäreilusti: 52 prosentin vaalikannatusosuudella kaksi suurinta ryhmää kahmii 83 % puheenjohtajien paikoista! Esityslistan käsittelyn edetessä tulemme näkemään, että ne eivät ole vähäpätöisiä tehtäviä!
Muille jäivät vain muruset.

Heitänkin muiden ryhmien edustajille kysymyksen. Olisiko sittenkin kannattanut jatkaa neuvottelua 23 valtuutetun ryhmittymällä ja käydä täällä valtuustossa suhteelliset vaalit vaikka toimielin kerrallaan? Puheenjohtajuuksien suhteen lopputulos ei olisi juuri sen kummempi kuin nytkään. Varapuheenjohtajuuksien ja muiden jäsenyyksien suhteen tilanne olisi merkittävästi demokraattisempi.

Hyvät valtuutetut!

Äänestäminen tällaisessa asiassa ja tällaisella asetelmalla ei tietenkään olisi kivaa. Mutta ei sitä pitäisi pelätäkään, jos kerran toiset tahot eivät toimi yhteistyötahtoisesti.

Olisihan parempaan ollut toinenkin mahdollisuus – se, joka aidosti huomioisi myös tehtävien sisältöä ja painoarvoa. Reilusti tehty pisteytysjärjestelmä estäisi juuri tällaisen epäsuhdan, mikä nyt on syntymässä. Mutta kuten kokoomuksen ryhmäjohtaja totesi, mikään pisteytysmalli ei heille käy.

Siinä oli se äänestäjien kunnioittaminen.

Vaalitulos on demokraattinen. Annetut äänet ovat silloin samanarvoisia. On syytä kysyä, ovatko kaikkien kaupunkilaisten antamat äänet enää keskenään samanarvoisia sitten, kun tämän valtuuston päättämät valinnat on tehty?

Herra puheenjohtaja!

Neuvottelujen aikana, ainakin alussa, puhuttiin paljon pelisäännöistä. Minusta toimivilla pelisäännöillä on tekemistä oikeudenmukaisuuden ja myös eheyden – yhteenkuuluvuuden ja sitoutumisen – kannalta. Näitä mitataan käytännön teoilla.

Yksi tapa rakentaa eheyttä ja yhteistä näkemystä on strategiatyö. Sitä varten perustetaan kuusi strategiatyöryhmää. Niissä kussakin on yhdeksän jäsentä, yhteensä siis 54. Sattumoisin luku on lähes sama kuin valtuutettujen lukumäärä 51.

Neuvotteluissa esitin, että valtuustoryhmämme saisi yhtä monta jäsenyyttä työryhmissä kuin meillä on valtuutettujakin, siis kolme. Mielestäni toivomus oli asiallinen ja kohtuullinen. Mutta eipä käynyt tämäkään. Lopputulemana on yksi jäsenyys.

Keskustalla olisi ollut tarjota näihin ja moniin muihin tehtäviin motivoituneita ja asiantuntevia henkilöitä – sekä naisia että miehiä.

Kun lähtökohtana oli, että jäsenet ovat pääosin valtuutettuja ja että valinnoissa huomioidaan tasa-arvolain vaatimukset, kunnioitamme tätä periaatetta. Siitä seuraa, että yhteisen valtuustoryhmämme ainoa strategiaryhmien jäsen on RKP:stä. Tässähän ei ole mitään ongelmaa. Ongelma on siinä, että näillä päätöksillä Keskusta on sivuutettu kaupungin strategiatyöstä. Kokoomuksella ja SDP:llä jäsenyyksiä on 17 ja Vasemmistoliitollakin kuusi.

Tasan ei käy onnen lahjat.

Herra puheenjohtaja!

Puheenvuorollani olen pohjustanut ja arvioinut esityslistalla olevia luottamuselinten valintoja yhtenä kokonaisuutena.

Seuraavaksi käsittelen kaupunginhallituksen vaalia, onhan se keskeisin kaupunginvaltuuston päätöksiä valmisteleva ja toimeenpaneva toimielin, kuten aiemmin kuultiin. Myös hallituksen roolista ja kokoonpanon periaatteista keskusteltiin neuvotteluissa.

Esityslistan kohdan 5 valmistelutekstissä on mainittu, mitä kuntalain 35 § toteaa vaalikelpoisuudesta.

”Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan kuntalain 35 §:ssä seuraavasti:

Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

• kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö
• kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä
• henkilö, joka hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa”

Myös todetaan, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Edellä olevat perusteet ovat hyvin asiallisia ja hyväksyttäviä. Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö kunnan työntekijöitä koskevan säännöstön olla vielä tiukempi ja voimakkaammin rajata kunnan työntekijöiden – myös muiden kuin johtavien viranhaltijoiden – osallistumista luottamustehtäviin. Tiedämme, miltä suunnalta näitä puheenvuoroja on erityisesti esitetty.

Keravalla nyt tehtävään kaupunginhallituksen valintaan ei liity tällaisia ongelmia. Mielenkiintoista on, että naapurikaupungissamme Järvenpäässä kaupunginjohtajan esimieheksi on tulossa kokoomuslainen ison koulun rehtori.

Yksityisten toimijoiden roolista ei Kuntalaissa ole vastaavanlaisia säännöksiä. Toisessa naapurissamme Tuusulassa rajoja kuitenkin jouduttiin testaamaan joitakin vuosia sitten. Silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja joutui jättämään tehtävänsä, koska hänen kunnassa olevien merkittävien omistuksiensa ja hallituksen puheenjohtajan tehtävän ei katsottu sopivan yhteen. Intressiristiriidan riski ilmeisesti nähtiin olennaiseksi.

En väitä, että Keravalla olisi sama tilanne, mutta ei se aivan ongelmatonkaan ole. Jos oli, ei asia olisi noussut esiin neuvotteluissa ja sittemmin julkisuudessa.

Aiemmassa vaiheessa puheenvuoroani viittasin hallituksen puheenjohtajan näkemykseen kaupunginhallituksen vaikutusmahdollisuuksista. Siitä seuraa, että hallituksen puheenjohtajan vaikutusvalta myös on suurin – toimielimen johtamisessa, toimielintä ja kaupunkia edustavana neuvottelijana ja kaupunginjohtajan esimiehenä.

Arvostan Eero Lehden asiantuntemusta, hyvää analysointikykyä ja kokemusta. Näitä avuja eivät muutkaan ole kiistäneet tai kyseenalaistaneet. Pohdintaa on herättänyt johtaminen ja merkittävä rooli taloudellisen vallan käyttäjänä. Missä tahansa vahva asema politiikassa ja taloudessa on asia, jota ei voi sivuuttaa merkityksettömänä.

Herra puheenjohtaja!

Sillä oikeutuksella, että olen edellisen neljän vuoden ajan toiminut kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana, puutun toiseenkin johtamiseen liittyvään asiaan. Kysymys on siitä, miten toimitaan tiiminä. Hallituskauden alussa sovittiin mm. siitä, että – ymmärtääkseni aiempaan tapaan – kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaupunginjohtaja kokoontuvat ns. listapalaveriin perjantaiaamuisin aina ennen maanantain hallituksen kokousta. Lista-asioiden lisäksi palaverissa voidaan pohtia valmistelussa olevia asioita ja siten toimia kaupunginjohtajan tukena ja sparraajana.

Aluksi tämä toimi mielestäni hyvin. Klo 7.30 oli varattu allakkaan ja sen huomioiden suunnittelimme päivän muut menot. Käytiin hyviä keskusteluita. Hallituskauden edetessä käytäntö rapautui. Viime syyskauden aikana siitä ei ollut juuri mitään jäljellä. Suurin osa palavereista peruuntui 1 tai 2 päivää aiemmin tulleella tekstiviesti-ilmoituksella puheenjohtajan muiden kiireiden vuoksi. En väheksy muiden tehtävien tärkeyttä. Ei ole kuitenkaan asianmukaista, että yhteisesti sovittu käytäntö näin yksipuolisesti jätetään toisarvoiseksi.

Eikä kyse ole vain tästä. Kyse on myös siitä, miten demokraattisesti tai ei-demokraattisesti poliittinen johtaminen ja valmistelu toimii.

Lopulta päätin, että tärkeän muun, vaihtoehtoisen menon kyseessä ollen minäkin valitsen itse prioriteettijärjestyksen. Tein onnistuneita valintoja.

Eero! Rohkenen antaa neuvon: kunnioita tulevien yhteistyökumppaneittesi ajankäyttöä ja pidä kiinni sovitusta käytännöstä. Meillä kaikilla on vuorokaudessa 24 tuntia ja kaikille jokainen tunti on yhtä arvokas.

Toinen neuvoni on …. tuleville varapuheenjohtajille: Pitäkää huolta asemanne edellyttämistä oikeuksistanne. Toivon, että olen voinut auttaa asiassa vähän alkuun.

Herra puheenjohtaja, hyvät kuulijat!

Kiitos mielenkiinnostanne!

TAULUKOT 1, 2 ja 3

---

Keravan kaupunginvaltuusto 10.12.2012
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä
Pertti Syrjälä
valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut!

Keravan vuoden 2013 talousarvioesitys syntyi kaupunginhallituksessa äänestyspäätöksellä. Se on poikkeuksellista. Tähän oli kuitenkin syynsä. Keskeinen syy oli se, että esityksestä ei voitu neuvotella tavanomaiseen tapaan poliittisten ryhmien välillä. Talousarvion laadinta on kuitenkin aina poliittinen prosessi. Valtuuston suurimmalla ryhmällä ei kuitenkaan ollut halua tarkastella talousarvion sisältökysymyksiä. Niinpä muiden ryhmien oli se tehtävä keskenään. Näin muodostui enemmistö, joka teki talousarvioon tarvittavat, välttämättömät korjaukset.

Kaupungin tulopohjasta on syytä olla huolissaan. Tulopohjan vahvistamiseen tarvitaan vireää elinkeinoelämää, työpaikkoja ja veronmaksajia. Kaupungin on oltava aktiivinen ja omalta osaltaan luotava edellytyksiä yritystoiminnalle. Kaupungin keskusta-alueen palveluiden ja Kerca-alueen kehittäminen ovat avainasemassa. Elinkeinojen kehitys ja työpaikkojen luominen on sidoksissa myös valtiovallan toimenpiteisiin. Katseet kohdistuvat pääministeri Kataisen (kok) hallitukseen ja sen kykyyn luotsata Suomi ulos taantumasta. Hallituksen toimintakyvystä on kuitenkin perusteita olla huolissaan.

Edellisessä kaupunginvaltuustossa tehtiin ensi vuoden verotusta koskevat päätökset. Silloin Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä esitti tuloveroprosentin nostamista 0,5 %-yksiköllä. Tälle esitykselle saimme vain Vasemmistoliiton tuen. Vaikka tarvetta olisi, tämä asia ei ole vuoteen muutettavissa.

Ensisijainen perustelumme oli se, että tiedämme edessä olevan erittäin kovia investointipaineita paitsi suunnitelmakaudella 2013 – 2015, myös jatkovuosina. Lähivuosien investointeja on alustavassa ehdotuksessa karsittu jopa miljoonilla euroilla. Investoinnit painottuvat lähivuosina erityisesti koulurakentamiseen; ensin Kalevan koulun remontointiin, seuraavaksi Kurkelan yhtenäiskoulun ja päiväkodin toteuttamiseen. Muut kouluhankkeet, Sampolan palvelukeskus ja uimahalli ovat myös listalla. Rakentamis- ja korjaustarve jatkuu koko vuosikymmenen ajan suunnilleen samalla tasolla kuin kolmena lähimpänä vuotena.

Keskustan ja RKP:n ryhmä oli vaalilupauksissaan maltillinen. Ryhmän näkemys oli kuitenkin, että tarvittaessa on harkittava myös veroprosentin korottamista, jotta säästytään kipeiltä leikkauksilta. Sen lisäksi oli nähtävissä selkeitä tarpeita lisätä panostusta täsmällisesti harkittuihin kohteisiin. Näistä on kysymys nyt käsiteltävässä talousarviossa.

Kaupunginhallitukselle tehty ehdotus sisälsi sellaisia leikkauksia, joita emme voineet hyväksyä. Lisäksi on kohteita, joihin tarvitaan lisää rahaa. Tässä joitakin esimerkkejä.

Kerava-lisää voidaan nyt maksaa 1 vuoteen 9 kuukauteen asti. Emme hyväksyneet maksukauden lyhentämistä niin, että sitä saisi vain alle 1 vuoden 6 kuukauden ikäisestä lapsesta. Kokoomus oli ja on tämän leikkauksen kannalla. Kokoomus on heikentämässä myös perusopetusta. Me katsomme, että perustoiminta tarvitsee pikemminkin lisärahoitusta ja joustavan perusopetuksen turvaamista.

Sosiaali- ja terveystoimessa on tärkeää turvata omien palveluiden toimivuus. Siksi siihen lisätään 300 000 euroa. Puolet summasta käytetään perusterveydenhuollon toimivuuden varmistamiseen. Odotamme, että lautakunta kohdentaa varoja myös paikallisiin mielenterveyspalveluihin, omaishoidontukeen ja lapsiperheiden tilapäisavun järjestämiseen. Tällä tavoin voidaan välttää joutumista kalliimpien palveluiden piiriin.

Vaparin osalta merkittävintä on satsaaminen nuoriin. Esitimme nuorten kesätyöllistämisen määrärahan lisäämistä. Sama tavoite oli myös muilla enemmistön muodostaneilla ryhmillä, ja niin määrärahaa korotetaan 40 000 eurolla. Lisäksi etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan 30 000 euroa. Nämä ovat konkreettista nuorisotakuun toteuttamista. Kokoomus ei ole mukana, vaikka nuorisotakuu on yksi Kataisen hallitusohjelman mainostetuimmista tavoitteista. - Se mielikuvapolitiikasta. Teot ratkaisevat.

Kaupungin verotulojen kehityksestä on erilaisia arvioita. Pohjaesitys lähti pessimistisestä tulevaisuuskuvasta. Kokoomus jakaa sen näkemyksen. Toivosta ei taida nyt olla tietoakaan.

Nyt käsittelyssä olevassa kaupunginhallituksen enemmistön ehdotuksessa arvio on hieman valoisampi. Toki siihen liittyy epävarmuutta. Siksikin on aiheellista vielä kerran palata kuukauden takaiseen keskusteluun veroprosentista. Puolen %-yksikön korotus olisi tuonut kaupungin kassaan ensi vuonna 3,5 miljoonan euron lisätulot. Alle kolmannes siitä olisi tarvittu nyt käsiteltävän talousarvion käyttötalousmenoihin. Pääosa lisäverotuloista olisi käytettävissä investointien rahoittamiseen. Näin toimien ei myöskään oltaisi lisäämässä tulevien veronmaksajien velkataakkaa.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen vuosien 2013 – 2015 taloussuunnitelmaksi ja vuoden 2013 talousarvioksi.

---

Keravan kaupunginvaltuusto 12.11.2012

Kyösti Haukipuro
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja

Herra puheenjohtaja!

Tein kaupunginhallituksessa esityksen 0,5 %-yksikön korotuksesta kunnallisveroon. Esitys oli harkittu ja perusteltu.

Esityksen perusteena ei ole kyse hulvattomasta käyttötalouden kasvattamisesta, vaikka käyttötaloudenkin osalta on vielä käytävä keskustelua joistakin menokohdista. Näihin palataan talousarvioneuvotteluissa.

Ensisijaisesti on kysymys siitä, että tiedämme edessä olevan erittäin kovia investointipaineita paitsi suunnitelmakaudella 2013–2015, myös jatkovuosina. Lähivuosien investointeja on alustavassa ehdotuksessa karsittu jopa miljoonilla euroilla. Rakentamis- ja korjaustarve jatkuu koko vuosikymmenen ajan suunnilleen samalla tasolla kuin kolmena lähimpänä vuotena.

Käyttötalouden menojen kasvuksi on lähivuosina arvioitu keskimäärin reilu kolme prosenttia. Tähänkin pääseminen vaatisi hyvää onnea ja sitä, että riskikohteet eivät realisoidu. On syytä käydä läpi eri toiminnot, jotta niiden mahdollisimman tehokas toimivuus voidaan varmistaa. Tätä pohdittiin mm. tänään kaupunginhallituksen talousseminaarissa.

Talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyy monia herkkiä kohtia.

Verotuloarvion kasvu on noin kaksi prosenttia eli alle käyttötalousmenojen kasvun olettaen, että kunnallisvero on nykyinen 18,75 % – kuten seuraavalle kolmelle vuodelle on ajateltu – ja että kiinteistöverotus on nykytasolla. Taantuman ja hyvin mahdollisen työttömyyden kasvun vuoksi kunnallisveron tuotto voi jäädä pienemmäksi, samoin yhteisöveron tuotto.

Toinen epävarmuus mielestäni liittyy oletukseen maanmyynnin voitoista, jotka on arvioitu keskimäärin yli neljäksi miljoonaksi euroksi/ vuosi. Tähän pääseminen on haasteellista.

Ilman näitä epävarmuustekijöitäkin – siis toimintamenojen arvioidun kehityksen ja karsitun investointiohjelman toteuttamisen vuoksi – Keravan kaupunki velkaantuu lähivuosina nopeasti: vuoden 2011 tasolta kaksinkertaisesti neljässä vuodessa eli asukasta kohti laskettuna 1149 eurosta 2310 euroon/asukas. Ja kuten sanottua, samantasoinen investointitarve jatkuu seuraavinakin vuosina.

Juuri pidettiin kunnallisvaalit, jota ennen saatiin kuulla paljon lupauksia sekä palvelujen parantamisesta että erilaisten rakennushankkeiden toteuttamisesta. Lupaajilta kysyn: millä rahalla aiotte ne lupaukset lunastaa?

Keskustan ja RKP:n ryhmä oli lupauksissaan maltillinen. Totesimme kuitenkin, että tarvittaessa voidaan harkita myös veroprosentin korottamista, jotta säästytään kipeiltä leikkauksilta ja jotta välttämättömät investoinnit voidaan toteuttaa. Investoinnit painottuvat lähivuosina erityisesti koulurakentamiseen; ensin Kalevan koulun remontointiin, seuraavaksi Kurkelan yhtenäiskoulun ja päiväkodin toteuttamiseen ja jatkovuosina vielä Lapilan ja Jaakkolan koulujen korjauksiin. Ohjelmassa on myös muita talonrakennusinvestointeja, kuten päiväkotirakentamista ja uimahallin peruskorjaus sekä vuosittaiset infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon vaatimat investoinnit.

Kun veroprosentti ehdotuksen mukaan pidettäisiin nykyisenä ainakin seuraavat kolme vuotta, kaupunki velkaantuu nopeasti. Onko ajatuksena, että tulevat sukupolvet maksavat ne? Vai onko jo nostettu kädet pystyyn kuntaliitosten osalta ja ajatellaan, että naapurikuntien asukkaat maksavat nämäkin nyt otettavat lainat?

Kun näkymät ovat aiemmin kuvaamani, on mielestämme vastuullista varautua investointien suurempaan rahoittamiseen välittömästi. Puolen %-yksikön korotus kunnallisveroon merkitsee noin 3,5 miljoonan euron lisäystä kaupungin verotuloihin. Kun valtaosa tästä tulonlisäyksestä kohdistetaan näiden välttämättömien koulu- ja muiden investointien rahoittamiseen, voidaan vastaavasti vähentää kaupungin velkaantumisen tahtia. Velka on siirrettyä verotusta. Olisiko aika nyt, kun valtuustokausi on vaihtumassa, tunnustaa tosiasiat ja tarttua härkää sarvista?

Edellä olevan perusteella esitän,
että kaupunginvaltuusto vahvistaa vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 19,25.

---

Keravan kaupunginvaltuuston kokous 10.6.2009
Sirpa Hartojoki

Hyvät valtuutetut ja muut ihmiset,

Olen yksi meistä, joka halusi ajantasaista kouluverkkoselvitystä valtuuston käsiteltäväksi pikaisesti. Kiitos virkamiehille ja lautakunnalle tähän mennessä tehdystä valmistelusta. Suunnitelmaan tarvitaan vielä täsmennyksiä, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Kannatan mahdollisimman pieniä kouluja. En ole lainkaan innostunut Kanniston koulun lakkauttamisesta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että myös Savion koulu tarjoaisi hyvät puitteet Kanniston koululaisille. Keravalaiset ovat perustellusti huolissaan koulutoimen säästöistä. Kouluverkkoasia on saatava mahdollisimman nopeasti järjestykseen ja päähuomio on siirrettävä opetukseen, mukaan lukien esimerkiksi ryhmäkoot ja erilaisten oppijoiden tarpeet sekä pienten koululaisten iltapäiväkerhotoiminta. Asiat on valmisteltava hyvin, päätöksiä on tehtävä ilman turhia viivytyksiä. Se on keravalaisten etu.

Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Keskityn nyt puhumaan Keravan Kristillisestä koulusta. Ehdin myöhemmin puuttua muihin kouluverkon yksityiskohtiin. Korostan, että Keravalla on kiinnitettävä huomiota nimenomaan kunnan järjestämän perusopetuksen kehittämiseen. Kristillinen koulu vain täydentää sitä. Vapaita tiloja kristillistä koulua ja päiväkotia varten on etsitty Keravalta vuosien ajan. Se on tuntunut koulua ylläpitävästä tahosta kohtuuttomalta. (On hyvä muistaa Suomen koululaitoksen historiasta, että kristillisillä kouluilla on 350-vuotinen historia. Turun katedraalikoulu oli ensimmäinen oppilaitos.)

Keravan kristillinen koulu antaa korkeatasoista yleissivistävää perusopetusta. Koulussa on käytössä opetussuunnitelma, jonka opetusministeriö on hyväksynyt.

Kristillinen koulu kuuluu Keravalle. Se on rikkaus ja vaihtoehto kouluverkossamme. Moni perhe on muuttanut Keravalle Kristillisen koulun takia. Kaupunginhallituksen enemmistö on linjannut, että Keravalla on olemassa paikallinen koulutus- ja sivistystarve Keravan kristilliselle koululle ja päiväkodille. Mielestäni tämä on selkeä ja vahva viesti kannatusyhdistykselle kaupungin tahtotilasta säilyttää kristillinen koulu Keravalla.

Kaupunginhallituksen jäsenen lehtikirjoitus sisälsi virheellistä tietoa Kristillisestä koulusta. Keravalle ei olla perustamassa Kristillistä koulua. Se on toiminut täällä noin yhdeksän vuoden ajan. Koulun toiminta ei ole ilmeisesti uhannut millään tavalla kunnan järjestämää perusopetusta, koska Kristillisen koulun toiminta on jäänyt jopa toveri Kopralta huomaamatta. Samassa kirjoituksessa hän arvostelee yksityisiä päiväkoteja, jotka ovat osa Keravan monipuolisia päivähoitopalveluja. Yksityiset päiväkodit tuottavat kaupunkilaisille päivähoitopalveluja kaupungin näkökulmasta erittäin taloudellisesti.

Mikä nyt sitten on ongelmana? Onko ongelmana Untolan vuoropäiväkoti, joka tarjoaa ympärivuorokautista palvelua esimerkiksi vuorotyötä tekeville yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen? Vai onko hyvinvointivaltion uhka vaikkapa päiväkoti Kiddy House, joka hyvin kohtuullisin päivähoitomaksuin mahdollistaa pienille lapsille englannin kielen oppimista perheiden sosiaalisesta ja taloudellisesta taustasta riippumatta?

Yksityiset koulut ja päiväkodit eivät ole uhka hyvinvointivaltiolle. Ne ovat osa sitä. Jos hyvinvointivaltiolle ja sen arvoperustalle on olemassa uhkia, niitä on etsittävä jostakin ihan muualta. Tässä maassa esimerkiksi kiusataan, pelotellaan ja tuomitaan ihmisiä edelleen toisaikaisten ennakkoluulojen perusteella. Ennakkoluulot ja pelot kohdistuvat esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttajia ja mielenterveyskuntoutujia kohtaan. Syrjinnän kohteeksi voi joutua ihan kuka tahansa. Keravan koulujen pitää olla turvallisia ihan kaikille oppilaille ja koulujen henkilöstölle. Kiusaamista ja syrjintää ei pidä hyväksyä koulussa, työssä, eikä muuallakaan. Ei edes Lapin Kansassa.

Lapsia ja nuoria pitää kasvattaa kohtaamaan maailma ja Suomi. Heitä on kasvatettava rohkeiksi ja avoimiksi vastuunkantajiksi omasta ja muiden ihmisten elämästä.

Samuli Isolan esityksessä spekuloidaan valtionosuusmenetyksillä, jos koulu vuokrataan yksityiselle taholle. Tämä lienee nimenomaan spekulatiivinen uhkakuva, joka kätkee taakseen aivan muita, arvopohjaisia motiiveja.

Kaikkein ikävin vaihtoehto olisi se, että lopputuloksena Kanniston koulu olisi tyhjillään, kaupunki maksaisi tyhjistä seinistä.

---

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä /Sirpa Hartojoki

RYHMÄPUHEENVUORO KERAVAN KAUPUNGINVALTUUSTON BUDJETTIKESKUSTELUSSA 8.12.2008

Keravan kaupungin ensi vuoden budjetti on taantumaan varautuva budjetti. Palvelutaso säilyy suurin piirtein ennallaan, veroja ei koroteta. Pitkän talouskasvun ajan jälkeen on kuitenkin edessä niukkuuteen varautuminen, ja se näkyy eräissä palveluissa jo ensi vuonna.

Tällä hetkellä on tärkeää vahvistaa keravalaisten luottamusta kulutuskysynnän ylläpitämiseen. Kaupungin on myös jatkettava investointien tekemistä, koska se on järkevää taantuman aikana. Investoinnit eivät kuitenkaan saa lisätä kohtuuttomasti Keravan velkaantumista. Tavoitteena on oltava kaupungin talous, jossa syömävelkaa ei oteta ja velka lyhenee.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä on valmis hyväksymään vuosien 2009- 2011 taloussuunnitelman yhdellä muutoksella. Esitämme, että lasten kotihoidon tuen Keravalisään kohdennetaan 45 000 euron lisämääräraha kasvatus- ja opetusviraston määrärahasta. Emme siis esitä budjetin loppusummaan muutosta, vaan nykyisen palvelutason turvaavaa ratkaisua. Näin lapsiaan kotona hoitavien perheiden tuki ei pienenisi, kun valtakunnallisen kotihoidon tuen nousu 20 eurolla huomioidaan. Keravalisän leikkausta 40 eurolla, joka on ollut kasvon neuvottelijoille toimittamissa budjettipapereissa, emme voi hyväksyä. Tulemme taantumabudjetissa pitkän sillan puolivälin yli siinä, että emme esitä lisän laajentamista. Suostumme jopa väliaikaisesti lisän pienentämiseen 20 eurolla, mutta emme perheiden saaman kokonaistuen pienentämiseen.

Esitän lisäystä esityslistalla olevaan kohtaan

*" Kasvatus - ja opetustoimeen 150 000 euroa, josta 40 000 euroa toisen luokan kippitoiminnan palauttamiseen ja 110 000 euroa muuhun päivähoitoon lasten määrän kasvusta johtuen."

Lisäysesitys tämän kirjauksen jatkoksi:

"Edellä mainitusta määrärahasta käytetään 45 000 euroa lasten kotihoidon tuen Keravalisään, jotta perheen saama taloudellinen tuki säilyy nykytasolla."

Valtuustoryhmämme on vastuullisesti mukana budjettiratkaisussa. Mutta emme voi hyväksyä, että ensimmäiset taantumaan varautuvat toimet kohdistetaan yhteiskuntamme kaikkien heikoimpiin eli pieniin lapsiin. Nyt puhutaan arvoista. Kotihoidon tuki on tuki nimenomaan pienituloisille perheille, joita koskettavat esimerkiksi ruuan ja energian hintojen nousu. Keravan kaupungin omat selvitykset ovat vuosien varrella osoittaneet, että Keravalisä on ollut tarpeellinen ja hyvä täydentäjä päivähoidon kokonaisuuteen. Kyse on perheiden valinnanvapautta lasten päivähoidossa lisäävästä mallista. Tätä valinnanvapautta kannatamme ja perheiden kasvatusvastuun tukemista.

Lämmin kiitos budjettineuvottelijoille siitä, että kippitoiminta sai huomiota eri ryhmien taholta. Joku viisas on joskus todennut, että yhteiskunnan sivistystasosta kertoo paljon se, miten se kohtelee lapsiaan. Mitä Keravasta kertoo se, että ensimmäiset taantuma-ajan heikennykset ollaan suuntaamassa lapsiin? Kotihoidon tukeen ja peruskoulun ryhmäkokoihin. Olemme samaa mieltä kuin SDP ja Vihreät olivat kaupunginhallituksessa, että käyttösuunnitelman yhteydessä ryhmäkoot on otettava vakavaan tarkasteluun. Niitä ei pidä kasvattaa. Lasten ja nuorten hyvinvointi tarvitsee nyt yhteistyön rintamaa läpi puoluerajojen,

Lähivuodet tulevat olemaan Keravalla tasapainoilua lakisääteisten velvoitteiden toteuttamisen ja ehkäisevän työn välillä. Jos edessä on vaikeitakin ratkaisuja, ne on valmisteltava huolella ja luottamushenkilöiden on oltava hyvin tiiviisti mukana valmistelussa. Meillä ei ole varaa heikentää ei-lakisääteisiä palveluja automaattisesti. Se olisi lyhytnäköistä päätöksentekoa. Päätösten kohdentumista on arvioitava huolella.

Keravan kaupungin taloutta ja kaupunkilaisten hyvinvointia ei edistetä säästöliekillä. Niitä edistetään toimintatapojen ja palvelurakenteiden uudistamisella, joihin on suuntaa kaupungin tuoreessa strategiassa. Valtuusto-ohjelman tekeminen tulee olemaan haastava ja nähdäksemme myös innostava harjoitus. Palvelutason turvaaminen ja kustannusten nousun hillintä edellyttää ennakkoluulottomia toimia tuottavuuden, vaikuttavuuden ja laadun lisäämiseksi. Aitoa kuntayhteistyötä on lisättävä. Jos toimintatapoja ei saada uudistettua, kustannusten nousua hillittyä ja kuntayhteistyötä lisättyä, edessä taitaa olla juustohöylän tai kovempien säästötoimien tie. Niiden sijaan valtuustoryhmämme tulee priorisoimaan ennakkoluulottomiakin uudistustoimia palvelutuotannossa. Haluamme myös lisätä kuntayhteistyötä. Pakkotoimet kuntarajojen osalta eivät saa jatkossakaan tukeamme. Aidolle kuntayhteistyölle on paljon mahdollisuuksia ja nyt on sen aika. On mentävä eteenpäin. Ei taaksepäin.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä painottaa lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvointia edistäviä palveluja. Olemme ottaneet voimakkaasti kantaa esimerkiksi nuorten harrastustoiminnan edistämiseen. Teimme valtuustoaloitteen kotiapupalveluista. Ne ovat tulevaisuutta niin lasten kuin vanhusten hyvinvoinnin kannalta. Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä kantaa huolta terveys- ja vanhuspalveluiden tilasta ja tulevaisuudesta. Nämä asiat tulevat vaatimaan erityistä huomiota uudelta valtuustolta. Yksi Keravan lähivuosien merkittävä haaste koskee henkilöstön eläköitymistä ja uusien osaajien rekrytointia. Keravan on huomioitava tämä vakavasti henkilöstöpolitiikassaan ja myös valtuusto-ohjelmassaan.

Kiitos virkamiehille ja luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä ja hyvää joulua kaikille.

______________________________________________________________________