Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä Vapussa 2022

Sunnuntai 1.5.2022 klo 17:52

Arvoisat kuulijat

Aurinkoista vihreää vappua teille kaikille. Mukava nähdä näin paljon väkeä keväisissä merkeissä vapunpäivänä täällä Keravalla Prisman aukiolla.

Ukraina ja jumiutuneet työmarkkinaneuvottelut

Elämme nyt haastavia aikoja. Ukrainan sota ja ukrainalaisten suuri inhimillinen hätä ovat tuntuneet käsinkosketeltavina myös meidän suomalaisten sydämissämme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoitumisemme on muuttunut ratkaisevasti Ukrainan sodan myötä. Tärkeää on, että voimme luottaa valtion ylimpään johtoon siinä, että lähitulevaisuudessa tehdään itsenäisen ja vapaan Suomen kannalta huolellisesti perusteltuja ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä.

Samaan aikaan ovat käynnissä olleet työmarkkinaneuvottelut, jotka ovat jumiutuneet työnantaja- ja työntekijäosapuolten näkemysten ajautuessa toistaiseksi hyvin etäälle toivotusta sovintoratkaisusta. Tämä tarkoittaa sitä, että heti vapun jälkeen 3.-9.5. on edessä laaja lakko, jonka piirissä on yli 80 000 työntekijää.

Koulutuksen keskeinen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen kannalta Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 101 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueelle siirtymän myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöllä on iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollolla.

Koronan jälkeinen oppimisvaje ja samaan aikaan tehty oppivelvollisuuden laajentaminen ovat nostaneet esille oppimisen tukeen liittyviä haasteita. Samalla, kun riittävät tuen resurssit tulisi varmistaa, tulisi varmistaa, että tuki toimii kaikilla asteilla yhteneväisesti toiselle asteelle asti. Opettajamitoitus tulisi säätää lakiin kirjatuksi. Hyvinvointialueelle siirryttäessä on varmistettava oppilas- ja opiskeluhuollon säilyminen tiiviinä osana päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea. Ehkäisevät mielenterveyspalvelut ja nopea hoitoon pääsy, terapiatakuu ovat tärkeitä asioita lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvienkin mielenterveyden edistämiseksi

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan.

Kuunteleminen ja kohtaaminen

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla

oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

Yhteistyö

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhteistyön merkitys myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueelle siirtymän myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puolue-, yli toimiala- ja hyvinvointialuerajojen.

Hyvät kuulijat,

TYÖNTEKIJÄT

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Työntekijöiden työhyvinvointia täytyy tukea riittävillä resursseilla, työoloja parantamalla ja esim. hyvällä perehdytyksellä, riittävällä täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja työnohjauksella. Tämän lisäksi nämä kunta-alan työntekijät ansaitsevat merkitykselliselle työlleen myös arvoisensa palkan.

Parhaillaan on käynnissä kunta-alan neuvottelukierros, jossa työnantajaosapuoli ja työntekijäjärjestöt ovat vielä kaukana sovitteluratkaisusta. Sovittelulautakunta lykkäsi sovitteluratkaisun jättämistä ja siitä syystä heti ensi viikolla vapun jälkeen 3.5.-9.5. on edessä JUKOn ja JAUn lakko, jossa pääkaupunkiseudulla lähes kaikki koulut ja päiväkodit menevät kiinni ja vaikutuksensa saavat myös kulttuuri- ja liikuntapaikkojen palvelut ja muutkin kunta-alan palvelut, missä työskentelee kyseisten pääsopijajärjestöjen liittojen, siis OAJ:n, JHL:n ja JYTYn jäseniä. Samaan aikaan SOTEry miettii joukkoirtisianomisia. Kynnyskysymyksenä on inflaation laukatessa ostovoiman turvaavat yleiskorotukset sekä erityisesti kunta-alan monivuotinen palkkaohjelma, joka kaventaisi yksityisen ja kuntapuolen palkkaeroja ja varmistaisi osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa työnantajina.

VIHREÄ VAPPU

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään ja me teemme sitä yhdessä tässä ja nyt.

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

 

Kerava 1.5.2022

Tuomo Suihkonen, JUKOn pääluottamusmies, luokanopettaja KM, Keravan Keskustan kaupunginvaltuutettu, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Metsäpuhe lähimetsien puolesta

Sunnuntai 27.3.2022 klo 18:16

Mielenosoitus Keravan lähimetsien puolesta
Keravalla 27.3.2022

Inna Kallioisen puheenvuoro osallistujille

Hyvät kuulijat,
 
Luontoretkiä perheen tai ystävien kanssa, lenkkeilyä työpäivän jälkeen, talvisia hiihtoretkiä, marjojen poimiminen kesän ensimmäiseen mustikkapiirakkaan ja koiran kanssa polulla kävelyä, Esimerkiksi näitä kaikkia voi lähimetsässä harrastaa. Lähimetsät palvelevat kaikkia läpi vuoden säässä kuin säässä ja tarjoavat meille virkistys- ja rauhoittumismahdollisuuksia.
 

Lähimetsät ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveen luontosuhteen rakentumisen kannalta Suomessa niin kaupungissa kuin maaseudulla.

Kerava haluaa olla monimuotoinen viherkaupunki, ja kaupunki on antanut meille kaupunkilaisille viherlupauksen.

Keravalaisilla pitää olla hyvät mahdollisuudet päästä ulkoilemaan metsäluontoon tulevaisuudessakin. Pienessä kaupungissamme ei ole liikaa metsiä. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta olemassa olevista metsistämme ja olemme tarvittaessa valmiita puolustamaan niitä. Lähimetsät luovat kaupunkiimme viihtyisyyttä, tarjoavat kaupungin asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia ja ovat pito- ja vetovoimatekijä.

Kaupungin kasvulla on rajansa, ja nopeaa kasvua tärkeämpää on se, että turvaamme Keravan viihtyisyyden ja luonto- ja maisema-arvot pitkällä aikavälillä. Pieniä metsiä tarvitaan eri puolilla pientä kaupunkiamme.

Tein alkuvuodesta valtuustoaloitteen Jänisvuoren metsän suojelemiseksi.

Jänisvuoren metsä on kaunis, vanha ja monimuotoinen luonnonmetsä Kaskelassa. Jänisvuori sijaitsee monelle keravalaiselle tutumman Haukkavuoren suojelualueen läheisyydessä, ja yhdessä nämä metsät muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Jänisvuoren metsällä on erityisiä luontoarvoja kuten sen lajisto ja puuston monipuolinen ikärakenne. Lisäksi alueella on merkittävä virkistysarvo kaupunkilaisille, mitä tulevaisuudessa voisi entisestään lisätä.

Valtuustoaloitteessa ehdotimme, että Keravan kaupunki ryhtyy aktiivisesti selvittämään, miten Jänisvuoren metsä saataisiin säilytettyä tulevaisuuteen, ja että kaupunki käynnistää toimenpiteet Jänisvuoren suojelemiseksi. Aloitteen allekirjoitti 19 kaupunginvaltuutettua ja tällä hetkellä vastaus siihen on valmisteltavana.

Pidetään lähimetsien puolta yhdessä jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen puhui pedagogisesti toimivien tilojen puolesta

Maanantai 21.3.2022 klo 23:47

Keravan kaupunginvaltuusto 21.3.2022

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja keravalaiset

Olen iloinen, että Keskuskoulun asia on jo aiemmin kirvoittanut hyviä keskusteluja ja olemme kuulleet monia hyviä puheenvuoroja myös tämän illan aikana. Keskustelun perusteella on selvää, että lasten ja nuorten koulunkäyntiin liittyvät asiat kiinnostavat meitä.

Oppilaiden ja koko koulun henkilöstön näkökulmasta minäkin olen myös heitä kuunnellen asiaa pohtinut ja juuri siksi olen minäkin, kuten muutama minua aiemminkin puhunut vahvasti Keskuskoulun uudisrakentamisen puolella.

Se vaatisi tietojemme mukaan Keskuskoulun suojelumerkinnän poistamisen. Perustelin viime syksynä kaupunginvaltuustossa kattavasti uudisrakennusvaihtoehdon etuja. 

Tänä iltana me vaaleilla valitut Keravan kaupunginvaltuutetut päätämme Keskuskoulun kohtalosta. Olemme kokoontuneet päättämään saamien tietojemme mukaan siitä, korjataanko lähes purkukuntoinen, käyttökelvottomaksikin todettu, historiallisesti arvokas ja suojeltu rakennus vai puretaanko vanha koulu ja rakennetaan sen tilalle kokonaan uusi, nykyaikaisesti varusteltu tulevaisuuden oppimiskeskus muunneltavine tiloineen.

Kantani on edelleen se, että suojelumerkintä pitää yrittää purkaa, jotta nykyisen Keskuskoulun paikalle voitaisiin rakentaa nykyaikaiset ja pedagogisesti toimivat muunneltavat oppimistilat mahdollistava uudisrakennus. Nythän joka tapauksessa 92 % nykyisestä Keskuskoulusta joudutaan suunnitelmien mukaan uusimaan, eikä hintalapussakaan tule suurta eroa olemaan nykyisten arvioiden mukaan, vaikka rakennettaisiin kokonaan uusi rakennus. Voi hyvinkin olla, että mahdollisen remontin kustannukset joka tapauksessa nousisivat arvioitua suuremmiksi.

Lähes käyttökelvottomien rakennusten remontteihin liittyy aina huomattavia riskejä budjetissa pysymisen ja hankkeen onnistumisen suhteen. Ymmärrän, että vanha Keskuskoulu on historiallisesti arvokas ja monen keravalaisen perheen elämään muistoja jättänyt rakennus. Muistoja voidaan säilyttää esimerkiksi muistolaatoilla tai jättämällä osa rakennuksen kuorta jäljelle. 

Nyt olisi kuitenkin aika katsoa tulevaisuutta kohti ja rakentaa hyvin suunniteltu, keskeiselle paikalle oikein sijoitettu, uusi ja kaunis koulurakennus, jopa kulttuurikampus. Siinä voitaisiin hyödyntää suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia. Se olisi sivistyksen näyttävä keravalainen maamerkki ja tarjoaisi oppilaille turvallisen ja terveellisen opinahjon.  

Arvoisat kuulijat,

Keravalaiset lapset, opettajat ja muu koulun henkilöstö ansaitsevat rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa parhaiten palvelevan vaihtoehdon. Tätä mieltä minä ja valtuustoryhmäni olimme ennen vaaleja ja samaa mieltä olemme tästä asiasta tänäkin päivänä.

Näemme keskeisenä asiana sen, ettei nyt kannata ottaa riskiä siinä, voimmeko turvata oppilaille ja koulun henkilökunnalle varmuudella sisäilmaltaan turvalliset ja terveelliset tilat tulevaisuuden Keskuskoulussa. Suomesta löytyy liikaa esimerkkejä sellaisista remontoitavista kohteista, valitettavasti koulurakennuksistakin, joiden kohdalla kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä, kun vanhaa ja uutta on pyritty yhdistämään. Jyväskylässä tuollainen kalliilla remontoitu kohde, jouduttiin purkamaan, kaivamaan kuoppa ja rakentamaan kokonaan uusi koulu samalle paikalle. Lopputulos oli hyvä, mutta kokonaisuudessaan aikaa vievä ja kallis! Lähempääkin näitä esimerkkejä epäonnistuneista remonteista valitettavasti löytyy.

Päätettiinpä tässä kokouksessa nyt mitä tahansa, toivon, että Keravan kaupunginvaltuusto tekee päätöksensä sydämellä erityisesti keravalaisia lapsia, siis tulevia Keravan Keskuskoulun oppilaita, heidän opettajiaan ja muuta koulun henkilökuntaa ajatellen. Toivon myös, että tulevan Keskuskoulun rakennusvaiheessa ja koulurakennuksen suunnittelussa, olipa sitten kyse remontista tai uudisrakentamisesta, kuunnellaan teknisten ammattilaisten ja asiantuntijoiden ohessa myös pedagogisia asiantuntijoita, kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia eli opettajia.

Lopuksi vielä heitän ajatuksen siitä, että mikäli vanha historiallinen rakennus on välttämätöntä säilyttää, eikä sen suojelumerkintää missään nimessä voida poistaa, onko tämä vanha ja mahdollinen uusittu rakennus pakko olla kiinteässä yhteydessä toisiinsa?

Joka tapauksessa aiemmin puheessani kertomillani perusteilla kannatan Nissisen ja Kallioisen muutosesitystä eli uudisrakennusvaihtoehdon edistämistä. Lähdetään siitä, että kun rakennetaan, sitä valvotaan ja tehdään sekin, kuten rakentaminenkin aina hyvin.

Tuomo Suihkonen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

***

Muut Keskustan kaupunginvaltuutetut ottivat asiaan kantaa näin:
Inna Kallioisen puheenvuoro täällä.
Timo Laanisen puheenvuoron lyhennelmä täällä.

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Vastaesitys uuden Keskuskoulun puolesta

Maanantai 21.3.2022 klo 21:12

Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 21.3.2022

Arvoisat keravalaiset,

Meidän vanha Keskuskoulu on palvellut pitkään ja se on tärkeä osa kaupunkimme historiaa. Sota-aikaan sotasairaalana siellä on autettu ihmisiä parempaan kuntoon. Sittemmin se on ollut tuhansien opinahjo ja sieltä on ponnistanut eteenpäin monta sukupolvea kantamaan kortensa yhteiskuntamme hyväksi. Itsekin olen saanut pohjan sivistykselle ja myöhemmille opinnoilleni käymällä koko alakoulun juuri Keskuskoulussa.

Vanha Keskuskoulu on kuitenkin myös sairastuttanut arkeaan siellä viettäneitä. Kauniin ulkokuoren alla on asiat päästetty huonoon kuntoon. Aikaisemmat päättäjäsukupolvet Keravalla ovat halunneet vaalia historiaa, kun vanha Keskuskoulu on vuonna 2000 päätetty suojella. Toisaalta täällä ei kuitenkaan ole huolellisesti pidetty omaisuudesta hyvää huolta, kun Keskuskoulu on päässyt menemään täysin käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt se on ollut jo vuosia lähinnä synkkä ja surullinen, tyhjillään, rikkinäisine ikkunoineen keskellä kaupunkia kohtaloaan odottava valtava monumentti.

Tässä hetkessä tuo vuonna 2000 tehty päätös suojella vanha rakennus näyttäytyy melkoisena rasitteena. Todella mietityttää, onko vuonna 2000 suojelupäätöstä tehneillä ollut riittävää tietoa rakennuksen kunnosta ja kunnossapidosta.

Vanha rakennus on meistä monelle muistojen kautta rakas. Sillä on paikka keravalaisissa sydämissä. Siksi päätös on vaikea ja harmittaa, että Keskuskoulun on annettu päästä näin pahaan kuntoon. Minuakin päättäjänä osittain sattuu ajatus siitä, että omilla näkökulmillani olen valmis nyt tuhoamaan kotikaupunkimme historiaa, myös oman lapsuuteni arjen ympäristöä. Päätös on kuitenkin tehtävä paitsi järjellä, myös kuunnellen sydäntä: minua molemmat muistuttavat siitä, että nyt emme ole tekemässä historiallista muistomerkkiä, vaan rakentamassa ensisijaisesti keravalaisille lapsille koulua.

Joskus vanhasta ja rakkaasta pitää olla valmis luopumaan. Vanha rakennus on nyt tullut pitkän tiensä päähän. Meidän päättäjäsukupolven vastuulla on tehdä ratkaisu tulevaisuuteen lapsille ja nuorille. Ratkaisussa tärkeintä on painottaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Se on paikka, jossa lapset ja opettajat viettävät merkittävän osan arjestaan. Sellainen paikka, johon pitää voida mennä hyvin ja turvallisin mielin.

On selvää, että purkamalla Keskuskoulu jotain arvokasta menetetään, kuten Kaupunkikehitysjaosto lausunnossaan totesi. Mutta yhtä selvää on sekin, että purkamalla vanha Keskuskoulu ja rakentamalla tilalle uusi koulu, jotain arvokasta uutta saavutetaan.

Joitakuita saattaa mietityttää uudisrakennuksessa se riski, että suojelumerkinnän purkaminen saattaisi osoittautua mahdottomaksi. Rakennuksen pitää palvella Keravan käyttötarpeita vuosikymmeniä, ja siinä mittakaavassa pari vuotta on lyhyt aika. Emme ikinä saa tietää, olisimmeko onnistuneet viemään läpi uudisrakennusvaihtoehdon, jos tästä kaupungista ei löydy rohkeutta yrittää sitä – jos annamme spekulatiivisen pelon estää yrittämästä. Spekuloinnistahan tässä on kyse, koska kaupunkikehitysjaosto on luonut varjoja uudisrakennusvaihtoehdon ylle arvelemalla, että ”pahimmassa tapauksessa kaava voisi kaatua oikeusasteissa”. Se on kuitenkin samalla todennut, että ”on mahdotonta ennen kaavaprosessia sanoa, onko suojelun purkamiselle edellytyksiä”. Mikäli suojelumerkinnän purkamista päätettäisiin yrittää, pitäisi energiaa suunnata siihen, että kaupunki perustelisi asian huolellisesti.

Vanhan rakennuksen remontoimiseen liittyy toisenlaiset riskit: saadaanko remontoimalla ikinä täysin tervettä rakennusta? Karkaavatko kustannukset käsistä kuten uimahallin suhteen kävi? Tuleeko remontista ikuisuushanke ja pohjaton rahakaivo? Laajamittaiseen remonttiin liittyy kiistatta merkittävästi suuremmat riskit niin budjetissa pysymisen kuin hankkeessa onnistumisen näkökulmasta. Remontointiin tähtääviä kuntotutkimuksia vuosilta 2017 ja 2018 ei voi pitää päätöksenteon pohjana enää kovinkaan tuoreina dokumentteina, ja niiden ajantasaisuus ainakin itseäni arveluttaa. Maallikkokin pystyy olettamaan, että rakennuksen kunto tuskin on näiden kiinniolovuosien aikana kehittynyt parempaan suuntaan, kun välillä ikkunoita on ollut rikki ja toisinaan rakennus on kärsinyt savuvahingoista. Kolmas merkittävä riski on se, haluavatko perheet laittaa edes remontoituun vanhaan sisäilmaongelmakouluun lapsiaan ja haluavatko opettajat sinne töihin, vaikka rakennus saataisiin näennäisesti kuntoon. Teknisen lautakunnan mukaan ”Korkeasta korjausasteesta huolimatta peruskorjauksessa on todennäköisyys sisäilmaongelmia aiheuttavilla vanhoilla kuntotutkimuksen ulottumattomissa olevilla rakenteilla suurempi kuin asianmukaisesti suunnitellussa ja toteutetussa uudisrakennuksessa.”

Kasvatus- ja opetuslautakunta puolestaan on nostanut esiin uudisrakennuksen paremmuutta niin terveen ja turvallisen koulun, opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelman tarpeiden kuin myös oppimisympäristöjen näkökulmasta. Nämä ovat ydinasioita, kun puheenamme on koulurakennus. Tämän lisäksi, kasvatus- ja opetuslautakunta on vielä todennut uudisrakennuksen olevan siinä mielessä riskittömämpi vaihtoehto, että lisäkorjauksilta ja niiden aiheuttamilta opetuksen poikkeusjärjestelyiltä toivottavasti vältytään.

Hyvät valtuutetut,

Uskaltaisiko kukaan meistä lähteä toteuttamaan yhtä laajamittaista riskibisnestä eli tällaista remonttia tietoisena talouspuolen riskeistä ja tulevaisuuden käyttötarpeista, jos kyse olisi omasta omaisuudesta ja omista rahoista? Entä haluaisiko kukaan meistä koekaniinina laittaa lapsiaan remontoituun Keskuskouluun tai mennä sinne itse päivittäin töihin?

Historiaa on hyvä vaalia, mutta ihmiskunnan kehitystä ajatellen siitä kannattaa ennen kaikkea oppia. Menneisyyden virheitä ei kannata toistaa, vaan kannattaa yrittää tehdä asiat paremmin. Suurissa päätöksissä maltti on valttia, eikä hätiköidä kannata.

On päätöksen paikka. Kummat riskit te muut valtuutetut haluatte kantaa? Itse olen halukkaampi kantamaan sen riskin, että mahdollisesti saatamme joutua tässä vaiheessa odottamaan hiukan pidempään.  Olen valmis siihen, että jotain historiasta väistyy tulevaisuuden tieltä, ja vetoan teihinkin, että olisimme tässä asiassa historian oikealla puolella eli tulevaisuuden puolella. Vetoan, että olisimme rohkeita – onhan rohkeus Keravan virallinen arvokin.

Jos demokraattisesti valittu enemmistö on kuntavaalien jälkeen päätynyt Keskuskoulu-asiassa sittenkin peruskorjausvaihtoehdon kannalle ja on kanssani eri mieltä tästä aiheesta, niin toivotan toki teille kaikkea hyvää remonttihankkeessanne onnistumiseen sekä Keravan brändityöhön sen jälkeen. Pitäkää yhteisistä rahoistamme ja kaupunkimme lapsista hyvää huolta. Tässä vaiheessa kuitenkin meillä on vielä olemassa toinenkin vaihtoehto, ja siksi teen vastaesityksen ja esitän, että Keskuskoulun hanketta suunnitellaan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Tämä tarkoittaisi, että uudisrakennusvaihtoehdosta laadittaisiin kunnolliset suunnitelmat ja voimavarat suunnattaisiin pyrkimykseen saada suojelumerkintä poistettua.

Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

***

Muut Keskustan kaupunginvaltuutetut ottivat asiaan kantaa näin:
Timo Laanisen puheenvuoron lyhennelmä täällä.
Tuomo Suihkosen puheenvuoro täällä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Laaninen koulurakentamisesta: Pitäisi ajatella lasten etua

Maanantai 21.3.2022 klo 21:11

Keravan kaupunginvaltuusto 21.3.2022

Keskustan kaupunginvaltuutettu Timo Laaninen muistutti puheenvuorossaan, että Keskuskoulun kohtalo oli viime kesäkuun kuntavaalien suurimpia kysymyksiä Keravalla. Ehdokkaat ottivat asiaan kantaa vaalikonevastauksissaan ja julkisissa kannanotoissaan.  

- Keravan Keskusta esitti omassa vaaliohjelmassaan uuden koulun rakentamista. Katsoimme, että nyt olisi mahdollista toteuttaa hieno, moderni puurakennushanke, Laaninen totesi.

 - Tämän mukaisesti kannatin itse vaalikoneissa uuden koulun rakentamista. Kansanvallan kannalta olisi hyvä, että ehdokkaat olisivat vaalien jälkeen samaa mieltä kuin ennen vaaleja.

Laaninen kiitteli kaupungin viranomaisten ja lautakuntien tekemää valmistelutyötä asiassa. Sen perusteella hän ei nähnyt perustetta muuttaa mielipidettään  asiassa. Hän kiinnitti huomiota erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan lausuntoon. Se osoitti, että oppilaiden ja opettajien kannalta uudisrakennus olisi parempi vaihtoehto.

- Minua hätkähdytti lautakunnan lausunnossa yksi lause: ”Opetustilojen toimivuus on toistaiseksi harvojen tahojen suoranaisessa intressipiirissä.” Minusta tämän pitäisi olla erityisesti kaupunginvaltuuston intressissä. Meidän pitäisi ajatella ennen muuta lasten etua tässä asiassa. Siksi kannatan vanhan keskuskoulun purkamista ja uuden, modernin ja monikäyttöisen koulun rakentamista sen tilalle.

***

Muut Keskustan kaupunginvaltuutetut ottivat asiaan kantaa näin:
Inna Kallioisen puheenvuoro täällä.
Tuomo Suihkosen puheenvuoro täällä.

Kommentoi kirjoitusta.

Olemme vahvasti Keskuskoulun uudisrakentamisen puolella

Perjantai 18.3.2022 klo 13:34

Viime keväänä 2021 Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen teki valtuustoaloitteen Keskuskoulun suojelupäätöksen purkamiseksi. Kuntavaaleissa Keravan Keskustan vaaliohjelmassa otettiin kantaa Keskuskoulun uudisrakentamisen puolesta. Asia nousi jälleen syksyllä esiin Kallioisen valtuustoaloitteeseen tullutta vastausta valtuustossa käsiteltäessä, ja ryhmämme varapuheenjohtaja Tuomo Suihkonen perusteli tuolloin kattavasti uudisrakennusvaihtoehdon etuja. 

Nyt Keskuskoulun kohtalo on vihdoin etenemässä virallisesti valtuuston päätettäväksi. Kantamme on edelleen se, että suojelumerkintä pitää yrittää purkaa, jotta nykyisen Keskuskoulun paikalle voitaisiin rakentaa nykyaikaiset ja pedagogisesti toimivat muunneltavat oppimistilat mahdollistava uudisrakennus. 

Lähes käyttökelvottomien rakennusten remontteihin liittyy aina huomattavia riskejä budjetissa pysymisen ja hankkeen onnistumisen suhteen. Ymmärrämme, että vanha Keskuskoulu on historiallisesti arvokas ja monen keravalaisen perheen elämään muistoja jättänyt rakennus. Muistoja voidaan säilyttää esimerkiksi muistolaatoilla tai jättämällä osa rakennuksen kuorta jäljelle. 

On kuitenkin aika katsoa tulevaisuutta kohti ja rakentaa hyvin suunniteltu, keskeiselle paikalle oikein sijoitettu, uusi ja kaunis koulurakennus, jopa kulttuurikampus. Siinä voitaisiin hyödyntää suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia. Se olisi sivistyksen näyttävä keravalainen maamerkki ja tarjoaisi oppilaille turvallisen ja terveellisen opinahjon.  

Keravalaiset lapset, opettajat ja muu koulun henkilöstö ansaitsevat rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa parhaiten palvelevan vaihtoehdon. Sen puolesta olemme luvanneet äänestäjillemme vaikuttaa. Aiomme pitää tämän lupauksemme. 

Keravan Keskustan valtuustoryhmä
Inna Kallioinen
Tuomo Suihkonen
Timo Laaninen

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 18.3.2022

Kannanottoon yhtyvät myös ryhmämme varavaltuutetut
Vaito Niinisalo
Birgit Enjala

Kommentoi kirjoitusta.

Miksi kaikkien kannattaa äänestää?

Lauantai 22.1.2022 klo 19:39

Kallioinen_Inna_ehdokaskuva_small.pngElämän hetkinä, jolloin tarvitsee todella huolenpitoa, pitää voida luottaa siihen, että tukea on tarjolla. Apua tarvitsevaa autetaan. Kaikki me saamme yhteiskunnalta paljon ja usein niin paljon, että varsin moni elämänsä aikana pystyy itsekin osallistumaan toisten hyvinvoinnista huolehtimiseen tavalla tai toisella.

Nämä periaatteet ovat hyvinvointiyhteiskunnassa tärkeitä. Ne konkretisoituvat keskeisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluissa, joista tulevaisuudessa päätetään hyvinvointialueilla.

Hyvä hoito ja apu hädän hetkellä kuuluu taloudellisista lähtökohdista riippumatta kaikille. Peruspalveluiden pitää olla sijainniltaan jokaisen saavutettavissa, vaikka välimatkat luonnollisesti eri paikoissa vaihtelevatkin. Samalla laadukkaat palvelut pitää pyrkiä tuottamaan kustannusnäkökulmasta mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Sillä on merkitystä, ketkä päätöksiä ovat mukana tekemässä tulevaisuudessa. Jokaisella on yksi ääni, ja se on vaikuttamiskeino. Omaa ääntä kannattaa käyttää aluevaaleissa, jos kokee hyvinvointialueiden päätösvaltaan siirtyvät asiat tärkeiksi itsensä tai läheistensä kannalta. Tai ihan vain siksi, että kenen tahansa elämässä voi tapahtua sellaisia arvaamattomia ja äkkinäisiä muutoksia, että nuo palvelut nopeasti muuttuvatkin arjen kannalta tärkeiksi.

Inna Kallioinen

OTM, kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 22.1.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Nostetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvointi keskiöön

Lauantai 22.1.2022 klo 19:18

Suihkonen_Tuomo.pngLasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveys ovat asioita, joita emme ota koskaan liian vakavasti. Tulevalle hyvinvointialueelle siirryttäessä on huolehdittava, että oppilas- ja opiskelijahuolto säilyy tiiviinä osana koulujen ja oppilaitosten arkea.

Oppilas- ja opiskelijahuolto, siis kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut tukevat lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja ovat merkittävä osa varhaista tukea ja ongelmien ennalta ehkäisyä sekä lasten ja nuorten keskeistä hyvinvoinnin edistämistä ja tukemista. Toimivalla oppilas- ja opiskelijahuollolla tuetaan moniammatillisesti myös opetushenkilöstön arvokasta työtä. 

Henkilöstöllä on tärkeä rooli hyvinvointialueen kaikenikäisten asukkaiden palvelukokemuksen ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen kannalta. Sosiaali- ja terveystoimen ja palo- ja pelastustoimen henkilöstön työhyvinvointi johto ja esihenkilöt mukaan lukien on nostettava keskiöön! Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä lisäämällä.

Ilman osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilöstöä myös palvelukokemus saattaa asiakkaiden näkökulmasta jäädä vaillinaiseksi.

Pidetään yhdessä niin kuntien kuin tulevien hyvinvointialueidenkin henkilöstöstä hyvä huoli! 

Tuomo Suihkonen
Luokanopettaja ja pääluottamusmies, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keravan Keskustan aluevaaliehdokas, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja 2022

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 22.1.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Suomeen ei tarvita huumeiden käyttöhuoneita

Maanantai 10.1.2022 klo 19:05

Huumausaineiden käyttö on Suomessa kiellettyä. Huumeisiin liittyy merkittäviä terveysriskejä ja ne aiheuttavat haittaa sosiaaliseen elämään ja arjessa selviytymiseen. Lisäksi huumeista aiheutuu turvallisuusongelmia ja muita epätoivottuja lieveilmiöitä.

Siksi huumausainepolitiikan päämäärän pitää olla huumeiden käytön vähentäminen. Samalla on pyrittävä vähentämään tehokkaasti huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja.

Esimerkiksi päihdekuntoutukseen pitäisi motivoituneiden henkilöiden päästä nopeasti, jotta ihmisiä saadaan autettua irti huumeriippuvuudesta. Huumeiden käyttäjillä pitäisi olla helpot mahdollisuudet saada vaihdettua käytettyjä huumeiden käyttövälineitä puhtaisiin. Siten voidaan vähentää veriteitse tarttuvien sairauksien leviämistä.

Huumeiden käyttöhuoneita Suomeen sen sijaan ei mielestäni tarvita. Ajatus yhteiskunnan ylläpitämistä huumeiden käyttöhuoneista on vaikeasti yhteensovitettavissa sen kanssa, että huumeiden käyttö on maassamme säädetty rangaistavaksi ja käyttöä pyritään vähentämään. Aluevaalien vaalikoneissa kysytään kantoja huumeiden käyttöhuoneisiin, vaikka todennäköisesti niiden mahdollistaminen, jos siihen haluttaisiin ryhtyä, vaatisi lainsäädäntötoimenpiteitä ensiksi eduskunnalta.

Yhteiskunnan viestin huumeiden suhteen pitää tulevaisuudessakin olla selkeä: laittomat huumeet ovat aina vaarallisia, niitä ei kannata edes kokeilla ja huumeriippuvaisille on tarjolla apua niistä irti pääsemiseen.

Inna Kallioinen
OTM, kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 10.1.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Paikallispalvelut tarvitsevat puolustajia

Tiistai 4.1.2022 klo 18:20

Kallioinen_Inna_ehdokaskuva_small.pngHyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Niiden pitää olla helposti saavutettavissa eli riittävän lähellä ihmisten koteja ja käyttäjilleen kustannuksiltaan kohtuulliset. Jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden, pitää palvelut rakentaa myös taloudellisesti kestävälle pohjalle ja toteuttaa tehokkaasti.

Keskusta on vakaasti läpi vuosikymmenten puolustanut lähipalveluita eri alueilla maassamme. On kiinnostavaa nähdä, että paikallisuus ja palveluiden pysyminen riittävän lähellä koteja on noussut aluevaaleissa keskeiseksi kysymykseksi myös tiheästi asutulla Uudellamaalla. Arjen kannalta tärkeitä ja paljon käytettyjä sote-palveluita ei ole syytä keskittää liian isoihin yksiköihin. Se heikentäisi niiden saavutettavuutta ja vaikeuttaisi turhaan ihmisten arkea.

On tärkeää, että esimerkiksi meillä Keravalla säilyy jatkossakin oma hyvä terveyskeskus ja hammashoitola. Harvemmin tarvittavien ja kalliiden, erikoisosaamista vaativien palveluiden keskittäminen on perustellumpaa, jos siten pystytään turvaamaan laadukkaammat palvelut tehokkaammin. Myös digitalisaatio tuo toivottavasti mukanaan uusia ratkaisuja, jotka tekevät osan palveluista käyttämisestä julkisellakin puolella joustavampaa, vaikka kaikkia sote-palveluita etäpalveluilla ei tietenkään pystytä ikinä korvaamaan.

Inna Kallioinen
aluevaaliehdokas, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava
OTM

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.1.2022

Kommentoi kirjoitusta.

SOTE-aluevaalit tammikuussa 2022 - Linjavaalit lähipalveluiden ja palveluiden keskittämisen välillä

Torstai 30.12.2021 klo 16:54

Suihkonen_Tuomo.pngAluevaalit eli sote-vaalit ovat hyvin pian nurkan takana. Tammikuussa päätetään meille kaikille jokaiseen arkipäivään liittyvistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimen palveluista. Vaalien ennakkoäänestys alkaa jo 12. tammikuuta, varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022 ja uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.

Tammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.

Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi niin Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella kuin kaikilla muillakin Uudenmaan alueen hyvinvointialueilla Itä-Uudellamaalla, Keski-Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue-, maakunta- ja hyvinvointialuerajojen.

Nämä ovat kaikille meille erittäin tärkeät vaalit! Jos olet kiinnostunut, kuinka lähipalvelusi turvataan jatkossa, kuinka sairauksiasi ja terveyttäsi hoidetaan tai kuinka nopeasti tulipaloja sammutetaan tai hälytysajoneuvo esim. ambulanssi saapuu paikalle, kun hätä on suurin, nämä ovat juuri Sinun vaalisi. Sinä voit näissä aluevaaleissa äänestämällä vaikuttaa SOTE-asioihin eli esim. lasten, nuorten ja kaikenikäisten mielenterveyshäiriöiden hoitoon, oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyviin lasta ja nuorta koulupäivässä tukeviin moniammatillisiin palveluihin tai vanhusten kotihoitoon liittyviin asioihin. Mikäli nämä asiat koskettavat sinua ja tuntuvat sinusta tärkeiltä asioilta vaikuttaa niihin, käytä äänioikeuttasi!

Valtuutettuja valitaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle 59, Keski-Uudenmaan (=Keusote) sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle valitaan molempiin 69  ja Länsi-Uudenmaan  hyvinvointialueelle 79 valtuutettua . Ehdokaslistat ovat pian katukuvassa, lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa nähtävänä. Ei ole itsestään selvää, kuinka lähipalvelusi turvataan jatkossa. Hyvinvoinnistasi päätetään tulevilla hyvinvointialueilla!

- Herätys, Hoi! Joulun ja loppiaisen jälkeen kaikki mukaan SOTE-vaaliuurnille!

Tuomo Suihkonen
luokanopettaja, pääluottamusmies
Keravan keskustan aluevaaliehdokas
Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja 2022

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 30.12.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan valtuustoryhmän budjettipuheenvuoro 13.12.2021

Maanantai 13.12.2021 klo 20:58

Keravan kaupunginvaltuusto 13.12.2021
Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

Olemme vaikeiden päätösten äärellä, koska Keravan talous on varsin haastavassa ja epävarmassa tilanteessa. Kaupungin talous pitää saada takaisin tasapainoon, ja siinä työssä myös Keskusta haluaa olla mukana. Taloustilanne on sen verran heikko, että sen tasapainottamiseen tarvitaan laajaa toimenpidepakettia. Kuten arvata saattaa, osa toimenpiteistä on ikäviä ja epämiellyttäviä, mutta välttämättömiä valintoja.

Kuntatalouden tervehdyttäminen on kuitenkin niin tärkeä tehtävä, että vaikeita päätöksiä, valmiutta kantaa niistä vastuuta ja kykyä panna ne täytäntöön tarvitaan. Hyvin hoidetun talouden avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. On palvelus lapsille ja nuorille, että emme rakenna tämän päivän hyvinvointia liiaksi velkarahan varaan emmekä kiristä verotusta ylitiukaksi. Velat lankeavat yhä pienempien työssäkäyvien ikäpolvien harteille tulevaisuudessa.

Menopuolen sopeuttamistoimenpiteet kohdistuvat hiukan eri keravalaisiin sen mukaan, kuka mitäkin kunnan palveluita tarvitsee. Leikkaukset kouluilta onnistuttiin onneksi välttämään. Keravalla panostetaan lapsiin ja nuoriin tulevaisuudessakin, ja esimerkiksi Keskuskoulun hankkeen etenemiseen on varattu rahaa, vaikka vanhan rakennuksen kohtalo on yhä kysymysmerkki. Keskustan ryhmä pyrkii edelleen vaikuttamaan siihen, että saisimme lapsia ja nuoria parhaiten palvelevan uuden oppimisympäristön. Uudisrakennus olisi paitsi nykypäivän tarpeita paremmin vastaava, myös kustannuksiltaan remontoitua homeista taloa vähäriskisempi vaihtoehto.

Muutama sana Keravan tuloista: kaupunginvaltuusto päätti edellisessä kokouksessaan korottaa kiinteistöveroa ja pitää kuntaveroprosentin nykyisellään. Veronkorotukset ovat aina epämieluisia, mutta tässä tilanteessa niitäkin tarvittiin. Keskustan mielestä kiinteistöveron korottaminen oli oikea valinta, koska se kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin keravalaisiin kiinteistönomistajiin, olipa kyseessä sitten omakotitaloasuja, kerrostaloyhtiö tai yritys. Kaikki joutuvat siis mukaan yhteisiin talkoisiin.

Keskustan tärkeä tavoite budjettineuvotteluissa oli välttää kuntaveron korotus. Kuntaveroprosentti on kilpailuvaltti. Kuntavero kohdistuu eniten työssäkäyvään väestöön, ja olisi mielestämme ollut huono ratkaisu sälyttää vastuu talouden tasapainottamisesta yksin heidän tehtäväkseen. Veroratkaisuilla pitäisi mieluummin kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä töissä käymiseen kuin vahvistaa kannustinloukkuja. Relevantein vertailukohde Keravalle kuntaveron suhteen on sote-uudistuksen jälkeen Vantaa, jossa kuntavero on hiukan Keravaa matalampi.

Valtuuston enemmistön linjaama veroratkaisu tarkoittaa sote-uudistuksen takia käytännössä myös sitä, että kuntaveroprosenttia ei voi nostaa myöskään ensi vuonna, ja hyvä näin.

Arvoisat vihreät ja vasemmisto,

Te ette tahtoneet olla mukana tehdyssä veroratkaisussa, vaan esititte viime kokouksessamme oman vaihtoehtonne kuntaveron korottamisesta. Selkeyden vuoksi korostan, että vaikka kuntaveroa olisi korotettu 0,25 prosenttia, jotta kiinteistöveroon tehty korotus olisi vältetty, budjetin menopuolella olisi edelleen tarvittu sopeuttamista.

Nyt demokraattinen päätös veroista on jo tehty ja vaihtoehtoa veronkorotuksiin ensi vuonna ei siten enää ole olemassa. Siksi toivottavaa olisikin, että kun pohjaesityksenä olevan budjetin menopuolelle näköjään on jo ilmaantunut tässä kokouksessa lisäysehdotuksia, niin samalla tuotaisiin esiin vastaavasti myös uusia ideoita säästökohteiksi tai muiksi kuin verotukseen liittyviksi tuloiksi. Valitettavasti ainakaan tähän mennessä näitä ehdotuksia ei ole vielä kuulunut. Keskustan mielestä vastuullista talouspolitiikkaa on, että emme elä yli varojemme.

Vielä lopuksi,

Nostan erikseen esiin yhden Keskustan ryhmälle kipeimmistä säästötoimenpiteistä eli kotihoidontuen Kerava-lisän pienentämisen 160 eurosta sataseen. Keskustan ryhmä on sekä koko viime valtuustokauden että nyt tällä kaudella aktiivisesti puhunut Kerava-lisän puolesta ja tehostamistoimenpiteitä valmistelleessa työryhmässä ja budjettineuvotteluissa sitä puolustanut.

On surullista, että tässä tilanteessa kotihoidontuen Kerava-lisää joudutaan pienentämään. Tukea saavat pienten lasten perheet siinä, usein väliaikaisessa elämänvaiheessa, kun vanhempi hoitaa lasta kotona ja tulotaso on totuttua huomattavasti pienempi. Silloin Kerava-lisä on tärkeä tuki.

Kun syntyvyyskin on alhaista, on sääli joutua luomaan lapsiperheiden elämään lisää taloudellista epävarmuutta. Toivomme, että tulevaisuudessakin perheillä olisi aito mahdollisuus valita, haluavatko hoitaa pieniä lapsia kotona vai käyttää varhaiskasvatuksen palveluja eli mahdollisuus tehdä erilaisia, omaan tilanteeseen parhaiten sopivia valintoja.

Kotihoidossa olevat lapset eivät vaadi päivähoitopaikkoja ja aiheuta sitä kautta kunnalle kustannuksia. Tuen leikkaamisen vaikutuksia on seurattava tarkasti. Jos Kerava-lisän leikkaaminen johtaa tosiasiassa siihen, että kotihoidon muuten valitsevat perheet vievät lapsensa sen sijasta jo pienempinä varhaiskasvatukseen, tavoiteltuja säästöjä tällä toimenpiteellä ei tulla saamaan aikaan. Kerava-lisän pienentämisen vaikutukset ovat arvailujen varassa, mutta toki toivomme, että yhdellekään perheelle tämä ei muodostu ylitsepääsemättömäksi esteeksi tehdä omaan tilanteeseen parhaalta tuntuvaa valintaa.

On kuitenkin arvovalinta, että tässäkin talousahdingossa Kerava-lisä edelleen säilyy, vaikkakin pienempänä kuin ennen. Siitä voi olla iloinen, että Kerava-lisää ei poistettu kokonaan, vaikka jo vuosia sitä ovat viranhaltijat sitkeästi ehdottaneet ja poliittisestikin aihe on jakanut mielipiteitä. Siitä en viitsi sanoa edes mielipidettäni, jos Kerava-lisän entisellään pitämiselle ilmaantuu nyt tässä vaiheessa uusia myöhään heränneitä voimakkaita puolustajia. Keskustan ryhmä teki Kerava-lisän säilyttämisen puolesta parhaansa asioista neuvoteltaessa, ja vaikka päätös pienentää Kerava-lisää on meille vaikea, olemme sitoutuneet yhdessä sovittuun kompromissiin kokonaisuudesta. Vahva toiveemme kuitenkin on, että tällä valtuustokaudella ei otettaisi Kerava-lisään liittyviä leikkauksia enää uudestaan tarkastelun alle.

Hyvä kaupunginvaltuusto,

Näillä saatesanoilla Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään pohjaesityksenä olevan budjetin ja talouden sopeuttamistoimenpiteet. Toivomme, että sopeuttamistoimenpiteiden täytäntöönpanossa onnistutaan saamaan tavoitellut vaikutukset aikaan, talouden synkkyys selätetään ja saavutetaan taas tasapaino. Se on teko tulevaisuudelle.

Kiitän Keravan kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja kaupunginjohtajaa kuluneen vuoden työstä ja toivotan voimia ensi vuoteen. Kiitos myös valtuustoryhmille yhteistyöstä. Hyvää joulun aikaa kaikille.

Kommentoi kirjoitusta.

Tasapainoinen talous turvaa hyvinvointia

Keskiviikko 8.12.2021 klo 20:41

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgSäästökohteita, velkaa vai veronkorotuksia? Keravalla keskustelua ovat kirvoittaneet kuntatalouden tasapainottamiseksi suunnitellut toimenpiteet, joita pohtineessa ryhmässä olin mukana. Varsin moni yksittäinen toimenpide on herättänyt kritiikkiä, mutta ideoita uusiksi säästökohteiksi ei juuri ole kuulunut.

Hyvin hoidetun talouden avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Kuntatalouden saattaminen takaisin tasapainoon on niin tärkeä tehtävä, että siinä onnistumiseksi on kannettava vastuuta ikävistä ja epämiellyttäviltä tuntuvista päätöksistä. Tilanteen korjaaminen valitettavasti edellyttää koko keinovalikoiman käyttämistä eli sekä menopuolen säästökohteiden etsimistä että verojen ja asiakasmaksujen korotuksia.

Some-palstoilla jotkut ovat kaivanneet veronkorotuksia. Selvyyden vuoksi korostan, että veronkorotuskin on jo keinona otettu käyttöön. Enemmistö kaupunginvaltuutetuista valitsi korottaa kiinteistöveroa ja olla korottamatta kuntaveroa, vaikka vihreät ja vasemmisto olisivat tahtoneet nostaa kuntaveroakin. Jos kuntaveroprosenttia olisi korotettu, menopuolella olisi siinäkin tapauksessa tarvittu säästöjä.

Kuntaveron korottamista on pyrittävä välttämään, koska kuntaveroprosentti on kilpailuvaltti. Kuntavero kohdistuu eniten työssäkäyvään väestöön. Veroratkaisuilla pitäisi mieluummin kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä töissä käymiseen kuin vahvistaa kannustinloukkuja. Relevantein vertailukohde Keravalle kuntaveron suhteen on sote-uudistuksen jälkeen Vantaa. Siellä kuntavero on hiukan Keravaa matalampi.

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 8.12.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

Tiistai 23.11.2021 klo 22:13

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgTammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.

Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Esim. pelastustoimen osalta tarvitaan toimivaa yhteistyötä Vantaa-Keravan ja Keusoten alueiden välillä, kun tällä hetkellä Keravan pelastuspalvelut hoidetaan yhdessä Tuusulan kanssa. Toimivaa yhteistyötä kannattaa jatkaa ja mahdollistaa se Aluevaalien jälkeenkin, kun hyvinvointialueita perustetaan ja yhteisiä toimintoja suunnitellaan toteutettavaksi.

Aluevaaliehdokkaana puolustan kaikkien alueemme asukkaiden oikeutta saada apua ja palveluja silloin, kun hätä on suurin ja apua tarvitaan. Näiden palvelujen saaminen ei saa olla kiinni kotikunnasta. Nyt ja tulevaisuudessa on tarjottava sosiaali- ja terveyspalveluja tasa-arvoisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhtenä perimmäisenä tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Lähipalvelun yhdistäminen seitsemän päivän hoitotakuuseen parantaa huomattavasti peruspalveluiden saatavuutta. Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat hyvä lisä, mutta eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia.

Koronapandemiasta selviytymisessä ratkaisevan suuri merkitys kasvatus- ja opetushenkilöstön lisäksi on pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Henkilöstöltä on vaadittu venymistä ja joustoa ja heidän arvostustaan on entisestään lisättävä.  Kasvatus- ja opetus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöpulaan on etsittävä oikeita ratkaisuja. Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä on lisättävä.  Lasten ja nuorten lisäksi on huolehdittava ikäihmisten hoivapalveluista. Hyvinvointialueilla on huolehdittava siitä, että hoivapalvelut säilyvät lähipalveluina ja myös kotihoitoon saadaan riittävästi resursseja.

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on mielenterveyden ongelmiin paneuduttava huolella. Terapiatakuu ja nopea hoitoon pääsy ovat tässäkin ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden tulisi saada apu mielenterveyden häiriöihin. On myös taattava jatkossakin oppilashuollon pysyvyys ja toimivuus varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten arkipäivässä, kun esim. kouluterveydenhuolto ja koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Olen valmis puolustamaan näitäkin palveluja ja rakentamaan yhteistyötä parempien lähipalveluiden turvaamiseksi tulevalla Vantaa-Kerava-hyvinvointi-alueella, siis yhteistoiminta-alueella! Yhteistyötä tulee tehdä myös sairaanhoitopiirien ja kolmannen sektorin kanssa sekä koko Uudellamaalla, kun alueellemme perustetaan yhteensä 4 hyvinvointialuetta.

Tuomo Suihkonen
Luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen, Keravan Keskustan aluevaaliehdokas ja Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja vuodelle 2022

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 23.11.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Keravan Keskuskouluun liittyvän Inna Kallioisen valtuustoaloitteen kannatuspuheenvuoro

Maanantai 15.11.2021 klo 23:24

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, viranhaltijat, hyvät valtuustokollegat ja keravalaiset

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgKiitän valtuustoryhmämme varapuheenjohtajana ryhmämme puheenjohtajan Inna Kallioisen ja koko Keskustan valtuustoryhmän puolesta vastausta, jonka saimme Kallioisen laatimaan aloitteeseen ”Keskuskoulun alue suunniteltava uudelta pohjalta”.

Erityisesti kiitollisia olemme siitä, että vaihtoehtona myös selvitetään Vanhan Keskuskoulun purkamista ja uudisrakennuksen rakentamista, joka olisi Innan ja meidän koko Keskustan valtuustoryhmän mielestä tulevaisuuden kannalta paras ja kestävä vaihtoehto.

Vastauksessa ihmetytti, että kuinka rakennuksessa, joka on ollut jo vuosia tyhjillään ja sinä aikana sen ollessa vahingonteon kohteena ikkunoiden rikkoutuessa ja rakennuksen kärsiessä savuvahinkoja, ei selvityksen mukaan ole rakenteellisia vaurioita tullut lisää. Kun edellinen rakennetutkimus on vuodelta 2017, niin kuinka silloiset kuntotutkimukset voivat päteä edelleen? Miten voidaan varmuudella todeta, ettei rakenteellisia vaurioita ole tullut lisää, kun ei ole tehty lisää rakenteellisia tutkimuksia? Perusteellisempi tutkinta varmasti paljastaisi nämä vauriot parhaiten. Huoli Keskuskoulun kunnosta siis elää voimakkaana.

Keravan Keskustan valtuutettuina ymmärrämme, että Keravan Keskuskouluun liittyy monilla keravalaisilla omakohtaisia kokemuksia kouluvuosilta. Ymmärrämme myös Keskuskoulun historian keravalaisia sivistävänä ja siksi arvokkaana opinahjona. Rakennuksenakin se edustaa oman aikansa koulurakentamista ja on monen mielestä siksi arvokas. En kiistä sitä, emmekä vähättele Keravan Keskuskoulun tunnearvoa ja yhteyttä moniin positiivisiin kokemuksiin, joita koulua käyneet ovat muistiinsa tallentaneet.

Kaikista näistä hienoista koulumuistoista huolimatta näemme, että Keravan Keskuskoulu voi edelleen jäädä säilymään muistoissamme, mutta tulevaisuuden kannalta emme näe rakennuksella muuta arvoa kuin nuo sinänsä arvokkaat tunneyhteydet ja muistot. Jokainen Keravan Keskuskoulua aikoinaan käynyt tai siellä opettanut tai muulla tavoin  työskennellyt voi tallettaa nuo muistot sydämeensä.

Kuitenkin olemme vahvasti kannattamassa, että tulevaisuuden keravalaiset lapset ja nuoret ansaitsevat käydä koulua uudenaikaisissa koulutiloissa, jotka on suunniteltu uusimpien opetussisältöjen ja työskentelytapojen sekä opetushenkilöstön asiantuntevien näkemysten mukaan terveisiin ja turvallisiin koulutiloihin. Jokainen keravalainen koulutietä kulkeva lapsi tai nuori on sen ansainnut.

Koulutuksen ammattilaisena näen, ettei ole järkevää lähteä remontoimaan vanhaa ja käsitykseni mukaan lähes korjauskelvotonta koulurakennusta, koska se ei millään tavoin sovellu siihen tarkoitukseen, mihin nykyaikaiset koulurakennukset suunnitellaan muunneltavine tiloineen ja osittain avoimine oppimisympäristöineen. On myös aiempia kokemuksia siitä, kuinka esimerkiksi Jyväskylässä aikoinaan remontoitiin kalliilla vanha koulurakennus, joka jouduttiin kuitenkin lanaamaan maan tasalle, kun homevauriot levisivät vanhan rakennuksen yläpohjasta remontoituihin ja uudistettuihin koulutiloihin. Tehtiin kuoppa ja uusi koulu tilalle. Näin olisi tuossakin tapauksessa pitänyt tehdä heti alkuunsa.

Keravalaiset lapset, nuoret ja heidän opettajansa sekä muu koulun henkilökunta ansaitsevat kaikki terveelliset ja turvalliset sekä käytännönläheiset ja oppimista tukevat nykyaikaiset koulutilat.

Keravan uusi, moderni koulukeskus, Keravan Keskuskoulu ja sen yhteyteen mahdollisesti rakennettava Keskustan kulttuurikampus tarjoaisi Keravan Keskustan valtuustoryhmän mielestä tulevaisuuden kasvulle, oppimiselle ja sivistykselle otollisen opinahjon, jota kelpaisi esitellä muualtakin tuleville ja tarjota myös paikallisten ja alueellisten yhdistysten käyttö.

Tuomo Suihkonen
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
Kerava

Aloite ja siihen saatu vastaus ovat kokonaisuudessaan luettavissa Keravan kaupungin sivuilla 15.11.2021 pidetyn kaupunginvaltuuston kokouksen asiakohdasta 166.

Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Sotevaalit ovat suuri haaste Keravalle

Keskiviikko 8.9.2021 klo 23:01

x_small_Laaninen-Timo_rajattu.jpgKari Kuulas kirjoitti tärkeää asiaa sotevaaleista Keski-Uudenmassa 7. syyskuuta. Hän viittasi Helsingin Sanomien tuoreeseen gallupiin, jonka mukaan 52 prosenttia äänestäjistä ei tiedä, mistä 23. tammikuuta ensi vuonna äänestetään.

Onkin paikallaan selvittää, mistä keravalaiset äänestävät ensi tammikuussa. Äänestämme yhdessä vantaalaisten kanssa 69 edustajaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon.

Aluevaltuuston tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Vantaan ja Keravan alueella. Rahoitus tulee ainakin aluksi valtiolta. Maan hallitus valmistelee kyllä erillistä maakuntaveroa, mutta lopulliset päätökset sen käyttöönotosta on vielä tekemättä.

Vaalitapa on sama kuin muissakin vaaleissa. Puolueet ja valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaat vaaleihin. Tammikuussa katukuvaan ilmestyy siis Keravallakin puolueiden vaalijulisteita, joissa on pitkä rivi keravalaisia ja vantaalaisia ehdokkaita.

Asetelma on keravalaisten näkökulmasta vähintäänkin haastava. Vantaan asukasluku on noin 240 000 ja Keravan lähes 38 000. Jos valtuuston jäsenten kotipaikat jakautuisivat asukasmäärien suhteessa, aluevaltuustoon valittaisiin 11 henkeä Keravalta ja 58 jäsentä Vantaalta.

Todellisuudessa valtuutettujen kotipaikat voivat jakautua oikeastaan miten tahansa. Keravalaisia voi tulla valtuustoon enemmän, jos täkäläiset ehdokkaat onnistuvat saamaan hyvin ääniä myös Vantaalta. Ja päinvastoin, jos täällä äänestetään vantaalaisia, keravalaisten osuus voi jäädä pienemmäksi.

Kotipaikasta riippumatta kaikkien sotevaltuuston jäsenten on periaatteessa pohdittava vain sitä, miten palvelut on järkevintä järjestää koko alueella kuntarajoista välittämättä. Keravalaisille on kuitenkin tärkeintä, miten palvelut täällä järjestetään, miten esimerkiksi turvataan oman terveyskeskuksen hyvien palvelujen säilyminen.

Keravan keskusta tekee yhteisen vaaliohjelman Vantaan keskustan kanssa. Osallistun sen kirjoittamiseen ja tähtään siihen, että asettaisimme tärkeimmäksi tavoitteeksi lähipalveluiden säilyttämisen. Se vastaa parhaiten myös keravalaisten etua.

Timo Laaninen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 8.9.2021

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-vaali, aluevaali

Inna Kallioinen: Tehtävänä turvallinen kotikaupunki

Lauantai 12.6.2021 klo 7:00

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgSuomi on turvallinen maa ja Kerava tavallinen kaupunki. Turvallisuuteen ei silti ikinä voi panostaa riittävästi. Aina on parannettavaa.

Turvallisuutta voimme vahvistaa monin tavoin pienilläkin panostuksilla. Esimerkiksi kameravalvontaa, poliisin ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä vartiointia lisäämällä voimme pyrkiä rauhoittamaan ympäristöä ja ennaltaestämään rikoksia.

Huoli oman lähiympäristön turvallisuudesta nousee kuitenkin säännöllisesti esiin. Vaalikentillä kuulee, että monesti turvallisuushuolet liittyvät toisiin ihmisiin ja heidän tekemisiinsä.

Rikollisuus ja päihteet linkittyvät usein tavalla tai toisella toisiinsa. Päihde- ja mielenterveyskuntoutus ovat mielestäni avainasemassa pitkän aikajänteen turvallisuustyössä. Niiden avulla voimme estää ihmisiä ajautumasta elämänhallintaa horjuttaviin umpikujiin ja kriisitilanteisiin.

Päihteistä irrottautuminen vaatii aina ihmisen omaa tahtoa. Motivoituneille avun tarvitsijoille on kuitenkin oltava mahdollisuuksia tarjolla riittävästi ja riittävän nopeasti. Tarvitaan polkuja päästä avun piiriin elämän vaikeina aikoina.

Pienessä kaupungissa voimavaramme on se, ettemme käänny toisiamme vastaan, vaan pidämme toisistamme huolta ja toistemme puolta. Kaikkien on pystyttävä liikkumaan kotikaupungissaan turvallisin mielin.

Inna Kallioinen

kuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, OTM
Kerava


Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 12.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Ääni Keskustalle on ääni vastuulliselle inhimillisyydelle

Torstai 10.6.2021 klo 12:57

Me Keravan Keskustan nykyinen valtuustoryhmä Inna Kallioinen, Vaito Niinisalo ja Eija Halme suuntaamme valoisalla mielellä kohti sunnuntain kuntavaaleja.

Kuntapolitiikassa voi vaikuttaa arjen asioihin kotikaupungissamme, ja siksi olemme kaikki kolme ehdolla jatkamaan kaupunginvaltuutettuina.

Käytäthän äänioikeuttasi. Keravalla ääni Keskustan ehdokkaalle on ääni vastuulliselle ja inhimilliselle, keskustelevalle päätöksenteolle.

Tällä valtuustokaudella olemme olleet aikaansaava ja tehokas trio. Olemme tehneet aktiivista vaikuttamistyötä muun muassa työllisyyden, turvallisuuden, laadukkaan koulutuksen ja sote-palveluiden, hyvien harrastusmahdollisuuksien ja kaupungin viihtyisyyden eteen unohtamatta vastuullisen taloudenpidon tärkeyttä.

Meidän kolmikon keskinäinen yhteistyö on ollut mutkatonta ja hyvää. Nyt vaaleissakin haluamme kannustaa toinen toisiamme sekä koko erinomaista ja monipuolista ehdokasjoukkoamme.

Onnea ja jännitystä siis vaalien loppusuoralle!

Käytä ääntäsi ja vaikuta!

Keravalla 10.6.2021

Keskustan valtuustoryhmä
Inna Kallioinen, puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Vaito Niinisalo, varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Eija Halme, kaupunginvaltuutettu (sit.)

Valtuutetut_Vaito_Niinisalo_Eija_Halme_Inna_Kallioinen_small.jpg


Keskustan kaupunginvaltuutetut Vaito Niinisalo, Eija Halme (sit.) ja Inna Kallioinen kampanjoimassa kuntavaaleissa.

Kommentoi kirjoitusta.

Pertti Huotari: Vanhukset lähes unohdettu Keravalla

Torstai 10.6.2021 klo 1:29

x_small_Huotari-Pertti.jpgHaluaisin Keravalle vanhuksille tarkoitetun kuntoutumissalin. Keravalla on vaatimaton kuntoutussali uimahallin yhteydessä, mutta siellä kaikki laitteet ovat liian järeitä.

Ystäväni käytti niitä kerran ja sen jälkeen hänen oli oltava levossa puoli viikkoa toipuakseen rasituksesta. Tähän löytyy hyvä ratkaisu.

Otamme mallia Oulunkylän Kuntoutuskeskuksesta ja rakennamme Keravalle samantyyppisen, mutta pienimuotoisena. Kevytversion. Minäkin tulen vakioasiakkaaksi, kun se saadaan.

Toinen asia. Keravan kaupunki huomioi vanhukset huonosti, kun Viertolan kaupunginosaan rakennetaan 2600 m2 kokoiselle tontille kaksi 7-kerroksista kerrostaloa (K-U 2.6.)

Toinen on vuokratalo ja toinen asumisoikeustalo. Yhteensä asuntoja tulee noin sata. Talot Jukola ja Toukola ovat hienoja, mutta ihan Kehätien vieressä.

Kaikki pakokaasut, liikennesaasteet ja melu tulee asuntoihin. Asialle ei voi enää mitään!

Kolmanneksi. Miksi Keravan kaupunginjohtaja ja suunnittelujohtaja esittivät keväällä 2021 Keravan asemanseudun uuden suunnitelman?

Siinä ehdotettiin kolmea uutta kerrostaloa (18, 14 ja 8 krs) asemalle. Lisäksi ehdotettiin asemapuistikon kaatoa. Kumpikin ehdotus on huonoja.

Vielä ehdotettiin uutta liikekeskusta. Niitä on ennestäänkin tarpeeksi. Karusellin liikekeskus voi jo nyt huonosti.

Sanoisin, että Keravalle suunniteltu kansainvälinen arkkitehtikilpailu on täysin tarpeeton. Kannatan Keravan ex-kaupunginarkkitehdin Heikki Komokallion kaikkia ehdotuksia lämpimästi.

Pertti Huotari
Kuntavaaliehdokas (kesk., sitoutumaton)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Pidetään Kerava elinvoimaisena

Keskiviikko 9.6.2021 klo 20:22

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgPanostus lapsiin, nuoriin, kasvatukseen, sivistykseen ja kulttuuriin muodostaa elinvoimaisen kunnan ja kaupungin kivijalan.

Perheiden asiat vauvasta vaariin ovat kuntavaalien kestopuheenaiheita. Niin pitääkin olla. Yhteiskunnan peruspilari, sydän on perhe.

Keravalla kuntalisä osana kotihoidon tukea on tärkeä säilyttää nykyisellään ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita oman tilanteensa mukaan, hoitaako pienen alle 1 vuoden ja 9 kuukauden olevan lapsensa kotona vai viekö lapsensa varhaiskasvatuksen laadukkaiden palveluiden piiriin.

Lisäksi pitää muistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sen eri asteilla muodostavat tukevan ja kestävän kivijalan myös perheiden näkökulmasta. Sen päälle on hyvä rakentaa muita palveluja.

Kuntoliikunnan ja liikunnallisen elämäntavan sekä paikallisen kulttuurin edistäminen kaikenikäisille ja kaikin tavoin on tärkeää. Liikuntaharrastuspaikkojen kunnosta huolehtiminen ja uusien liikuntapaikkojen rakentaminen tarvittaessa on tärkeää.

Skeittiparkki on asia, joka jakaa mielipiteitä. Tosi asia on, että nuoret tarvitsevat monipuolisia harrastuspaikkoja. Voisiko skeittiparkin sijoittamista Keravalle vielä miettiä esim. Keskuskoulun kentän eteläpäätyyn?

Myös paikallisen kulttuurielämän, taiteen ja taideopetuksen, Keravan musiikkiopiston, kirjaston, Sinkan ja Keravan museon tukeminen ja kehittäminen on välttämätöntä ja tärkeää meille keravalaisille. Pidetään Kerava elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.


Tuomo Suihkonen
Keravan Keskustan kuntavaaliehdokas
Luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, opettajien edunvalvoja OAJ:n yhdistystoiminnassa ja OAJ:n valtuustossa

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »