Keskustan valtuustoryhmän budjettipuheenvuoro 12.12.2022

Tiistai 13.12.2022 klo 21:41

Keravan kaupunginvaltuusto 12.12.2022
Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja


Ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa


Hyvä kaupunginvaltuusto,

Keskustan valtuustoryhmä kantaa huolta kaupunkimme talouden tilanteesta. Se on synkkä.

Talous pitää saada pian vakaaseen tasapainoon ja hyville urille. Hyvinvoinnin rakentaminen velkarahan varaan ei ole kestävä ratkaisu. Nouseva korkotaso toivottavasti on palauttanut tämän kaikkien mieleen – velka tulee kalliiksi ja velat jäävät aina tulevaisuuden veronmaksajien vastuulle. Velkaantumalla siirrämme vastuita ja vaikeita päätöksiä vain tulevaisuuteen nykyisille lapsille ja nuorille.

Me Keskustassa näemme, että kaikki kivet ja kannot pitäisi kääntää, jotta saamme yhteisen taloutemme vakautettua tasapainoon. Toimintaympäristö on vähintäänkin haasteellinen. Arvaamaton ja surullinen maailmantilanne ja pitkään yhteiskuntaa rasittanut pandemia-aika sekä merkittävästi kunnan tehtäviin vaikuttava sote-uudistus tekevät myös kaupungin talouden ennakoimisesta poikkeuksellisen vaikeaa. Viranhaltijoilla on ollut tämänkin talousarvion laatimisessa vastuullinen ja vaikea tehtävä.

Keskusta on tyytyväinen siihen, että tänä vuonna ei tehty päätöksiä verotuksen kiristämisestä – kaupunginjohtajan puheenvuoroon kommenttina se, että Keravalla oikeiston lisäksi myöskin keskusta on hyvin johdonmukaisesti ollut veronkorotuksia vastaan. Myös vuosia 2024-2025 ohjaava taloussuunnitelma on rakennettu sillä ajatuksella, että veroprosentit pysyvät nykyisellä tasolla ja siten pystymme havaitsemaan sitä katsoessamme taloutemme todellisen tilanteen. Talous kääntyy alijäämäiseksi taas ensi vuoden jälkeen, jos kaikki jatkuu ennallaan. Tämä tarkoittaa, että ehkä ensi vuonna joudumme valitsemaan kolmesta huonosta vaihtoehdosta: jatkammeko velkaantumista, leikkaammeko vai kiristämmekö verotusta.

Keravalla on siis edelleen jatkettava talouden tasapainotustoimenpiteiden etsimistä ja täytäntöönpanoa, jotta päästäisiin viisailla päätöksillä pois velkaantumisen tieltä. Se on kuitenkin tehtävä harkiten niin, että kuntalaisille pystytään turvaamaan laadukkaat peruspalvelut. Uusiin lisäyksiin ja kaikkeen ylimääräiseen on tässä taloustilanteessa lähivuosina suhtauduttava erityisen pidättyväisesti. Asuntomessuyhteistyön kariuduttua on muuttuneessa maailmantilanteessa myös asumistapahtuma toteutettava erittäin kustannustehokkaasti.

Keskustan mielestä veronkorotukset ovat viimesijainen ja epämieluisa, vaikkakin joissain tilanteissa välttämätön, keino kaupungin talouden tasapainottamiseen. Verotuksen kiristäminen vähentää ihmisten omaa vapautta päättää itse siitä, miten tienaamansa rahat käyttävät. Jos verotusta kiristetään, otetaan eurot veronmaksajan taskusta. Keravan pitäisi strategiansa mukaisesti pitää verotus kilpailukykyisenä naapurikuntiin verrattuna, koska se on veto- ja pitovoimatekijä erityisesti hyvä- ja keskituloisille henkilöille. Tässä vertailussa meidän on verrattava itseämme erityisesti pääkaupunkiseudun kaupunkeihin, ei maaseutukuntiin.

Kun sote-asiat siirtyvät vuodenvaihteessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen järjestettäväksi, niin kaupungin rooli keskittyy tulevaisuudessa yhä tiiviimmin koulutukseen. Se on tärkeä tehtävä, koska lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja Suomessa kansallinen hyvinvointimme rakentuu pitkälti koulutuksen tasa-arvon varaan – siihen, että kaikilla on mahdollisuudet sosioekonomisesta taustasta riippumatta saada laadukasta koulutusta ja opiskella pitkälle asti. Keravallakin tässä riittää tehtävää. On tärkeää, että esimerkiksi maahanmuuttajalapset oppivat kielen ja pääsevät osaksi yhteiskuntaamme ja että onnistuisimme taistelemaan paremmin koulutuksen eriarvoistumista ja nuorten syrjäytymistä vastaan.

Näillä saatesanoilla Keskusta hyväksyy budjetin. Kiitos kaikille yhteistyöstä, ja kaupunkimme palveluksessa työskenteleville tämän vuoden työstä Keravan hyväksi. Kiitämme erityisesti hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvää sote-henkilöstöä, ja toivomme teille hyvää jatkoa ja jatkossakin sitä, että meidän keravalaisten sote-palvelut pysyisivät hyvinä ja meitä lähellä.

Toivotamme kaikille rauhallista joulun aikaa. Nauttikaa kauniista talvisesta kaupungistamme.

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Puheenvuoro päihdepolitiikasta Keskustan puoluevaltuustossa 26.11.2022

Sunnuntai 27.11.2022 klo 12:33

Hyvä puoluevaltuusto,

Päihdepoliittiset kysymykset nousevat pohdintaan vaalikoneissa ja -keskusteluissa. Niihin liittyy vahva inhimillinen ja yhteiskunnallinen näkökulma ja siksi ne kiinnostavat ihmisiä.

Päihteet aiheuttavat päihderiippuvuudesta kärsivien ja heidän läheistensä elämiin surua ja vaikeuksia, ja päihteistä aiheutuvat ongelmat käyvät yhteiskunnalle kalliiksi. Toivon, että meiltä keskustasta löytyy malttia perehtyä päihdepoliittisiin kysymyksiin huolellisesti ja kuunnella eri alojen asiantuntijoita mielipiteidemme tueksi. Meidän pitäisi aktiivisesti edistää nopeita hoitopolkuja päihdekuntoutukseen motivoituneille ja apua tarvitseville. Avun antaminen oikea-aikaisesti on kaikkien etu.

Huumausainepolitiikan päätavoitteena pitää tulevaisuudessakin olla huumeiden käytön vähentäminen. Esimerkiksi ajatus yhteiskunnan ylläpitämistä huumausaineiden käyttöhuoneista on mielestäni vaikeasti yhteensovitettavissa päihdepoliittisiin periaatteisiimme ja siihen, että huumausaineiden käyttö on Suomessa kiellettyä. Pitää totta kai olla olemassa paikkoja, joista voi hakea apua päihtyneenäkin. Kuitenkaan ei pitäisi lähteä tavoittelemaan lainsäädäntökokeiluja huumeiden käyttöön nimenomaisesti tarkoitettujen paikkojen mahdollistamiseksi tai tehdä mitään päihdepoliittisia linjamuutoksia, jotka johtaisivat huumeiden käytön yleistymiseen.

Inna Kallioinen
Keskustan puoluevaltuuston jäsen,
Keskustan Uudenmaan piirin edustaja

Keskustan puoluevaltuuston kokous pidettiin Kuopiossa 26.-27.11.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan valtuustoryhmä pyytää selvitystä EU:n ennallistamisasetuksen vaikutuksista Keravalla

Maanantai 14.11.2022 klo 23:10

Valtuustoaloite 14.11.2022


EU:n komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. 

Asetus koskisi Suomessa yhteensä 63 kuntaa, niiden joukossa Keski-Uudenmaan kunnat Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Hyvinkää. Keravalla se vaikuttaisi erityisesti kaavoitukseen ja rakentamiseen. 

Asetuksen mukaan EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että ”vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2021 verrattuna missään kaupungeissa eikä pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa”.

Jäsenvaltioiden olisi edelleen varmistettava, että kaupunkien viheralueiden kansallinen kokonaispinta-ala kasvaa vähintään kolmella prosentilla vuoden 2021 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Toisin sanoen Keravalla ei voisi kaavoittaa ja rakentaa mitään, mikä vähentää latvuspeitteisyyttä vuoden 2021 tasosta, jos tätä menetystä ei korvata vuoteen 2030 mennessä. Sen lisäksi olisi kasvatettava latvuspeitteisyyttä vuoden 2021 tasosta kolmella prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja vielä viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä. 

Kerava pinta-alaltaan pieni, tiheään asuttu kunta. Asetuksessa esitetyt viheralueiden lisäämisvaatimukset ovat sen vuoksi erityisen haastavia. 

Kerava on sitoutunut nykyisellä MAL-sopimuskaudella tuottamaan yhteensä 514 uutta asuntoa vuodessa. Nykyisen yleiskaavan lähtökohtana on, että kaupunkimme väestö kasvaisi prosentin vuodessa. 

Keskustan valtuustoryhmä suhtautuu kriittisesti Keravan asukasmäärän itseisarvoiseen lisäämiseen. Haluamme säilyttää Keravan edelleen viihtyisänä viherkaupunkina nykyisille ja tuleville keravalaisille. 

Pidämme kuitenkin tärkeänä, että Keravan kasvustrategiasta päätettäisiin demokraattisen keskustelun perusteella kaupungin päättävissä elimissä eikä EU:n asetuksella. 

Keskustan valtuustoryhmä pyytää kaupunkia selvittämään, miten ennallistamisasetus vaikuttaisi toteutuessaan Keravan kehitykseen, erityisesti kaavoitukseen ja rakentamiseen sekä mahdollisuuksiin toteuttaa MAL-sopimuksen sitoumukset. 

Keravan kaupunginvaltuusto 14.11.2022

Keskustan valtuustoryhmä
ja muut valtuustoaloitteen allekirjoittajat

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen hakee tukea jalkautuvalle nuorisotyölle

Maanantai 14.11.2022 klo 22:45

Valtuutettu Tuomo Suihkonen otti kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2023 esille rikollisuuden, ryöstöt ja pahoinpitelyt, joiden taustalla on nuorten ryhmittymien ja jengien ns. roudman-kulttuuri. Hän jätti yhdessä muiden allekirjoittajien kanssa aiheesta valtuustoaloitteen.

Turvallisuuden parantamiseen tähtäsi myös Suihkosen toinen aloite Virrenkulman Hakalanraitin kävelyosuuden valaistuksesta.

Puheenvuorossaan Suihkonen totesi, että väkivaltaongelman ilmentyminen omassa kotikaupungissa vaikuttaa turvallisuudentunteeseen ja aiheuttaa laajasti huolta keravalaisissa perheissä.

”Kysymys kuuluukin, mitä voisimme yhdessä tälle ongelmalle tehdä? Isien ja äitien kontaktointi ja tuki neuvolasta alkaen on tärkeää. Kun jokainen äiti ja isä jaksaa pitää omista lapsistaan huolen, sillä on iso merkitys. Varhainen puuttuminen, koulutuksen resurssit varhaiskasvatuksesta alkaen on keskeistä. Tämän lisäksi voisimme yhdessä miettiä uusia toimintatapoja, jotka voisivat tukea nuorisopalveluiden jalkautuvaa työtä.”

Valtuustoaloite jalkautuvan nuorisotyön tukemiseksi vapaaehtoistyöllä ja kolmannen sektorin sekä vanhempainyhdistysten toimijoilla Keravalla

Roadman-kulttuuri on rantautunut monen muun radanvarsikunnan ja -kaupungin tapaan myös Keravalle. Keravan nuorisopalvelut ovat tehneet ja tekevät korvaamatonta työtä lastemme ja nuortemme eteen. Voisiko kolmas sektori ja vapaaehtoistyö olla tukemassa tätä hienoa kaduilla tehtävää työtä? 

Aloite: Keravan kaupungin toimesta tehdään selvitys, voisiko kaupungin nuorisotyö koota kolmannen sektorin toimijoita esim. Saapas- ja Walkers-toiminnan, SPR:n toimijat sekä vanhempainyhdistysten edustajia yhteen koordinoidakseen jalkautuvaa vapaaehtoistyötä Keravan kaduille nuorison avuksi. Samalla kartoitetaan mahdollisuutta siihen, että Keudan kasvatus- ja ohjausalan perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoa ja niiden kouluttajia ja opiskelijoita otettaisiin mukaan yhteistyöhön vapaaehtoisia kouluttamaan ja lisäämään näin keravalaisten lasten ja nuorten turvallisuutta.

Keravalla 14.11.2022
Tuomo Suihkonen ja muut allekirjoittaneet valtuutetut

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Turvallisuuden tunne puhuttaa Keravalla

Perjantai 4.11.2022 klo 8:49

Turvallisuus on asia, joka on noussut viimeisen vuoden aikana pääteemaksi erityisesti Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Samaan aikaa turvallisuus ja turvattomuuden tunne on ollut keskustelunaiheena myös kotikaupungissani Keravalla. 

Keravan kohdalla on viime aikoina puhuttu huolestuneena erityisesti vanhempien suulla roudman-kulttuurin rantautumisesta tänne. On valitettavaa, että on tullut ilmi useampia tapauksia, joissa nuorisoryhmittymä tai ”jengi”, miksi ikinä sitä kutsummekaan, on pahoinpidellyt ihmisiä sairaalakuntoon ja ryöstellyt lapsia ja nuoria kaduilla. Näissä tapauksissa ovat tekijät olleet nuoria 12-18-vuotiaita, siis iältään vielä lapsia.

Asia on noussut nyt esille ja ilmiö varmasti on aiheuttanut ihmetystä ja jopa turvattomuuden kokemusta meissä keravalaisissa. Vanhemmat ovat lähestyneet kaupunginvaltuutettuja. Kaupungin johto ja turvallisuusjohtaja ovat tehneet parhaansa. On lisätty kameroita ja tehostettu etsivää nuorisotyötä ja ankkuritoimintaa. Hyvää työtä tehdään, mutta riittääkö se? Mitä muuta voisimme vielä tehdä?

Varhainen puuttuminen nousee keskeiseksi ennaltaehkäiseväksi tekijäksi. Nyt on tuettava äitejä ja isiä, että he jaksavat hoitaa päävastuunsa lastensa ja nuortensa kasvatuksesta. Meidän aikuisten on pidettävä huoli lapsistamme, asetettava lapsille ja nuorille rajat, mikä kertoo, että välitämme heistä aidosti. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tulla rakastetuksi. Yhdenkään lapsen paikka ei ole viettää iltoja jatkuvasti kadulla.

Tarvitsemme resursseja, välittäviä aikuisia, opettajia päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin. Tarvitsemme yhä enemmän paikkoja, missä lapsi tai nuori kokee osallisuutta. Jos emme voi tarjota heille harrastusta, on selvää, että osallisuutta ja hyväksyntää haetaan jengistä. Sen myötä kasvaa riski siihen, että nuori ajautuu rikosten tielle. Sitä me vastuulliset vanhemmat emme halua.

Varmasti syitä huolestuttavaan kehitykseen on lukuisia. On välttämätöntä paikata osaamisvajetta myös työperäisellä maahanmuutolla ja samaan aikaan meidän tulee huolehtia Suomeen sodan jaloista tulleista turvapaikanhakijoista, joiden määrä uhkaa vain kasvaa. Turvallisuuden tunteeseemme vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspoliittinen epävarmuus sekä kasvavien ongelmien, kuten inflaation ja energia- ja ruokakriisin puristuksessa valtion, kuntien ja 1.1.2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueidenkin talouden haasteellinen tilanne, syntyvyyden lasku ja ikääntyvien määrän samanaikainen kasvu. Kasvavien ongelmien vuoksi nousee myös esille tarve kasvattaa valtion perusrahoitusta useammalla sektorilla. Ongelmana on rahojen riittävyys ja arvovalinta siinä, mihin päätämme yhteiskuntana panostaa. Inhimillinen pääoma on tutkitusti ja näkemykseni mukaan asia, jonka kautta paraneva kansantalouden tehokkuus näkyy ajan oloon parempana tuottavuutena. Siksi meidän kannattaa juuri nyt panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.

Rikollisuus on lainvastaista. Lainvastaiset teot on tuomittava. Ikävistäkin asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja puututtava huonoon käytökseen heti. Myös rangaistukset ovat osa välittämistä. On oikein tuntea, jos on tehnyt väärin ja kärsiä siitä seuraukset. Rangaistuksilta ja seurauksilta on mahdollista välttyä, jos saa kokea jo lapsuudessa hyväksyntää, rajoja, lämpöä ja lempeä. Nuorisorikollisuuden ehkäisyssä koen kuitenkin keskeiseksi tavoitteeksi sen, että jokainen lapsi, nuori, syntyperäinen tai maahanmuuttaja tulee osalliseksi yhteisöämme ja voi kokea kuuluvansa joukkoomme hyväksyttynä kansalaisena. 

Tuomo Suihkonen
perheenisä
luokanopettaja ja pääluottamusmies
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnan jäsen
Kerava

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.11.2022

 

 

Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Ennallistamisasetus lopettaisi Keravan kaavoituksen

Lauantai 29.10.2022 klo 17:37

Viime päivinä on keskusteltu isoin kirjaimin EU:n valmisteluputkessa olevasta ennallistamisasetuksesta. Erityisesti metsätalouden edustajat ovat älähtäneet suunnitelmista palauttaa Suomen metsät 1950-luvun tilaan.

Keskustelussa on unohdettu, että asetusluonnos vaikuttaisi dramaattisesti myös kaupunkien kehittämiseen. Sen kuudennessa artiklassa esitetään kovat tavoitteet kaupunkien ekosysteemien ennallistamiselle.

Asetuksen mukaan EU:n jäsenvaltioiden on varmistettava, että ”vuoteen 2030 mennessä kaupunkien viheralueita ja puiden latvuspeittävyyttä ei menetetä nettomääräisesti vuoteen 2021 verrattuna missään kaupungeissa eikä pienemmissä kaupungeissa tai esikaupungeissa”.

Jäsenvaltioiden olisi edelleen varmistettava, että kaupunkien viheralueiden kansallinen kokonaispinta-ala kasvaa vähintään kolmella prosentilla vuoden 2021 kokonaispinta-alasta vuoteen 2040 mennessä ja vähintään viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Asetus koskisi Suomessa yhteensä 63 kuntaa, niiden joukossa Keski-Uudenmaan kunnat Kerava, Järvenpää ja Tuusula ja Hyvinkää.

Keravallakaan ei voisi kaavoittaa ja rakentaa mitään, mikä vähentää latvuspeitteisyyttä, jos ei samaa määrää pystytä lisäämään latvuspeitteisyyttä kolmella prosentilla vuoteen 2040 mennessä ja vielä viidellä prosentilla vuoteen 2050 mennessä.

Keravalla ei taida olla oikein mitään paikkaa lisätä metsää, koska peltoja suojellaan ymmärtääkseni toisella asetuksella. Lopputulema on, että mitään ei voisi enää kaavoittaa.

Lisäksi pitäisi kompensoida vuoden 2021 jälkeen poistunut latvuspeitteisyys. Keravalla se koskee esimerkiksi Koivulan kymmenen hehtaarin työpaikka-aluetta ja Pohjois-Kytömaan 500 asukkaan pientaloaluetta.

Myös nykyisen rakenteen sisällä olevan latvuspeitteisyyden väheneminen olisi yhtälailla mahdotonta. Kaupunkistrategiaamme kirjattu yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ei siis auttaisi asetuksen toteuttamista, koska puita joudutaan silloinkin kaatamaan.

Olen Keski-Uusimaassakin arvioinut kriittisesti Keravan kasvutavoitteita pidemmällä tähtäimellä. Kaupungin kasvustrategiasta olisi kuitenkin päätettävä demokraattisen keskustelun jälkeen Keravan valtuustossa eikä EU:n asetuksella.

Timo Laaninen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Kerava

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.10.2022.

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Keravan talouden tilasta ja sopeuttamistoimista

Maanantai 26.9.2022

Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.9.2022
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja Keravan kaupungin asukkaat

Kuulimme juuri kovat talouden madonluvut. Tilikauden alijäämäisten lukujen kasvu 5 milj. pahimmillaan jopa 12-13 miljoonaan kuulostaa kovalta. Korona, sota, energiakriisi ovat tässä toki taustalla. Sen me kaikki tiedämme.

Talouden sopeuttamistoimia on mietitty toimialoittain ja näyttäisi välttämättömältä, että niitä tarvitaan jatkossakin. Realistiset, viisaat sopeuttamistoimet on nyt käytävä läpi. Siitä ei meitä valitettavasti näytä pelastavan mikään. Siitä huolimatta on hyvä muistaa myös valtuustokaverini Timo Laanisen positiivinen näkymä vuoden päähän, ei vain synkistellä. Ostopalveluasiat on minustakin syytä perata ja tukea samalla erityisesti nykyisiä kaupungin työntekijöitä.

Meillä päättäjillä, jotka kaupunkilaiset ovat tänne äänestäneet, on vastuu kaupungin taloudesta. Vastuuta on toki myös viranhaltijoilla. Tulevaisuuden kannalta olisi tärkeää käydä läpi, mistä nämä ylitykset johtuvat, jotta vältämme tulevaisuudessa vastaavat asiat. Nyt ei ole varaa tehdä uusia ylityksiä, jos ne vain omilla toimillamme on jatkossa mahdollista välttää. Tiedän, että viranhaltijat tekevät kovaa, vastuullista työtä ja tekevät varmasti parhaansa. Tuetaan heitä siinä työssä.

Mitä tulee näihin sopeuttamistoimiin, on tärkeä ottaa huomioon kaupunginjohtajan viisaat terveiset, että esim. lasten ja nuorten tuen tarpeeseen emme voi puuttua, emmekä myöskään kasvattaa luokkakokoja. Varhainen puuttuminen ja ongelmien ennalta ehkäisy on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Koronan jälkeinen oppimis- ja hyvinvointivaje kaipaa meiltä toimia. Myös työntekijöiden, kasvattajien, opettajien ja esim. hoitajien työssä jaksaminen ja työhyvinvointi on  ollut koetuksella. Sairauspoissaolot kasvavat joka toimialalla. Kun mietimme yhdessä sopeuttamistoimia, muistetaan, ettemme säästä väärästä päästä, emme  edes suunnittele sellaista, kuten Helsinki ja Espoo ovat nyt tehneet. Se ei ole viisasta. Ainakaan lapsista ja nuorista, sekä henkilöstön työhyvinvoinnista ei pidä nyt säästää, päinvastoin.

Tuomo Suihkonen
kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmä


Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Kasvun rajat vastassa Keravalla

Sunnuntai 4.9.2022 klo 21:26

Keravan kaupunginvaltuusto lähetti viime maanantaina äänestyksen jälkeen uudelleen valmisteltavaksi vastaukset valtuutettujen aloitteisiin, joissa vaadittiin Jänisvuoren ja Skogsterin metsien suojelua.

Kaupunginhallitutus oli vastannut aloitteisiin sinänsä asiallisesti. Suojelukysymykset ratkaistaisiin myöhemmin kaavoituksen edetessä. Tämä ei valtuuston enemmistöä tyydyttänyt vaan halusimme ilmaista selvän tahtomme, että nämä keravalaisille tärkeät metsät on säästettävä rakentamiselta.

Asia etenee tämän jälkeen omaa latuaan kaupungin byrokratian rattaissa. Nyt haluan kiinnittää huomiota kaupunginhallituksen vastauksen ensimmäiseen lauseeseen. Siinä viitattiin yleiskaavaan, joka perustuu yhden prosentin vuotuiseen väestönkasvuun Keravalla. Sellainen kasvu on yleiskaavan mukaan välttämätöntä, jotta asukkaiden palvelut kyetään jatkossakin rahoittamaan.

Historian valossa prosentin kasvu ei vaikuta mitenkään mahdottomalta. Kun Keravasta tuli kaupunki vuonna 1970, asukasluku oli 14 600. Vuoden 2020 lopussa se oli noin 37 000. Viidessäkymmenessä kaupungin asukasmäärä oli kasvanut 22 400 hengellä eli keskimäärin lähes kaksi prosenttia vuodessa.

Yhden prosentin kasvutavoite tuntuu tätä taustaa vasten varsin maltilliselta. Pidemmällä tähtäimellä se on kuitenkin mahdoton ja mieletön.

Jos väestö kasvaisi prosentin vuodessa, Keravalla asuisi viidenkymmenen vuoden päästä eli vuonna 2070 lähes 61 000 ihmistä. Väestö kaksinkertaisuisi vuoteen 2090 mennessä ja sadan vuoden päästä ylitettäisiin 100 000 asukkaan raja.

Tällaiset väkimäärät eivät ole mitenkään mahdollisia, jos haluamme säilyttää Keravan luonnonläheisenä viherkaupunkina.

Kasvun rajat tulevat vastaan paitsi viihtyvyyden myös ihmisten terveyden näkökulmasta. Silmiini osui äskettäin Helsingin Sanomien artikkeli, jossa selvitettiin luonnon, konkreettisesti maan ja mullan merkitystä terveydelle.

Lasten pitää päästä mönkimään oikeassa luonnossa, jotta heidän vastustuskykynsä kehittyy. Siksi vaikkapa päiväkotien hiekkalaatikoille pitäisi tuoda erikseen luonnosta löytyviä mikrobeja. Asfaltti ja betoni eivät ole hyviä kasvualustoja ihmisille eivätkä kasveille.

Keravan päättäjinä meidän on löydettävä uusi strategia prosentin kasvutavoitteen tilalle. Palvelut voidaan rahoittaa kestävästi, jos täällä jo asuvien tulot kasvavat ja nykyistä useampi työikäinen käy töissä ja maksaa veroja. Tällaisten asukkaiden saaminen ja pysyminen Keravalla onnistuu vain säästämällä meille kaikille keravalaisille tärkeä lähiluonto.

Timo Laaninen
Kirjoittaja on keskustan kaupunginvaltuutettu Keravalla

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.9.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Valtuustopuheenvuoro Kaskelan metsiä koskeneiden aloitteiden käsittelyssä

Tiistai 30.8.2022 klo 21:19

Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 29.8.2022 

Me Keravan päättäjät olemme yksissä tuumin määritelleet strategiassa Keravan monimuotoiseksi ja hyvinvoivaksi viherkaupungiksi. Kerava on antanut asukkailleen viherlupauksen. Nyt on sellainen hetki, jolloin me päättäjät voimme olla tuota lupausta lunastamassa.

Keravalla on vain vähän luonnontilaista metsää. Pienet ja lähellä ihmisten koteja sijaitsevat metsät ovat kuitenkin varsin merkittävä pito- ja vetovoimatekijä kaupungissamme, koska ne ovat tärkeitä niin asukkaiden ulkoilu- ja liikuntapaikkoina kuin myös kaupunkiympäristöön kauneutta ja viihtyisyyttä luovina elementteinä.

Luonto ei saa jäädä tulevaisuudessakaan kaupungissamme vallitsevan rakennusvimman jalkoihin, ja siksi olemassa olevat vähäiset metsämme tarvitsevat suojelua.

Nämä vastausehdotukset ovat varsin ympäripyöreät, löperöt ja monitulkintaiset, eikä niiden tahtotilasta edes oikein ota selvää. Joka tapauksessa niissä ei oteta selkeästi kantaa metsien säilyttämisen puolesta. Niiden jo ensimmäisestä kappaleesta ilmenevä lähtöajatus on mielestäni virheellinen. Vastausehdotuksissa lähdetään nimittäin kyseenalaisesti ja suppeakatseisesti siitä ajatuksesta, että Keravan palveluiden turvaaminen verovaroin olisi mahdollista vain, jos kaupunkimme väestömäärä kasvaa prosentin tahdilla. Näinhän asianlaita ei todellisuudessa voi olla. Ei voi olla niin, että rakennamme hyvinvointiamme loputtomasti jatkuvan väestönkasvun varaan.

Palveluiden turvaamisen ja verovarojen kertymisen kannalta on tärkeintä, että keravalaiset käyvät töissä ja että Keravalla on yritystoimintaa ja että talouttamme hoidetaan tarkasti. Toivottavaa on, että keravalaiset veronmaksajat kokevat Keravan jatkossakin hyvänä kotikaupunkina ja haluavat maksaa veronsa tänne. Ainakin itselleni on tärkeää, että lenkkipolut ovat lähellä kotia ja että välillä arjen keskellä pääsee metsään. Taloudellisen säästäväisyyden lisäksi pitääkin muistaa luonnon säästäminen, sillä kerran rakennusmaaksi uhrattu metsä on menetetty sukupolvien ajaksi ja kerran hätiköidyn virheen paikkaaminen on myöhemmin vaikeaa.

Näyttää siltä, että näihin kahteen valtuustoaloitteeseen vastaukset on tehty copy-paistaamalla, vaikka valtuustoaloitteet eivät suinkaan ole sisällöltään identtiset. Skogsterin alueen osalta suunnitelmat ovat tässä kohdin kiistatta jo ehtineet edetä pidemmälle, mutta Jänisvuoren osalta ne ovat vielä niin alkutekijöissään, että vielä tässä kohdin alueen suojeleminen olisi helpommin toteutettavissa. Jälkimmäinen, seuraavassa pykälässä käsiteltävä valtuustoaloite on tarkemmin rajattu, koska se koskee ainoastaan Jänisvuoren metsää.

Tuoreessa muistissamme on case-Keskuskoulu, jossa konkreettisesti näimme, että juuri suojelua osoittavilla kaavamerkinnöillä voidaan konkreettisesti vaikuttaa tulevaisuuden päätöksiin ja päätöksentekijöihin. Pelkät puheet siitä, että viheralueet ovat tosi kivoja, eivät muodosta riittäviä turvatakuita Kaskelan luonnonvaraisten metsien säilyttämiseen pitkälle tulevaisuuteen. Siksi Keravan kaupungin pitäisi käynnistää toimenpiteet metsien säilyttämiseksi.

Nykytiedon valossa metsiin ei sisälly vanhoihin rakennuksiin verrattavissa olevia riskejä terveydelle vaarallisista ja kalliiksi käyvistä homevaurioista, vaan päinvastoin - metsät toimivat asukkaiden yhteisinä arvokkaina ulkoilumaastoina ja hiilinieluina tulevaisuudessa vielä silloinkin, jos jollain tulevaisuuden ajanhetkellä suojelupäätös jotakuta sattuisi harmittamaan tai rajoittamaan. Tehdään siis pieni kaunis ja konkreettinen teko tulevaisuuden keravalaisten hyvinvoinnin ja luonnon hyväksi ja osoitetaan selkeästi vahva tahtotila ainakin Jänisvuoren metsän säilyttämiseen. Palautetaan siis nämä löperöt vastausehdotukset tai vähintäänkin Jänisvuorta koskeva aloitevastaus uudelleen valmisteltavaksi.

Toivottavasti meiltä eri puolueista löytyy laaja rintama suojelemaan pienen kotikaupunkimme jäljellä olevaa luontoa.

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

 

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Valtuustopuheenvuoro Kaskelan metsiä koskeneiden aloitteiden käsittelyssä

Tiistai 30.8.2022 klo 21:12

Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuuston kokouksessa 29.8.2022 

Arvoisat valtuuston puheenjohtaja, hallitus, valtuutetut ja keravalaiset

Kannatan tätä Kaarivirran palautusesitystä, koska Skogsterin ja Jänisvuoren luontoalueet ja niiden suojelu on nyt vaakalaudalla. Pinta-alaltaan pieni Kerava kaavoittaa alueitaan rakentamista varten. Talouden kasvu on toki tärkeää, mutta, onko kiivas rakentamisen tahti välttämätön, jos uhkaamme samalla tuhota ainoat Keravalla vielä jäljellä olevat luontoalueet?

Tarvitsemme toki uusia veronmaksajia, mutta millä hinnalla? Ja, kuinka Keravan vetovoiman käy, jos ainoat jäljellä olevat luontoalueet kaadetaan rakentamisen tieltä. Lähiluonto toimii houkuttelevana tekijänä tänne muuttaville, mikäli jätämme sitä vielä jälkipolvillemme ja samalla monimuotoinen lähiluonto toimii pitovoimana nykyisille täällä jo asuville.

Arvostammeko myös nykyisiä keravalaisia asukkaita, veronmaksajia ja heidän hyvinvointiaan? Annammeko arvoa sille, että moni nykyinen keravalainen kokee lähiluonnon tärkeäksi osaksi omaa kokonaisvaltaista hyvinvointiaan? Luonnossa liikkuminen luo meille hyvinvointia. Se on tieteellisestikin todistettu. Sienestys, marjastus tai vaikkapa vain luonnon, kasvien ja eläinten ihailu, se kaikki on meille tärkeää. Itse pidän luontoa ja sen suojelua arvokkaana ja olen useista keravalaisten kannanotoista ymmärtänyt, että olemme yhteisellä asialla. Kuunnellaan kuntalaisia ja annetaan heidän pitää edes osa arvokasta luontoa ja maisemaa lenkkipolkuineen.

Arvoisat kuulijat, 

Lotta Hagfors kirjoitti keravalaisten tuntoja mukaellen osuvasti meille valtuutetuille näin:

”Viimeiset metsät ovat keravalaisille äärimmäisen tärkeitä ja hyvinvointia lisääviä: yhä kuumenevina kesinä viilennystä antavia, mielenterveyttä ja muutenkin terveyttä edistäviä ja etenkin myös tärkeitä itsessään niissä olevan monimuotoisen elämän vuoksi.”  Kerava voisi näyttää esimerkkiä, kuinka kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia ajatellaan ja kuinka meneillään olevaa luontokatoa ajan hermoilla upeasti torjutaan. Hän vetoaa meihin valtuutettuihin, että viisaudessamne annamme lapsillemme mahdollisuuden kokea tulevaisuudessa luonnonvaraista metsää Keravalla, emmekä tuhoaisi korvaamattoman arvokasta, ahtaalle ajettua luontoa lyhytnäköisellä ansaitsemisen tavoittelemisella ja loppumattomalla lisärakentamiselle. Lotan toivomusta kannattavat useat keravalaiset ja itse yhdyn hänen ja näiden keravalaisten näkemyksiin ja kokemuksiin lähiluontoa päivittäin käyttävänä ja siitä elinvoimaa ja virkistystä ammentavana kaupunkilaisena. Itsekin haluan päästä heti omasta pihastani koirieni kanssa metsään lenkille ja virkistäytymään. Onneksi Pihkaniityn lähialueilla ja Tuomelan metsissä se on vielä mahdollista.

Kannatan oman sekä valtuustoryhmäni Keskustan kannan mukaisesti Kaskelan yleissuunnitelmaan kuuluvien Jänisvuoren ja Skogsterin arvokkaiden luontokohteiden ja metsien suojelemista ja tämän asian palauttamista takaisin valmisteluun.

Tuomo Suihkonen
kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmä

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Keravalla on vain vähän metsää, säästetään se

Lauantai 27.8.2022 klo 11:24

Lähimetsät luovat kaupunkeihin viihtyisyyttä ja tarjoavat asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Ne ovat pitovoimatekijä, jota arvostan lähiympäristössäni. Haluan asua lähellä lenkkipolkuja ja päästä metsään hengähtämään arjen keskellä.

Keravan kaupunginvaltuusto saa maanantain kokoukseensa vastausehdotukset kahteen aloitteeseen, joiden aiheena on Kaskelassa sijaitsevien Jänisvuoren ja Skogsterin metsien suojelu. Toinen aloite on minun tekemäni ja siinä ehdotetaan, että Kerava käynnistäisi toimenpiteet Jänisvuoren suojelemiseksi.

Vastausehdotukset aloitteisiin ovat ympäripyöreät, löperöt ja monitulkinnalliset. Luonnontilaisten metsien suojeluun niistä ei ainakaan löydy tarpeeksi selkeää tukea. Kaupunginhallituksessa vastausten palautusesitys uudelleen valmisteltavaksi hävisi äänin 7-6. Vastausehdotus pohjautuu mielestäni virheelliseen näkemykseen, että yhden prosentin väestönkasvutahti olisi välttämätön edellytys Keravan palveluiden turvaamiselle. Tämä lähtökohta on kovin suppeakatseinen ja sen paikkansapitävyyttä voidaan pohtia monesta näkökulmasta. Verotulojen saamisen kannalta on tärkeintä se, että keravalaisilla on töitä ja Keravalla yritystoimintaa. Samaten tärkeää on se, että veronsa Keravalle maksavat haluavat pysyä keravalaisina jatkossakin. Luonto ei saa jäädä rakentamisvimman jalkoihin, ja siksi Jänisvuoren metsän säilyminen pitkälle tulevaisuuteen on tärkeää turvata.

Jänisvuoren alueen suunnittelu on Skogsteriin verrattuna aivan alkutekijöissään. Vielä tässä kohdin kaupunginvaltuuston on mahdollista osoittaa suunnaksi ainakin Jänisvuoren arvokkaan metsäalueen säilyttäminen tulevaisuuteen ja sen suojeleminen. Toivon hartaasti, että Keravalta löytyy tahtotilaa suojella kaavamerkinnöin muutakin kuin arkkitehtuurisesti arvokkaina pidettyjä vanhoja rakennuksia.

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa Suomen luonnon päivänä 27.8.2022

Inna_ja_Viksu.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Ensimmäisen valtuustovuoteni tilinpäätös

Torstai 7.7.2022 klo 20:52

Keravan kaupunginvaltuusto piti kevätkauden viimeisen kokouksensa 13. kesäkuuta. Samalla päättyi vuoden 2021 kesäkuussa valitun valtuuston ensimmäinen toimintavuosi, joka oli myös minun ensimmäinen vuoteni keravalaisena valtuutettuna.

Mitä saimme aikaan vuoden aikana?

Historiankirjoihin jää ainakin yhden pitkäaikaisen kiistankysymyksen ratkaisu. Valtuusto päätti maaliskuussa keskuskoulun peruskorjauksesta ja laajentamisesta.

Keskusta kannatti ennen vaaleja keskuskoulun purkamista ja sen korvaamista uudella, puurakenteisella monitoimitalolla. Sen mukaan äänestimme myös valtuustossa. Saimme tukea monista muistakin ryhmistä mutta jäimme selkeään vähemmistöön. Enemmistö katsoi, että suojelupäätökset estivät rakennuksen purkamisen.

Kansanvalta on puhunut ja pulinat pois. Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, että keskuskoulun uudistus onnistuu. Liian moni peruskorjaushanke on Suomessa epäonnistunut homeongelmien vuoksi. Keravalla ei ole siihen varaa.

Kesäkuun kokouksessa hyväksyttiin myös koko kaupungin tilinpäätös viime vuodelta. Pääsin kommentoimaan sitä tarkastuslautakunnan puheenjohtajan roolissa.

Esitimme arviointikertomuksessa huolemme kaupungin talouden kehityksestä. Kerava teki kuusi miljoonaa euroa alijäämäisen tilinpäätöksen tilanteessa, jossa suurin osa Suomen kunnista teki ylijäämää muun muassa valtion avokätisten koronatukien ansiosta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Pyykkölä (kok.) muistutti valtuustossa, että alijäämä perustui edellisen valtuuston hyväksymään talousarvioon. Syksyllä 2020 valtuusto päätti siis tietoisesti tehdä alijäämäisen talousarvion. Tilinpäätöksen mukaan alijäämä jäi itse asiassa hiukan pienemmäksi kuin talousarviossa esitettiin.

Niin tai näin, pidän talouden kehitystä huolestuttavana. Keravan kaupungin lainakanta kasvoi viime vuonna yli 20 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa velkaa oli 90,7 miljoonaa. Toki se on asukasta kohti edelleen paljon vähemmän kuin suurimmassa osassa Suomen kuntia, mutta suunta on väärä.

Talouden ongelmien syitä voi etsiä vertailulla naapurikuntiin. Keravalla on enemmän työttömiä kuin Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hyvinkäällä tai Sipoossa.

Meidän pitääkin keskittyä jatkossa siihen, miten voimme luoda lisää työpaikkoja Keravalle. Mitä enemmän saamme ihmisiä kortistoista töihin ja maksamaan veroja, sitä paremmin he itse pärjäävät ja sitä paremmin myös kaupungin talous kehittyy.

Timo Laaninen
- Kirjoittaja on keskustalainen kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.7.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Lisää kurinalaisuutta kaivataan päätöksentekoon Keravalla

Sunnuntai 19.6.2022 klo 20:09

Kuri on kurja sana.

Kurinalaisuus on silti edellytys sille, että kehno taloustilanne onnistutaan korjaamaan Keravalla. Talous pitää saada tasapainoon, jotta sen avulla voidaan luoda yhteistä hyvinvointia tulevaisuudessakin.

Kaupunginvaltuusto päätti perustaa uuden monikulttuurisuusasiain neuvottelukunnan, koska erikielisten asukkaiden määrä on kasvanut ja uusi vaikuttamistoimielin turvaisi Keravan vaikuttamismahdollisuuksia Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Sinne aiotaan perustaa vastaava toimielin. Vantaalla sellainen on toiminut pitkään.

Monikulttuurisuus ja matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuudet ovat arvokkaita asioita, mutta niiden edistäminen tuskin tapahtuu tehokkaimmin uuden, vailla oikeaa päätösvaltaa olevan poliittisen vaikuttamistoimielimen kautta. Maahanmuuttajien nopea kotoutuminen on yhteiskunnan kannalta niin tärkeä asia, että sitä pitäisi käsitellä enemmän ylimmissä päätöksentekoelimissä ja samalla parantaa matalan kynnyksen vaikuttamismahdollisuuksia ruohonjuuritasolla.

Toinen seikka on, että kun Keravalle perustetaan uusia toimielimiä, päämotiivin pitäisi olla edistää asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia kaupungin asioissa. Kaupunki ja hyvinvointialue ovat erilliset organisaatiot. Keravalla pitäisi itsenäisesti tehdä linjaukset siitä, millainen organisaatiorakenne on meillä paras. Kun toimielimen olemassaolo on nyt kirjattu kaupungin hallintosääntöön, se on oletettavasti pysyväisluonteinen.

Monikulttuurisuustoimielimen hinta on arviolta vähintään 4500 euroa vuodessa. Keravan huonossa taloustilanteessa mielestäni ei ole oikea hetki uusille kustannuksille. Siksi meidän ei olisi mielestäni kannattanut perustaa uutta  toimielintä. Harmitti, että tällä kannalla näytti olevan ohellani vain osa perussuomalaisista, kun asia meni äänestykseen.

Vuositasolla aiheutuvissa kustannuksissa on kyse kaupungin mittakaavassa pienestä summasta. Jo nyt on jouduttu kuitenkin tekemään epämiellyttäviäkin säästötoimenpiteitä ja tinkimään pienistäkin tärkeistä asioista. Vuosittainen kustannus toistuu vuosi vuodelta, ja kymmenessä vuodessa siitä tulee kymmeniä tuhansia. Voisi 4500 eurollekin keksiä monta hyvää käyttöideaa, mutta ehkä kuitenkin olisi vastuullista, vaikkakin kurjaa, kurinalaisesti pidättäytyä tekemästä mitään muita kuin välttämättömiä kustannuslisäyksiä.

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu kesk., Kerava
aluevaltuutettu, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 19.6.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Valtuustopuhe

Maanantai 13.6.2022 klo 23:57

Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa 13.6.2022


Arvoisa kaupunginvaltuusto, 

Viime vuonna koronapandemia vaikutti edelleen merkittävästi ihmisten arkeen ja kaupungin toimintoihin. Vuotta voisi kuvailla muutoksiin mukautumisen ajaksi, koska tuntui, että jonkinlaisista poikkeuksellisista ja vaihtuvista olosuhteista on tullut uusi tavallinen olotila. Muutoksiin sopeutuminen ja muuttuneissa olosuhteissa selviäminen vaatii kuitenkin hyvää johtamista, työtä ja asennetta. 

Sote-uudistuksen suhteen otettiin valtakunnallisesti merkittäviä askeleita. Koko maamme tasolla uudistus on pitkään toivottu, kipeästi tarvittu ja jo monta kertaa yritetty, joten on hienoa, että vihdoin onnistuttiin tekemään konkreettisia päätöksiä, ja nyt uudet hyvinvointialueet ovat päässeet valmistelemaan ensi vuonna niiden vastuulle siirtyvien palveluiden toteuttamista. Uudistuksen pitäisi kuitenkin johtaa koko Suomessa nykyistä parempaan ja tehokkaammin toteutettuun palvelutasoon. Keravalla asiat on tällä saralla tähän asti jo suhteellisen hyvin hoidettu ja palvelut ovat lähellä ihmisiä, joten alueellisesti täällä on tunnistettavissa haasteita ja riskejä monien tärkeiden palveluiden siirtymisessä kaupungin vastuulta hyvinvointialueen vastuulle. Toki aiempaa leveämmät harteet tuovat varmasti mukanaan mahdollisuuksiakin. On tärkeää, että kaupunki pyrkii aktiiviseen vaikuttamistyöhön ja yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa Keravan asukkaiden sujuvan arjen ja helposti saavutettavien palveluiden turvaamiseksi jatkossakin. 

Tuloveroprosentti on Keravalla onnistuttu pitämään strategisten linjausten mukaisesti kilpailukykyisellä tasolla eli 19,25 prosentissa. Tämä on tärkeää haastavassa taloustilanteessamme. Mahdollisen tuloveroprosentin korottamisen tulisi olla keinovalikoimassa viimeisiä taloustilannetta tasapainottavia keinoja. Toki se olisi helppo keino saada kaupungille lisää tuloja, mutta samalla sillä olisi merkittäviä negatiivisia seuraamuksia. Todellakaan se ei kuitenkaan ole ainoa olemassa oleva keino. Keravan on pysyttävä vetovoimaisena asuinpaikkana myös keski- ja hyvätuloisten veronmaksajien silmissä, sillä heidän pysymisensä Keravalla on ensiarvoisen tärkeää kaupungin talouden kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Asuinpaikkaa valitessa useammasta eri vaihtoehdosta moni kiinnittää huomiota myös veroprosenttiin. Sitoutuminen pitämään veroprosentti maltillisena turvaa kaupunkimme vetovoimaisuutta. Nyt sote-uudistus onneksi estää meitä hetken tekemästä korotuksia kuntaveroprosenttiin. Jatkossa veroprosentteja mietittäessä pitää Keravaa edelleen vertailla lähiseudun kuntiin, mutta kun strategisestikin haluamme mieltää kaupunkimme pääkaupunkiseudun pohjoiseksi kärjeksi, pitää myös veroprosentteja verrata erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan ja sote-uudistuksen myötä yhä vahvemmin Vantaan tasoon. Vantaalla veroprosentti on tällä hetkellä hiukan Keravaa matalampi. Vielä on todettava, että eiväthän Keravan viranhaltijatkaan 

Minä ja Keskustan ryhmä kannamme syvää huolta Keravan heikentyneestä taloustilanteesta. Tasapainoinen talous luo turvallisuutta ja vakautta, ja kun taloutemme ei nyt ole tasapainossa, pitää tehdä vaikeitakin toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Näitä toimenpiteitä tarvitaan nopeasti ja niiden etsimisen on oltava jatkuvaa ja aktiivista. Vaikka tilikauden tulos oli talousarviota parempi, alijäämä on suuri ja huolestuttava. 

Tilanteen korjaamista ei voi lykätä pitkälle tulevaisuuteen ja päättää nyt elää mukavasti velaksi. Vaikka tilinpäätöksen kaupunginjohtajan katsauksessa todetaan asukaskohtaisen lainamäärän olevan hyvin kohtalainen, Keskustan ryhmä pitää lainamäärän nousua yhden vuoden aikana 1.886 eurosta 2.436 euroon huimana. Ei voi liikaa korostaa ja toistaa, koska usein se tuntuu unohtuvan, mutta kaikki tänään otettu velka jää taakaksi huomiselle. Eli jos nyt rahoitamme käyttämiämme palveluita ja hyviä investointejakin velkarahalla, joutuvat lapset ja nuoret tulevaisuudessa niiden maksumiehiksi. Tilanne on ongelmallinen, sillä jo muutoinkin huoltosuhteen heiketessä tulevaisuudessa veronmaksajia on yhä vähemmän suhteessa huolenpitoa ja palveluita tarvitsevien määrään. 

Nostan lopussa esiin, että on tärkeää panostaa uusien keravalaisten kotiutumiseen. Tämä pätee kaikkiin uusiin Keravalle muuttaviin henkilöihin. Maahanmuuttajille pitäisi olla matalalla kynnyksellä tarjolla suomen kielen opetusta. Me kaikki keravalaiset voisimme myös omakohtaisesti miettiä, voisimmeko omassa arjessamme tehdä jotain maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi. Ilman riittävää kielitaitoa on vaikeaa päästä mukaan työelämään. Monilla maahanmuuttajilla olisi kova motivaatio kantaa kortensa kekoon ja oppia kieltä ja ammattitaitoa. Se yhteiskunnan kannattaisi tehokkaasti hyödyntää, kun samaan aikaan Suomessa on monilla aloilla tarvetta työperäiselle maahanmuutolle. Myös maan sisäisesti Keravalle työn perässä muuttavien henkilöiden kotiutuminen on tärkeää. Silloin kun kaikki voivat tuntea olonsa kotoisaksi, tuntuu olo yleensä turvalliseltakin. 

Kaupungin koko henkilöstö ansaitsee suuren kiitoksen työstä meidän keravalaisten hyväksi vaikeana vuonna. Tarkastuslautakunta ehdotti arviointikertomuksessa, että kaupunki ottaisi käyttöön lähtökeskustelut työpaikkaa pois Keravan palveluksesta vaihtavien työntekijöiden kanssa. Näin voitaisiin saada tärkeää tietoa lähtemisen syistä ja siitä, millaisena työnantajana Kerava työntekijöilleen näyttäytyy. Lähtökeskustelujen ohella Keskustan ryhmä ehdottaa, että niiden ohella lähtijöille lähetettäisiin sähköiset lähtökyselyt, joiden kautta voitaisiin tarjota lähtöhaastattelulle aiheita ja saada tietoa lähtemisen taustasyistä oman esimiehen lisäksi suoraan henkilöstöhallinnolle. Keskustan valtuustoryhmä on aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota henkilöstön liikuntamahdollisuuksien edistämiseen. Viime vuonna kiitoksena henkilöstölle annettu kulttuuri- ja liikuntaraha on hyvä ensiaskel oikeaan suuntaan. Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kaupungin pitäisi tulevaisuudessakin etsiä ja ottaa käyttöön tapoja, joilla se voi parantaa työntekijöiden liikuntamahdollisuuksia terveyden edistämiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi. 

Toivotan kaikille rentouttavaa ja virkistävää kesää. Kiitos! 

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä Vapussa 2022

Sunnuntai 1.5.2022 klo 17:52

Arvoisat kuulijat

Aurinkoista vihreää vappua teille kaikille. Mukava nähdä näin paljon väkeä keväisissä merkeissä vapunpäivänä täällä Keravalla Prisman aukiolla.

Ukraina ja jumiutuneet työmarkkinaneuvottelut

Elämme nyt haastavia aikoja. Ukrainan sota ja ukrainalaisten suuri inhimillinen hätä ovat tuntuneet käsinkosketeltavina myös meidän suomalaisten sydämissämme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoitumisemme on muuttunut ratkaisevasti Ukrainan sodan myötä. Tärkeää on, että voimme luottaa valtion ylimpään johtoon siinä, että lähitulevaisuudessa tehdään itsenäisen ja vapaan Suomen kannalta huolellisesti perusteltuja ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä.

Samaan aikaan ovat käynnissä olleet työmarkkinaneuvottelut, jotka ovat jumiutuneet työnantaja- ja työntekijäosapuolten näkemysten ajautuessa toistaiseksi hyvin etäälle toivotusta sovintoratkaisusta. Tämä tarkoittaa sitä, että heti vapun jälkeen 3.-9.5. on edessä laaja lakko, jonka piirissä on yli 80 000 työntekijää.

Koulutuksen keskeinen yhteiskunnallinen merkitys

Suomen kannalta Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 101 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Hyvinvointialueelle siirtymän myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöllä on iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollolla.

Koronan jälkeinen oppimisvaje ja samaan aikaan tehty oppivelvollisuuden laajentaminen ovat nostaneet esille oppimisen tukeen liittyviä haasteita. Samalla, kun riittävät tuen resurssit tulisi varmistaa, tulisi varmistaa, että tuki toimii kaikilla asteilla yhteneväisesti toiselle asteelle asti. Opettajamitoitus tulisi säätää lakiin kirjatuksi. Hyvinvointialueelle siirryttäessä on varmistettava oppilas- ja opiskeluhuollon säilyminen tiiviinä osana päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea. Ehkäisevät mielenterveyspalvelut ja nopea hoitoon pääsy, terapiatakuu ovat tärkeitä asioita lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvienkin mielenterveyden edistämiseksi

Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan.

Kuunteleminen ja kohtaaminen

Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla

oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen.

Yhteistyö

Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhteistyön merkitys myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueelle siirtymän myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puolue-, yli toimiala- ja hyvinvointialuerajojen.

Hyvät kuulijat,

TYÖNTEKIJÄT

Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Työntekijöiden työhyvinvointia täytyy tukea riittävillä resursseilla, työoloja parantamalla ja esim. hyvällä perehdytyksellä, riittävällä täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja työnohjauksella. Tämän lisäksi nämä kunta-alan työntekijät ansaitsevat merkitykselliselle työlleen myös arvoisensa palkan.

Parhaillaan on käynnissä kunta-alan neuvottelukierros, jossa työnantajaosapuoli ja työntekijäjärjestöt ovat vielä kaukana sovitteluratkaisusta. Sovittelulautakunta lykkäsi sovitteluratkaisun jättämistä ja siitä syystä heti ensi viikolla vapun jälkeen 3.5.-9.5. on edessä JUKOn ja JAUn lakko, jossa pääkaupunkiseudulla lähes kaikki koulut ja päiväkodit menevät kiinni ja vaikutuksensa saavat myös kulttuuri- ja liikuntapaikkojen palvelut ja muutkin kunta-alan palvelut, missä työskentelee kyseisten pääsopijajärjestöjen liittojen, siis OAJ:n, JHL:n ja JYTYn jäseniä. Samaan aikaan SOTEry miettii joukkoirtisianomisia. Kynnyskysymyksenä on inflaation laukatessa ostovoiman turvaavat yleiskorotukset sekä erityisesti kunta-alan monivuotinen palkkaohjelma, joka kaventaisi yksityisen ja kuntapuolen palkkaeroja ja varmistaisi osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa työnantajina.

VIHREÄ VAPPU

Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään ja me teemme sitä yhdessä tässä ja nyt.

Hyvää vihreää vappua teille kaikille!

Kerava 1.5.2022

Tuomo Suihkonen
JUKOn pääluottamusmies, luokanopettaja KM, Keravan Keskustan kaupunginvaltuutettu, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Metsäpuhe lähimetsien puolesta

Sunnuntai 27.3.2022 klo 18:16

Mielenosoitus Keravan lähimetsien puolesta
Keravalla 27.3.2022

Inna Kallioisen puheenvuoro osallistujille

Hyvät kuulijat,
 
Luontoretkiä perheen tai ystävien kanssa, lenkkeilyä työpäivän jälkeen, talvisia hiihtoretkiä, marjojen poimiminen kesän ensimmäiseen mustikkapiirakkaan ja koiran kanssa polulla kävelyä, Esimerkiksi näitä kaikkia voi lähimetsässä harrastaa. Lähimetsät palvelevat kaikkia läpi vuoden säässä kuin säässä ja tarjoavat meille virkistys- ja rauhoittumismahdollisuuksia.
 

Lähimetsät ovat tärkeitä hyvinvoinnin ja terveen luontosuhteen rakentumisen kannalta Suomessa niin kaupungissa kuin maaseudulla.

Kerava haluaa olla monimuotoinen viherkaupunki, ja kaupunki on antanut meille kaupunkilaisille viherlupauksen.

Keravalaisilla pitää olla hyvät mahdollisuudet päästä ulkoilemaan metsäluontoon tulevaisuudessakin. Pienessä kaupungissamme ei ole liikaa metsiä. Siksi on tärkeää, että pidämme huolta olemassa olevista metsistämme ja olemme tarvittaessa valmiita puolustamaan niitä. Lähimetsät luovat kaupunkiimme viihtyisyyttä, tarjoavat kaupungin asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia ja ovat pito- ja vetovoimatekijä.

Kaupungin kasvulla on rajansa, ja nopeaa kasvua tärkeämpää on se, että turvaamme Keravan viihtyisyyden ja luonto- ja maisema-arvot pitkällä aikavälillä. Pieniä metsiä tarvitaan eri puolilla pientä kaupunkiamme.

Tein alkuvuodesta valtuustoaloitteen Jänisvuoren metsän suojelemiseksi.

Jänisvuoren metsä on kaunis, vanha ja monimuotoinen luonnonmetsä Kaskelassa. Jänisvuori sijaitsee monelle keravalaiselle tutumman Haukkavuoren suojelualueen läheisyydessä, ja yhdessä nämä metsät muodostavat arvokkaan kokonaisuuden. Jänisvuoren metsällä on erityisiä luontoarvoja kuten sen lajisto ja puuston monipuolinen ikärakenne. Lisäksi alueella on merkittävä virkistysarvo kaupunkilaisille, mitä tulevaisuudessa voisi entisestään lisätä.

Valtuustoaloitteessa ehdotimme, että Keravan kaupunki ryhtyy aktiivisesti selvittämään, miten Jänisvuoren metsä saataisiin säilytettyä tulevaisuuteen, ja että kaupunki käynnistää toimenpiteet Jänisvuoren suojelemiseksi. Aloitteen allekirjoitti 19 kaupunginvaltuutettua ja tällä hetkellä vastaus siihen on valmisteltavana.

Pidetään lähimetsien puolta yhdessä jatkossakin.

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen puhui pedagogisesti toimivien tilojen puolesta

Maanantai 21.3.2022 klo 23:47

Keravan kaupunginvaltuusto 21.3.2022

Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja keravalaiset

Olen iloinen, että Keskuskoulun asia on jo aiemmin kirvoittanut hyviä keskusteluja ja olemme kuulleet monia hyviä puheenvuoroja myös tämän illan aikana. Keskustelun perusteella on selvää, että lasten ja nuorten koulunkäyntiin liittyvät asiat kiinnostavat meitä.

Oppilaiden ja koko koulun henkilöstön näkökulmasta minäkin olen myös heitä kuunnellen asiaa pohtinut ja juuri siksi olen minäkin, kuten muutama minua aiemminkin puhunut vahvasti Keskuskoulun uudisrakentamisen puolella.

Se vaatisi tietojemme mukaan Keskuskoulun suojelumerkinnän poistamisen. Perustelin viime syksynä kaupunginvaltuustossa kattavasti uudisrakennusvaihtoehdon etuja. 

Tänä iltana me vaaleilla valitut Keravan kaupunginvaltuutetut päätämme Keskuskoulun kohtalosta. Olemme kokoontuneet päättämään saamien tietojemme mukaan siitä, korjataanko lähes purkukuntoinen, käyttökelvottomaksikin todettu, historiallisesti arvokas ja suojeltu rakennus vai puretaanko vanha koulu ja rakennetaan sen tilalle kokonaan uusi, nykyaikaisesti varusteltu tulevaisuuden oppimiskeskus muunneltavine tiloineen.

Kantani on edelleen se, että suojelumerkintä pitää yrittää purkaa, jotta nykyisen Keskuskoulun paikalle voitaisiin rakentaa nykyaikaiset ja pedagogisesti toimivat muunneltavat oppimistilat mahdollistava uudisrakennus. Nythän joka tapauksessa 92 % nykyisestä Keskuskoulusta joudutaan suunnitelmien mukaan uusimaan, eikä hintalapussakaan tule suurta eroa olemaan nykyisten arvioiden mukaan, vaikka rakennettaisiin kokonaan uusi rakennus. Voi hyvinkin olla, että mahdollisen remontin kustannukset joka tapauksessa nousisivat arvioitua suuremmiksi.

Lähes käyttökelvottomien rakennusten remontteihin liittyy aina huomattavia riskejä budjetissa pysymisen ja hankkeen onnistumisen suhteen. Ymmärrän, että vanha Keskuskoulu on historiallisesti arvokas ja monen keravalaisen perheen elämään muistoja jättänyt rakennus. Muistoja voidaan säilyttää esimerkiksi muistolaatoilla tai jättämällä osa rakennuksen kuorta jäljelle. 

Nyt olisi kuitenkin aika katsoa tulevaisuutta kohti ja rakentaa hyvin suunniteltu, keskeiselle paikalle oikein sijoitettu, uusi ja kaunis koulurakennus, jopa kulttuurikampus. Siinä voitaisiin hyödyntää suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia. Se olisi sivistyksen näyttävä keravalainen maamerkki ja tarjoaisi oppilaille turvallisen ja terveellisen opinahjon.  

Arvoisat kuulijat,

Keravalaiset lapset, opettajat ja muu koulun henkilöstö ansaitsevat rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa parhaiten palvelevan vaihtoehdon. Tätä mieltä minä ja valtuustoryhmäni olimme ennen vaaleja ja samaa mieltä olemme tästä asiasta tänäkin päivänä.

Näemme keskeisenä asiana sen, ettei nyt kannata ottaa riskiä siinä, voimmeko turvata oppilaille ja koulun henkilökunnalle varmuudella sisäilmaltaan turvalliset ja terveelliset tilat tulevaisuuden Keskuskoulussa. Suomesta löytyy liikaa esimerkkejä sellaisista remontoitavista kohteista, valitettavasti koulurakennuksistakin, joiden kohdalla kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä, kun vanhaa ja uutta on pyritty yhdistämään. Jyväskylässä tuollainen kalliilla remontoitu kohde, jouduttiin purkamaan, kaivamaan kuoppa ja rakentamaan kokonaan uusi koulu samalle paikalle. Lopputulos oli hyvä, mutta kokonaisuudessaan aikaa vievä ja kallis! Lähempääkin näitä esimerkkejä epäonnistuneista remonteista valitettavasti löytyy.

Päätettiinpä tässä kokouksessa nyt mitä tahansa, toivon, että Keravan kaupunginvaltuusto tekee päätöksensä sydämellä erityisesti keravalaisia lapsia, siis tulevia Keravan Keskuskoulun oppilaita, heidän opettajiaan ja muuta koulun henkilökuntaa ajatellen. Toivon myös, että tulevan Keskuskoulun rakennusvaiheessa ja koulurakennuksen suunnittelussa, olipa sitten kyse remontista tai uudisrakentamisesta, kuunnellaan teknisten ammattilaisten ja asiantuntijoiden ohessa myös pedagogisia asiantuntijoita, kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia eli opettajia.

Lopuksi vielä heitän ajatuksen siitä, että mikäli vanha historiallinen rakennus on välttämätöntä säilyttää, eikä sen suojelumerkintää missään nimessä voida poistaa, onko tämä vanha ja mahdollinen uusittu rakennus pakko olla kiinteässä yhteydessä toisiinsa?

Joka tapauksessa aiemmin puheessani kertomillani perusteilla kannatan Nissisen ja Kallioisen muutosesitystä eli uudisrakennusvaihtoehdon edistämistä. Lähdetään siitä, että kun rakennetaan, sitä valvotaan ja tehdään sekin, kuten rakentaminenkin aina hyvin.

Tuomo Suihkonen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

***

Muut Keskustan kaupunginvaltuutetut ottivat asiaan kantaa näin:
Inna Kallioisen puheenvuoro täällä.
Timo Laanisen puheenvuoron lyhennelmä täällä.

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Vastaesitys uuden Keskuskoulun puolesta

Maanantai 21.3.2022 klo 21:12

Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 21.3.2022

Arvoisat keravalaiset,

Meidän vanha Keskuskoulu on palvellut pitkään ja se on tärkeä osa kaupunkimme historiaa. Sota-aikaan sotasairaalana siellä on autettu ihmisiä parempaan kuntoon. Sittemmin se on ollut tuhansien opinahjo ja sieltä on ponnistanut eteenpäin monta sukupolvea kantamaan kortensa yhteiskuntamme hyväksi. Itsekin olen saanut pohjan sivistykselle ja myöhemmille opinnoilleni käymällä koko alakoulun juuri Keskuskoulussa.

Vanha Keskuskoulu on kuitenkin myös sairastuttanut arkeaan siellä viettäneitä. Kauniin ulkokuoren alla on asiat päästetty huonoon kuntoon. Aikaisemmat päättäjäsukupolvet Keravalla ovat halunneet vaalia historiaa, kun vanha Keskuskoulu on vuonna 2000 päätetty suojella. Toisaalta täällä ei kuitenkaan ole huolellisesti pidetty omaisuudesta hyvää huolta, kun Keskuskoulu on päässyt menemään täysin käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt se on ollut jo vuosia lähinnä synkkä ja surullinen, tyhjillään, rikkinäisine ikkunoineen keskellä kaupunkia kohtaloaan odottava valtava monumentti.

Tässä hetkessä tuo vuonna 2000 tehty päätös suojella vanha rakennus näyttäytyy melkoisena rasitteena. Todella mietityttää, onko vuonna 2000 suojelupäätöstä tehneillä ollut riittävää tietoa rakennuksen kunnosta ja kunnossapidosta.

Vanha rakennus on meistä monelle muistojen kautta rakas. Sillä on paikka keravalaisissa sydämissä. Siksi päätös on vaikea ja harmittaa, että Keskuskoulun on annettu päästä näin pahaan kuntoon. Minuakin päättäjänä osittain sattuu ajatus siitä, että omilla näkökulmillani olen valmis nyt tuhoamaan kotikaupunkimme historiaa, myös oman lapsuuteni arjen ympäristöä. Päätös on kuitenkin tehtävä paitsi järjellä, myös kuunnellen sydäntä: minua molemmat muistuttavat siitä, että nyt emme ole tekemässä historiallista muistomerkkiä, vaan rakentamassa ensisijaisesti keravalaisille lapsille koulua.

Joskus vanhasta ja rakkaasta pitää olla valmis luopumaan. Vanha rakennus on nyt tullut pitkän tiensä päähän. Meidän päättäjäsukupolven vastuulla on tehdä ratkaisu tulevaisuuteen lapsille ja nuorille. Ratkaisussa tärkeintä on painottaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Se on paikka, jossa lapset ja opettajat viettävät merkittävän osan arjestaan. Sellainen paikka, johon pitää voida mennä hyvin ja turvallisin mielin.

On selvää, että purkamalla Keskuskoulu jotain arvokasta menetetään, kuten Kaupunkikehitysjaosto lausunnossaan totesi. Mutta yhtä selvää on sekin, että purkamalla vanha Keskuskoulu ja rakentamalla tilalle uusi koulu, jotain arvokasta uutta saavutetaan.

Joitakuita saattaa mietityttää uudisrakennuksessa se riski, että suojelumerkinnän purkaminen saattaisi osoittautua mahdottomaksi. Rakennuksen pitää palvella Keravan käyttötarpeita vuosikymmeniä, ja siinä mittakaavassa pari vuotta on lyhyt aika. Emme ikinä saa tietää, olisimmeko onnistuneet viemään läpi uudisrakennusvaihtoehdon, jos tästä kaupungista ei löydy rohkeutta yrittää sitä – jos annamme spekulatiivisen pelon estää yrittämästä. Spekuloinnistahan tässä on kyse, koska kaupunkikehitysjaosto on luonut varjoja uudisrakennusvaihtoehdon ylle arvelemalla, että ”pahimmassa tapauksessa kaava voisi kaatua oikeusasteissa”. Se on kuitenkin samalla todennut, että ”on mahdotonta ennen kaavaprosessia sanoa, onko suojelun purkamiselle edellytyksiä”. Mikäli suojelumerkinnän purkamista päätettäisiin yrittää, pitäisi energiaa suunnata siihen, että kaupunki perustelisi asian huolellisesti.

Vanhan rakennuksen remontoimiseen liittyy toisenlaiset riskit: saadaanko remontoimalla ikinä täysin tervettä rakennusta? Karkaavatko kustannukset käsistä kuten uimahallin suhteen kävi? Tuleeko remontista ikuisuushanke ja pohjaton rahakaivo? Laajamittaiseen remonttiin liittyy kiistatta merkittävästi suuremmat riskit niin budjetissa pysymisen kuin hankkeessa onnistumisen näkökulmasta. Remontointiin tähtääviä kuntotutkimuksia vuosilta 2017 ja 2018 ei voi pitää päätöksenteon pohjana enää kovinkaan tuoreina dokumentteina, ja niiden ajantasaisuus ainakin itseäni arveluttaa. Maallikkokin pystyy olettamaan, että rakennuksen kunto tuskin on näiden kiinniolovuosien aikana kehittynyt parempaan suuntaan, kun välillä ikkunoita on ollut rikki ja toisinaan rakennus on kärsinyt savuvahingoista. Kolmas merkittävä riski on se, haluavatko perheet laittaa edes remontoituun vanhaan sisäilmaongelmakouluun lapsiaan ja haluavatko opettajat sinne töihin, vaikka rakennus saataisiin näennäisesti kuntoon. Teknisen lautakunnan mukaan ”Korkeasta korjausasteesta huolimatta peruskorjauksessa on todennäköisyys sisäilmaongelmia aiheuttavilla vanhoilla kuntotutkimuksen ulottumattomissa olevilla rakenteilla suurempi kuin asianmukaisesti suunnitellussa ja toteutetussa uudisrakennuksessa.”

Kasvatus- ja opetuslautakunta puolestaan on nostanut esiin uudisrakennuksen paremmuutta niin terveen ja turvallisen koulun, opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelman tarpeiden kuin myös oppimisympäristöjen näkökulmasta. Nämä ovat ydinasioita, kun puheenamme on koulurakennus. Tämän lisäksi, kasvatus- ja opetuslautakunta on vielä todennut uudisrakennuksen olevan siinä mielessä riskittömämpi vaihtoehto, että lisäkorjauksilta ja niiden aiheuttamilta opetuksen poikkeusjärjestelyiltä toivottavasti vältytään.

Hyvät valtuutetut,

Uskaltaisiko kukaan meistä lähteä toteuttamaan yhtä laajamittaista riskibisnestä eli tällaista remonttia tietoisena talouspuolen riskeistä ja tulevaisuuden käyttötarpeista, jos kyse olisi omasta omaisuudesta ja omista rahoista? Entä haluaisiko kukaan meistä koekaniinina laittaa lapsiaan remontoituun Keskuskouluun tai mennä sinne itse päivittäin töihin?

Historiaa on hyvä vaalia, mutta ihmiskunnan kehitystä ajatellen siitä kannattaa ennen kaikkea oppia. Menneisyyden virheitä ei kannata toistaa, vaan kannattaa yrittää tehdä asiat paremmin. Suurissa päätöksissä maltti on valttia, eikä hätiköidä kannata.

On päätöksen paikka. Kummat riskit te muut valtuutetut haluatte kantaa? Itse olen halukkaampi kantamaan sen riskin, että mahdollisesti saatamme joutua tässä vaiheessa odottamaan hiukan pidempään.  Olen valmis siihen, että jotain historiasta väistyy tulevaisuuden tieltä, ja vetoan teihinkin, että olisimme tässä asiassa historian oikealla puolella eli tulevaisuuden puolella. Vetoan, että olisimme rohkeita – onhan rohkeus Keravan virallinen arvokin.

Jos demokraattisesti valittu enemmistö on kuntavaalien jälkeen päätynyt Keskuskoulu-asiassa sittenkin peruskorjausvaihtoehdon kannalle ja on kanssani eri mieltä tästä aiheesta, niin toivotan toki teille kaikkea hyvää remonttihankkeessanne onnistumiseen sekä Keravan brändityöhön sen jälkeen. Pitäkää yhteisistä rahoistamme ja kaupunkimme lapsista hyvää huolta. Tässä vaiheessa kuitenkin meillä on vielä olemassa toinenkin vaihtoehto, ja siksi teen vastaesityksen ja esitän, että Keskuskoulun hanketta suunnitellaan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Tämä tarkoittaisi, että uudisrakennusvaihtoehdosta laadittaisiin kunnolliset suunnitelmat ja voimavarat suunnattaisiin pyrkimykseen saada suojelumerkintä poistettua.

Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)

***

Muut Keskustan kaupunginvaltuutetut ottivat asiaan kantaa näin:
Timo Laanisen puheenvuoron lyhennelmä täällä.
Tuomo Suihkosen puheenvuoro täällä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Laaninen koulurakentamisesta: Pitäisi ajatella lasten etua

Maanantai 21.3.2022 klo 21:11

Keravan kaupunginvaltuusto 21.3.2022

Keskustan kaupunginvaltuutettu Timo Laaninen muistutti puheenvuorossaan, että Keskuskoulun kohtalo oli viime kesäkuun kuntavaalien suurimpia kysymyksiä Keravalla. Ehdokkaat ottivat asiaan kantaa vaalikonevastauksissaan ja julkisissa kannanotoissaan.  

- Keravan Keskusta esitti omassa vaaliohjelmassaan uuden koulun rakentamista. Katsoimme, että nyt olisi mahdollista toteuttaa hieno, moderni puurakennushanke, Laaninen totesi.

 - Tämän mukaisesti kannatin itse vaalikoneissa uuden koulun rakentamista. Kansanvallan kannalta olisi hyvä, että ehdokkaat olisivat vaalien jälkeen samaa mieltä kuin ennen vaaleja.

Laaninen kiitteli kaupungin viranomaisten ja lautakuntien tekemää valmistelutyötä asiassa. Sen perusteella hän ei nähnyt perustetta muuttaa mielipidettään  asiassa. Hän kiinnitti huomiota erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan lausuntoon. Se osoitti, että oppilaiden ja opettajien kannalta uudisrakennus olisi parempi vaihtoehto.

- Minua hätkähdytti lautakunnan lausunnossa yksi lause: ”Opetustilojen toimivuus on toistaiseksi harvojen tahojen suoranaisessa intressipiirissä.” Minusta tämän pitäisi olla erityisesti kaupunginvaltuuston intressissä. Meidän pitäisi ajatella ennen muuta lasten etua tässä asiassa. Siksi kannatan vanhan keskuskoulun purkamista ja uuden, modernin ja monikäyttöisen koulun rakentamista sen tilalle.

***

Muut Keskustan kaupunginvaltuutetut ottivat asiaan kantaa näin:
Inna Kallioisen puheenvuoro täällä.
Tuomo Suihkosen puheenvuoro täällä.

Kommentoi kirjoitusta.

Olemme vahvasti Keskuskoulun uudisrakentamisen puolella

Perjantai 18.3.2022 klo 13:34

Viime keväänä 2021 Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen teki valtuustoaloitteen Keskuskoulun suojelupäätöksen purkamiseksi. Kuntavaaleissa Keravan Keskustan vaaliohjelmassa otettiin kantaa Keskuskoulun uudisrakentamisen puolesta. Asia nousi jälleen syksyllä esiin Kallioisen valtuustoaloitteeseen tullutta vastausta valtuustossa käsiteltäessä, ja ryhmämme varapuheenjohtaja Tuomo Suihkonen perusteli tuolloin kattavasti uudisrakennusvaihtoehdon etuja. 

Nyt Keskuskoulun kohtalo on vihdoin etenemässä virallisesti valtuuston päätettäväksi. Kantamme on edelleen se, että suojelumerkintä pitää yrittää purkaa, jotta nykyisen Keskuskoulun paikalle voitaisiin rakentaa nykyaikaiset ja pedagogisesti toimivat muunneltavat oppimistilat mahdollistava uudisrakennus. 

Lähes käyttökelvottomien rakennusten remontteihin liittyy aina huomattavia riskejä budjetissa pysymisen ja hankkeen onnistumisen suhteen. Ymmärrämme, että vanha Keskuskoulu on historiallisesti arvokas ja monen keravalaisen perheen elämään muistoja jättänyt rakennus. Muistoja voidaan säilyttää esimerkiksi muistolaatoilla tai jättämällä osa rakennuksen kuorta jäljelle. 

On kuitenkin aika katsoa tulevaisuutta kohti ja rakentaa hyvin suunniteltu, keskeiselle paikalle oikein sijoitettu, uusi ja kaunis koulurakennus, jopa kulttuurikampus. Siinä voitaisiin hyödyntää suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia. Se olisi sivistyksen näyttävä keravalainen maamerkki ja tarjoaisi oppilaille turvallisen ja terveellisen opinahjon.  

Keravalaiset lapset, opettajat ja muu koulun henkilöstö ansaitsevat rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa parhaiten palvelevan vaihtoehdon. Sen puolesta olemme luvanneet äänestäjillemme vaikuttaa. Aiomme pitää tämän lupauksemme. 

Keravan Keskustan valtuustoryhmä
Inna Kallioinen
Tuomo Suihkonen
Timo Laaninen

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 18.3.2022

Kannanottoon yhtyvät myös ryhmämme varavaltuutetut
Vaito Niinisalo
Birgit Enjala

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »