Timo Laaninen: Sotevaalit ovat suuri haaste Keravalle

Keskiviikko 8.9.2021 klo 23:01

x_small_Laaninen-Timo_rajattu.jpgKari Kuulas kirjoitti tärkeää asiaa sotevaaleista Keski-Uudenmassa 7. syyskuuta. Hän viittasi Helsingin Sanomien tuoreeseen gallupiin, jonka mukaan 52 prosenttia äänestäjistä ei tiedä, mistä 23. tammikuuta ensi vuonna äänestetään.

Onkin paikallaan selvittää, mistä keravalaiset äänestävät ensi tammikuussa. Äänestämme yhdessä vantaalaisten kanssa 69 edustajaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon.

Aluevaltuuston tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Vantaan ja Keravan alueella. Rahoitus tulee ainakin aluksi valtiolta. Maan hallitus valmistelee kyllä erillistä maakuntaveroa, mutta lopulliset päätökset sen käyttöönotosta on vielä tekemättä.

Vaalitapa on sama kuin muissakin vaaleissa. Puolueet ja valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaat vaaleihin. Tammikuussa katukuvaan ilmestyy siis Keravallakin puolueiden vaalijulisteita, joissa on pitkä rivi keravalaisia ja vantaalaisia ehdokkaita.

Asetelma on keravalaisten näkökulmasta vähintäänkin haastava. Vantaan asukasluku on noin 240 000 ja Keravan lähes 38 000. Jos valtuuston jäsenten kotipaikat jakautuisivat asukasmäärien suhteessa, aluevaltuustoon valittaisiin 11 henkeä Keravalta ja 58 jäsentä Vantaalta.

Todellisuudessa valtuutettujen kotipaikat voivat jakautua oikeastaan miten tahansa. Keravalaisia voi tulla valtuustoon enemmän, jos täkäläiset ehdokkaat onnistuvat saamaan hyvin ääniä myös Vantaalta. Ja päinvastoin, jos täällä äänestetään vantaalaisia, keravalaisten osuus voi jäädä pienemmäksi.

Kotipaikasta riippumatta kaikkien sotevaltuuston jäsenten on periaatteessa pohdittava vain sitä, miten palvelut on järkevintä järjestää koko alueella kuntarajoista välittämättä. Keravalaisille on kuitenkin tärkeintä, miten palvelut täällä järjestetään, miten esimerkiksi turvataan oman terveyskeskuksen hyvien palvelujen säilyminen.

Keravan keskusta tekee yhteisen vaaliohjelman Vantaan keskustan kanssa. Osallistun sen kirjoittamiseen ja tähtään siihen, että asettaisimme tärkeimmäksi tavoitteeksi lähipalveluiden säilyttämisen. Se vastaa parhaiten myös keravalaisten etua.

Timo Laaninen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 8.9.2021

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-vaali, aluevaali

Inna Kallioinen: Tehtävänä turvallinen kotikaupunki

Lauantai 12.6.2021 klo 7:00

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgSuomi on turvallinen maa ja Kerava tavallinen kaupunki. Turvallisuuteen ei silti ikinä voi panostaa riittävästi. Aina on parannettavaa.

Turvallisuutta voimme vahvistaa monin tavoin pienilläkin panostuksilla. Esimerkiksi kameravalvontaa, poliisin ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä vartiointia lisäämällä voimme pyrkiä rauhoittamaan ympäristöä ja ennaltaestämään rikoksia.

Huoli oman lähiympäristön turvallisuudesta nousee kuitenkin säännöllisesti esiin. Vaalikentillä kuulee, että monesti turvallisuushuolet liittyvät toisiin ihmisiin ja heidän tekemisiinsä.

Rikollisuus ja päihteet linkittyvät usein tavalla tai toisella toisiinsa. Päihde- ja mielenterveyskuntoutus ovat mielestäni avainasemassa pitkän aikajänteen turvallisuustyössä. Niiden avulla voimme estää ihmisiä ajautumasta elämänhallintaa horjuttaviin umpikujiin ja kriisitilanteisiin.

Päihteistä irrottautuminen vaatii aina ihmisen omaa tahtoa. Motivoituneille avun tarvitsijoille on kuitenkin oltava mahdollisuuksia tarjolla riittävästi ja riittävän nopeasti. Tarvitaan polkuja päästä avun piiriin elämän vaikeina aikoina.

Pienessä kaupungissa voimavaramme on se, ettemme käänny toisiamme vastaan, vaan pidämme toisistamme huolta ja toistemme puolta. Kaikkien on pystyttävä liikkumaan kotikaupungissaan turvallisin mielin.

Inna Kallioinen

kuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, OTM
Kerava


Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 12.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Ääni Keskustalle on ääni vastuulliselle inhimillisyydelle

Torstai 10.6.2021 klo 12:57

Me Keravan Keskustan nykyinen valtuustoryhmä Inna Kallioinen, Vaito Niinisalo ja Eija Halme suuntaamme valoisalla mielellä kohti sunnuntain kuntavaaleja.

Kuntapolitiikassa voi vaikuttaa arjen asioihin kotikaupungissamme, ja siksi olemme kaikki kolme ehdolla jatkamaan kaupunginvaltuutettuina.

Käytäthän äänioikeuttasi. Keravalla ääni Keskustan ehdokkaalle on ääni vastuulliselle ja inhimilliselle, keskustelevalle päätöksenteolle.

Tällä valtuustokaudella olemme olleet aikaansaava ja tehokas trio. Olemme tehneet aktiivista vaikuttamistyötä muun muassa työllisyyden, turvallisuuden, laadukkaan koulutuksen ja sote-palveluiden, hyvien harrastusmahdollisuuksien ja kaupungin viihtyisyyden eteen unohtamatta vastuullisen taloudenpidon tärkeyttä.

Meidän kolmikon keskinäinen yhteistyö on ollut mutkatonta ja hyvää. Nyt vaaleissakin haluamme kannustaa toinen toisiamme sekä koko erinomaista ja monipuolista ehdokasjoukkoamme.

Onnea ja jännitystä siis vaalien loppusuoralle!

Käytä ääntäsi ja vaikuta!

Keravalla 10.6.2021

Keskustan valtuustoryhmä
Inna Kallioinen, puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Vaito Niinisalo, varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Eija Halme, kaupunginvaltuutettu (sit.)

Valtuutetut_Vaito_Niinisalo_Eija_Halme_Inna_Kallioinen_small.jpg


Keskustan kaupunginvaltuutetut Vaito Niinisalo, Eija Halme (sit.) ja Inna Kallioinen kampanjoimassa kuntavaaleissa.

Kommentoi kirjoitusta.

Pertti Huotari: Vanhukset lähes unohdettu Keravalla

Torstai 10.6.2021 klo 1:29

x_small_Huotari-Pertti.jpgHaluaisin Keravalle vanhuksille tarkoitetun kuntoutumissalin. Keravalla on vaatimaton kuntoutussali uimahallin yhteydessä, mutta siellä kaikki laitteet ovat liian järeitä.

Ystäväni käytti niitä kerran ja sen jälkeen hänen oli oltava levossa puoli viikkoa toipuakseen rasituksesta. Tähän löytyy hyvä ratkaisu.

Otamme mallia Oulunkylän Kuntoutuskeskuksesta ja rakennamme Keravalle samantyyppisen, mutta pienimuotoisena. Kevytversion. Minäkin tulen vakioasiakkaaksi, kun se saadaan.

Toinen asia. Keravan kaupunki huomioi vanhukset huonosti, kun Viertolan kaupunginosaan rakennetaan 2600 m2 kokoiselle tontille kaksi 7-kerroksista kerrostaloa (K-U 2.6.)

Toinen on vuokratalo ja toinen asumisoikeustalo. Yhteensä asuntoja tulee noin sata. Talot Jukola ja Toukola ovat hienoja, mutta ihan Kehätien vieressä.

Kaikki pakokaasut, liikennesaasteet ja melu tulee asuntoihin. Asialle ei voi enää mitään!

Kolmanneksi. Miksi Keravan kaupunginjohtaja ja suunnittelujohtaja esittivät keväällä 2021 Keravan asemanseudun uuden suunnitelman?

Siinä ehdotettiin kolmea uutta kerrostaloa (18, 14 ja 8 krs) asemalle. Lisäksi ehdotettiin asemapuistikon kaatoa. Kumpikin ehdotus on huonoja.

Vielä ehdotettiin uutta liikekeskusta. Niitä on ennestäänkin tarpeeksi. Karusellin liikekeskus voi jo nyt huonosti.

Sanoisin, että Keravalle suunniteltu kansainvälinen arkkitehtikilpailu on täysin tarpeeton. Kannatan Keravan ex-kaupunginarkkitehdin Heikki Komokallion kaikkia ehdotuksia lämpimästi.

Pertti Huotari
Kuntavaaliehdokas (kesk., sitoutumaton)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Pidetään Kerava elinvoimaisena

Keskiviikko 9.6.2021 klo 20:22

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgPanostus lapsiin, nuoriin, kasvatukseen, sivistykseen ja kulttuuriin muodostaa elinvoimaisen kunnan ja kaupungin kivijalan.

Perheiden asiat vauvasta vaariin ovat kuntavaalien kestopuheenaiheita. Niin pitääkin olla. Yhteiskunnan peruspilari, sydän on perhe.

Keravalla kuntalisä osana kotihoidon tukea on tärkeä säilyttää nykyisellään ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita oman tilanteensa mukaan, hoitaako pienen alle 1 vuoden ja 9 kuukauden olevan lapsensa kotona vai viekö lapsensa varhaiskasvatuksen laadukkaiden palveluiden piiriin.

Lisäksi pitää muistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sen eri asteilla muodostavat tukevan ja kestävän kivijalan myös perheiden näkökulmasta. Sen päälle on hyvä rakentaa muita palveluja.

Kuntoliikunnan ja liikunnallisen elämäntavan sekä paikallisen kulttuurin edistäminen kaikenikäisille ja kaikin tavoin on tärkeää. Liikuntaharrastuspaikkojen kunnosta huolehtiminen ja uusien liikuntapaikkojen rakentaminen tarvittaessa on tärkeää.

Skeittiparkki on asia, joka jakaa mielipiteitä. Tosi asia on, että nuoret tarvitsevat monipuolisia harrastuspaikkoja. Voisiko skeittiparkin sijoittamista Keravalle vielä miettiä esim. Keskuskoulun kentän eteläpäätyyn?

Myös paikallisen kulttuurielämän, taiteen ja taideopetuksen, Keravan musiikkiopiston, kirjaston, Sinkan ja Keravan museon tukeminen ja kehittäminen on välttämätöntä ja tärkeää meille keravalaisille. Pidetään Kerava elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.


Tuomo Suihkonen
Keravan Keskustan kuntavaaliehdokas
Luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, opettajien edunvalvoja OAJ:n yhdistystoiminnassa ja OAJ:n valtuustossa

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Birgit Enjala: Oletko suojelun puolella?

Sunnuntai 6.6.2021 klo 12:10

x_Enjala-Birgit_small.jpgKaupungin kasvua pidetään pakollisena ja välttämättömänä asiana, jonka takia luontoarvoiltaan tärkeät alueet häviävät yksi kerrallaan. Oletko valmis luopumaan Keravan vähäisistä jäljellä olevista metsistä ja pelloista? Oletko tietoinen, että Kaskelassa sijaitseva Jänisvuori ja Henriksdalin alue ovat jäämässä rakentamisen alle?  

Keski-Uudellamaalla metsien luonnontila on heikko, eikä vanhaa metsää ole paljoa jäljellä. Lisäksi suojelualueita on vähän ja suuri osa niistä on pinta-alaltaan pieniä, mutta silti runsaassa virkistyskäytössä. Jänisvuoren ja Henriksdalin vanhan metsän alue on arvokas luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Lisäksi alueelta löytyy mm. montaa eri kääpälajia ja äärimmäisen uhanalainen lahokaviosammal, joka on rauhoitettu ja erityisesti EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltu. Yhdessä Jänisvuoren, Henriksdalin ja Haukkavuoren kanssa alueen metsät muodostavat Kaskelaan tärkeän vanhojen metsien verkoston ja niiden luonto- ja virkistysarvojen säilyttäminen on tärkeää.  Onko meillä oikeutta jatkuvasti tuhota lähiluontoamme kasvupaineen vuoksi?   

ELY-keskus ei voi lähteä edistämään lähiasukkaiden haluamaa suojelua niin kauan kun alue on Keravan yleiskaavassa merkitty asuinrakentamista varten. Minkälaisen tulevaisuuden tarjoamme itsellemme ja tuleville sukupolville? Jäljellä olevat luontokohteet tulee säilyttää ja hyödyntää niitä muuhun kuin rakentamiseen. Virkistyskäytössä alueet olisivat kaikkien keravalaisten, ja muidenkin, käytössä. 

Haluaisin ajatella alueiden käyttöä kokonaan uudella tavalla. Kerava on lähellä lentokenttää ja Helsinkiin tulevat turistit olisi helppo kuljettaa päiväretkille tai maaseutulomalle Kaskelaan. Maaseututurismi loisi paljon työpaikkoja varsinkin nuorille. Tuusulassa kehitellään hevoskyliä, mutta Keravalla tämä tuhotaan. Onko tässä mitään järkeä?   

Jänisvuoren ja Henriksdalin alueen säilyttäminen metsänä myös tukee Keravan kaupunkistrategian pyrkimystä olla monimuotoinen viherkaupunki. Kysy ehdokkaaltasi onko hän valmis puolustamaan kaavamuutosta, jotta alueen suojelu on mahdollista.  Minä olen!  

Birgit Enjala

Erityispedagogi/yrittäjä
Keskustan kuntavaaliehdokas
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.6.2021

 

Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Valtuutetuilla on kolmaskin vaihtoehto

Perjantai 4.6.2021 klo 20:22

x_small_Laaninen-Timo_rajattu.jpgOlavi Kemp esitti tuleville Keravan valtuutetuille kaksi vaihtoehtoa K-U:ssa 29. toukokuuta. Ensimmäinen vaihtoehto on hänen mukaansa sopeutua siihen, että aluesote tulee eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu maan hallituksen esittämässä muodossa. Toinen vaihtoehto on pyrkiä kaatamaan sote manipuloimalla oman puolueen kansanedustajia.

Kemp tarttui tärkeään kysymykseen, josta on puhuttu valitettavan vähän. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa toteutuessaan jopa dramaattisesti myös Keravan kunnan toimintaan. Kemp kuvaa kirjoituksessaan hyvin sen taloudellista merkitystä. Jos sote-menot siirtyvät hyvinvointialueelle, Keravan budjetista katoaa jopa sata miljoonaa, ovathan sote-menot täälläkin budjetin suurin erä.

Torjun Kempin vaihtoehdoista ensimmäiseksi kakkosvaihtoehdon. Nykyisen hallituksen sote-malli on vihdoinkin läpäissyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan syynin. Olen varma, että lainsäädäntö menee nyt läpi eduskunnassa, ja kannatan sitä itsekin. Sen kaatamista ei kenenkään kannata enää lupailla Keravallakaan.

Ei minulle kelpaa oikein tuo Kempin ensimmäinenkään vaihtoehto. Se kuulostaa alakuloiselta alistumiselta näivettyvän kunnan harrastustoiminnan pyörittäjäksi.

Siksi valitsen itse kolmannen vaihtoehdon. Kutsun sitä aktiivisen kehittämisen malliksi. Siihen kuuluu ensimmäisenä tarmokas toiminta sen puolesta, että keravalaisten sote-palveluja kehitetään myös aluesoten maailmassa. Se vaatii aktiivisuutta ja yhteistyökykyä tulevilta valtuutetuilta.

Kolmanteen vaihtoehtoon kuuluu myös niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen, mitä soten toteutuminen antaa jatkossa. Uusien valtuutettujen kannattaa keskittyä Keravan elinvoiman vahvistamiseen luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle ja huolehtimalla siitä, että Kerava säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinympäristönä.

Timo Laaninen
Kerava
Kuntavaaliehdokas (kesk.) 

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.6.2021


 

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan näkemyksiä Keravan talouden tehostamissuunnitelmaan

Maanantai 24.5.2021 klo 22:14

Keravan kaupunginvaltuusto 24.5.2021

valtuustoryhma_Inna_Vaito_Eija_24052021_small.jpg
Kuvassa Keskustan valtuustoryhmäläiset Teams-kokouksessa:
valtuutetut Inna Kallioinen, Eija Halme, Vaito Niinisalo ja
ensimmäinen varavaltuutettu Raija Kallioinen.

Taloustilanne on Keravalla mennyt tällä valtuustokaudella heikommaksi ja koronan johdosta heikentynyt entisestään. Tämä on vakava asia, ja meidän päättäjien ja kaikkien keravalaisten hälytyskellojen olisi hyvä soida, kun talouden näkymät näyttävät niin epätasapainoisilta ja alijäämäisiltä.

Osin tämä vaikea tilanne on toki aiheutunut koronasta, mutta osin on meillä nykyisillä päättäjillä aihetta myös itsekritiikkiin tästä tilanteesta.

Nyt tarvitaan tehokkuutta ja tarkkuutta, jotka toki ovat tavoiteltavia asioita julkista taloutta hoidettaessa myös hyvinä aikoina. Resurssit ovat rajalliset ja yhteiset rahat ovat peräisin veronmaksajilta.

Tehostaminen on välttämätöntä kaupungin talouden kestävyyden kannalta ja jotta voidaan säilyttää verotus kilpailukykyisellä tasolla kaupungin strategian mukaisesti.

Tämän vuoden budjettia hyväksyttäessä meillä Keskustassa olisi ollut halukkuutta jo tuolloin, viime vuoden loppupuolella, etsiä tehostamistoimenpiteitä nopeammalla aikataululla. Tällöin niiden vaikutukset olisivat voineet alkaa nopeammin. Alijäämäisen budjetin hyväksymisen edellytys meille oli, että viimeistään tänä keväänä sitouduttiin tekemään ehdotukset tehostamistoimenpiteistä.

On erittäin tärkeää, että nyt meillä on käsiteltävänä ehdotus, jolla pystytään tehostamaan kaupungin toimintoja vuoteen 2024 mennessä 9,5 miljoonalla eurolla. Tarkkuutta tarvitaan kuitenkin lähitulevaisuudessa aikaisempaa enemmän, koska yhä edelleen näiden tehostamistoimenpiteiden jälkeen ovat lähivuosien talousnäkymät huonot, eikä näillä toimenpiteillä taloutta saada tasapainoon ihan heti. Keskustan mielestä olisi voitu tehostaa jopa enemmänkin tiettyjä toimintoja. Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Koska näillä tehostamistoimenpiteillä ei taloutta saada nopeasti takaisin tasapainoon, pitäisi tällaisessa tilanteessa kiinnittää huomiota myös investointeihin yhä tarkemmin. Asukaskohtainen velkataakka Keravalla on kasvanut huolestuttavasti. Velkaantumisen tie on ongelmallinen, kun huoltosuhde Suomessa heikkenee. Velat jäävät tulevaisuuden veronmaksajille.

Tässä tilanteessa kaikki isot investoinnit täytyisi harkita erityisellä huolellisuudella. Pitäisi pohtia, mikä on välttämätöntä juuri nyt, mikä palvelee parhaiten tulevaisuuden tarpeita ja millaisia riskejä eri vaihtoehdot pitävät sisällään.

Kirkkaana mielessä on pidettävä strategiset linjaukset taloudesta: hyvän elämän Kerava rakennetaan tasapainoisen talouden varaan. On Keravan etu pitää verotus lähikuntiin verrattuna kilpailukykyisenä ja parantaa työllisyyttä.

Jos huolehdimme hyvin taloudesta, pystymme huolehtimaan hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista ja kehittämään yhteiskuntaa. Kun emme liiaksi velkaannu, turvaamme tulevaisuuteen valoisampia näkymiä.

Kiitos viranhaltijoille siitä suuresta työstä, jonka olette tehneet tehostamistoimenpiteiden kokonaisuuden valmistelussa.

Puheenvuoromme käytti
Inna Kallioinen
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Tuire Aikio: Miten huomioidaan työrauha ja riittävä tuki oppilaalle?

Sunnuntai 23.5.2021 klo 21:23

x_Aikio-Tuire_small.jpgKoulujen ja oppilaitosten työrauhaongelmia voidaan ennaltaehkäistä hyvällä ja laadukkaalla opetuksella ja ohjauksella, unohtamatta kuitenkaan hyvää, turvallista ja osallistavaa ilmapiiriä ja monialaista yhteistyötä sekä uskallusta heittäytyä kokeilemaan harkitusti erilaisia toimintamalleja.

Varhainen puuttuminen on sekä ennalta ehkäisevää ja samalla myös korjaavaa toimintaa, jossa pyritään kohdentamaan toimet ehkäisevään toimintaan. Varhainen puuttuminen yhdistetään pääasiassa erityisopetukseen, oppimisvaikeuksiin, käyttäytymisen ongelmiin, kehityksen viivästymisiin tai muihin koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviin vaikeuksiin.

Ennalta ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä se heijastuu suoraan taloudellisiin kustannuksiin. Korjaavat toimenpiteet ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia pidemmällä aikavälillä. Mitä aikaisemmin puututaan ja tuetaan ja resurssit ovat kunnossa, sitä paremmat edellytykset oppilaalla jatkoon. Tämä tulisi ottaa päätöksenteossa vielä paremmin huomioon.

Erityisen tuen tarve seuraa oppijaa pääsääntöisesti myös seuraavalle koulutustasoilla. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on myös hyvät mahdollisuudet räätälöidä opiskelijan opintoja ja tarjota tukea hyvin yksilöllisesti. Jotta tarvittavat tukitoimet saadaan räätälöityä riittävän hyvin alusta lähtien, tarvitaan siihen hyvää nivelvaiheen yhteistyötä perusasteelta ja unohtamatta yhteistyötä kotiväen kanssa, ja tähän tarvitaan riittävästi aikaresursseja toimijoille. Hyvällä ja riittävällä yhteistyöllä eri siirtymävaiheissa ja eri toimijoiden kanssa, luodaan aina paremmat edellytykset jatkoon, ihan nuoren työllistymiseen saakka. Riittävään yhteistyöhön on siis resursoitava aikaa ja tekijöitä, tahtotilaa meillä kaikilla kasvatus- ja opetushenkilöstöllä siihen on. Ja erityisesti meidän täytyy muistaa tämä toiminta yksilötasolla, emme voi antaa yhdenkään pienen tai vähän isommankaan oppijan joutua maksamaan loppuelämän hintaa näiden päätöksiemme seurauksina.

Tuire Aikio
opinto-ohjaaja, erityisopettaja
Keravan keskustan (sit.) kunnallisvaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 21.5.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Tehokkuutta ja vaikuttavuutta pystytään parantamaan

Maanantai 10.5.2021 klo 21:16

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgKeravalla valtuustoryhmät pääsivät neuvotteluissa sopuun kaupungin toimintojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavista toimenpiteistä. Toimintoja tehostetaan yhteensä 9,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2024 mennessä.

Taloustilanne Keravalla on heikentynyt. Nyt tarvitaan tarkkuutta – askelia kohti tasapainoisempaa taloutta. Toki julkisten palveluiden tehokkuus on tavoiteltavaa hyvinäkin aikoina, koska resurssit ovat rajalliset.

Me Keskustassa olisimme tahtoneet tarkastella tehostamismahdollisuuksia jo viime syksynä budjetin yhteydessä. Edellytyksemme tuolloin oli, että tehostamisehdotuksia sitouduttiin tekemään viimeistään tämän kevään aikana.

Asukaskohtainen velkataakka on kasvanut huolestuttavasti. Velkaantumisen tie on ongelmallinen, kun huoltosuhde heikkenee. Velat jäävät tulevaisuuden veronmaksajille.

Tässä tilanteessa isot investoinnit täytyy mielestäni harkita erityisellä huolellisuudella. Pitää pohtia, mikä on välttämätöntä juuri nyt, mikä palvelee parhaiten tulevaisuuden tarpeita ja millaisia riskejä eri vaihtoehdot pitävät sisällään. Esimerkiksi Keskuskoulun kohtalosta päätettäessä on punnittava myös talouden ja tulevaisuuden näkökulmia.

Kirkkaana mielessä on pidettävä strategiset linjaukset taloudesta: hyvän elämän Kerava rakennetaan tasapainoisen talouden varaan. On kaupunkimme etu pitää verotus lähikuntiin verrattuna kilpailukykyisenä ja parantaa työllisyyttä.

Jos huolehdimme hyvin taloudesta, pystymme huolehtimaan hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista ja kehittämään yhteiskuntaa. Kun emme liiaksi velkaannu, turvaamme tulevaisuuteen valoisampia näkymiä.

Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava
OTM

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 10.5.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkosen puhe Uudenmaan Keskustan Vihreässä Vapussa

Lauantai 1.5.2021

Arvoisat kuulijat

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgVappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Soten myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Erityisesti opettajilla on päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollon merkityksellä.

Korona-aikana on kertynyt oppimisvajetta. Oppimisvajeen paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja.....

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Eero Lehden idea kannattaa selvittää

Keskiviikko 28.4.2021 klo 14:31

x_small_Laaninen-Timo_rajattu.jpgEero Lehti arvioi sunnuntain 25.4.2021 Keski-Uusimaassa kriittisesti Keinukallioon suunniteltua liikunnan monitoimihallia. Lehden mielestä paikka on väärä. Hän ehdottaa hallin rakentamista Keravan keskustan alueelle Keravan kartanon eteläpuolelle. 

Olen Lehden kanssa samaa mieltä siitä, että paikka on hankala varsinkin lasten harrastusmahdollisuuksia ajatellen. Koulu ja vanhemmat joutuvat organisoimaan kuljetukset sinne, koulu päivällä ja vanhemmat illalla.  

Meidän perheellämme on tästä kuljetusrumbasta laaja kokemus siltä ajalta, kun asuimme Helsingissä ja kuljetimme tyttäriämme luisteluharjoituksiin jäähalleihin eri puolille kaupunkia. Tämän kokemuksen valossa kannatan lämpimästi Lehden ajatusta siitä, että hallin pitäisi olla lähellä palveluja, joita vanhemmat voisivat käyttää lasten harjoitustuntien aikana.

Keravan keskustan kuntavaaliohjelmassa otetaan varovaisen myönteinen kanta monitoimihallin rakentamiseen. Ehtona kuitenkin on, että sille saadaan varmistettua kestävä toiminnallinen ja taloudellinen perusta. Toiminnallisuuden näkökulmasta suurin ongelma on hallin suunniteltu sijainti. 

Lehden ehdotus pitäisikin ottaa vakavaan harkintaan. Sen toteuttaminen vaatii varmasti keskustelua myös Sipoon kanssa, koska hanke on ollut tarkoitus toteuttaa yhdessä naapurimme kanssa. 

Timo Laaninen
Kerava
Kuntavaaliehdokas (kesk.) 

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.4.2021

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Sivistys-, koulutus- ja kulttuuriasiat korostuvat kuntavaaleissa

Keskiviikko 17.3.2021

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgKuntavaalit lähestyvät pian, vaikka poikkeuksellinen korona-aika on asettanut haasteita myös vaalien järjestämisen suhteen. Samalla kun valtakunnassa on jouduttu tekemään raskaita ja yleistä keskustelua ja huolta herättäviä päätöksiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa, ovat kuntien palveluista päättävä kunnanvaltuusto sekä  kuntalaisille Keravalla ja muuallakin Uudellamaalla palveluita tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden, hyvinvointi- ja vapaa-ajan sekä tekniikan toimialan palveluiden järjestäjät kaikki olleet kaupungin ylintä johtoa myöten haastavassa tilanteessa. Nyt, jos koskaan kunnissa tarvitaan johtajuutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimiala- ja puoluerajojen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisen myötä (=SOTE) koulutuksen osuus kuntapalveluissa tulee kasvamaan. Niinpä tulevat kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea koulutusvaalit. Mediassa on viime aikoina noussut Koskelan surman myötä esille kiusaaminen. Kiusaamisesta puhuttaessa esille nousee usein termi koulukiusaaminen ikään kuin koulu aiheuttaisi kiusaamista. Kiusaaminen itsessään on kuitenkin mielestäni yhteiskunnassamme laajempi ja vakavampi asia. Kaikenlaisen kiusaamisen ennalta ehkäisy ja siihen puuttuminen kaikkialla ja kaikissa yhteisöissä (päiväkodit, koulut, työyhteisöt, harrastusyhteisöt) on välttämätöntä.

Lisäksi Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on saatava kuntoon monin eri keinoin. Opetuksen laadun kannalta olisi tärkeä pienentää luokkakokoja säätämällä opettajamitoitus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Inkluusioon liittyvä kolmiportaisen tuen resursointi on hoidettava hyvin ja samalla on kartoitettava erityisluokkien tarve. Oppilashuollon tuki lapsille ja nuorille, varhainen puuttuminen moniammatillisella yhteistyöllä ja erilaisten tukimuotojen ja terapian nopea saanti ja riittävyys on saatava kuntoon.

Pidetään lapsistamme ja nuoristamme hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa! Tulevat kuntavaalit ovat ennen kaikkea sivistys-, koulutus- ja kulttuurivaalit. Tulevaisuus on käsissämme tässä ja nyt! Tehdään siitä parempi yhdessä.

Tuomo Suihkonen
Keskustan kuntavaaliehdokas, Kerava
Luokanopettaja, JUKO: n pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja ja OAJ:n valtuuston jäsen

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 16.3.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan budjettipuheenvuoro 30.11.2020

Maanantai 30.11.2020 klo 22:14

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen piti ryhmämme puheenvuoron.

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpg"Tulevaisuutta ei aina pysty arvioimaan. Joskus yllätyksenä tulevat huonot uutiset, toisinaan valoisat ilonaiheet ja käänteet parempaan. Vuosi sitten tuskin kukaan osasi kuvitella, miten koronan synkkä tämä vuosi tulisi olemaan.

Koronan vaikutukset ovat laajat, emmekä me Keravallakaan ole niiltä välttyneet. Keravalaisten arjen lisäksi koronan vaikutukset näkyvät kaupungin taloudessa.

Vaikka tulevaisuus aina yllättää, niin nyt on kuitenkin aika arvioida ja ennakoida Keravan ensi vuoden taloutta. Ajat ovat koronan takia varsin erikoiset. Poikkeuksellinen on myös ensi vuoden budjetti.

On tärkeää, että koronakriisin keskellä ihmisten arjen ja hyvinvoinnin kannalta keskeiset palvelut turvataan. Keravalla puolueiden välillä rakennettu kompromissibudjetti luo taloudelliset edellytykset ensi vuodelle tähän. Samalla tehty kompromissi kuitenkin tarkoittaa Keravan huomattavaa velkaantumista.

Sanon suoraan, että me Keravan Keskustassa vierastamme velkaantumisen tietä. Ensi vuoden budjetti on melkein seitsemän miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitelma myös seuraavien vuosien osalta alijäämäinen. Asukaskohtainen velkataakka kasvaa lähivuosina huolestuttavasti, yli kaksinkertaistuu. Velkaa ei oteta enää pelkästään investointeihin, vaan joudumme rahoittamaan myös käyttötaloutta velkarahalla. Kun valmistelin tätä puhetta, pohdin, että..."

Lue lisää »

1 kommentti .

Keskustan valtuustoaloite: Kerava siistiksi ennen asuntomessuja

Maanantai 8.6.2020 klo 22:34

Valtuustoaloite
Keravan kaupunginvaltuuston kokous 8.6.2020

Kerava siistiksi ennen asuntomessuja

Keravalla on viihtyisyyttä luovia viheralueita, kauniita istutuksia sekä hyvin hoidettuja kiinteistöjä. Valitettavasti on myös joitakin häpeäpilkkuja, kuten Anttilan käytävän levoton ja roskainen alue, Saviolla radan varressa junamatkustajien silmiin pistävä kaatumaisillaan oleva rakennus tai jokivarren penkereiltä löytyvät romut. Joistakin taloyhtiöistä kantautuu asukkaiden huolta ja harmistusta kiinteistöjen jäteastioiden käyttöön liittyvästä piittaamattomuudesta. Eri puolilta kaupunkia asukkaat ovat tuoneet sosiaalisessa mediassa esiin havaintoja, jotka viittaavat rottakannan huomattavaan lisääntymiseen.

Esitämme, että Keravan kaupunki käynnistää kaupungin siisteyden parantamiseksi tehokampanjan, johon kutsuu mukaan kiinteistöjen omistajat ja kaupunkimme asukkaat. Jätteiden käsittelyn neuvonnassa näyttäisi olevan parantamisen tarvetta. Julkisten kaupunkitilojen siisteinä ja viihtyisinä pitäminen kaipaa panostuksia. Rottaongelman ratkaisemiseen eivät nykyiset keinot näytä riittävän, vaan tarvitaan tarkempia suunnitelmia, jämäkämpiä toimenpiteitä ja tehokkaampaa yhteistyötä kaupungin ja kiinteistöjen omistajien kesken.

Siisteys ja siitä syntyvä ympäristön viihtyisyys ja terveellisyys parantaa kaupunkimme asukkaiden jokapäiväistä elinympäristöä. Se myös luo Keravasta edustavan kuvan, kun vuonna 2024 asuntomessut tuovat kaupunkiimme vierailijoita.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Keskusta lähiäänestysalueiden puolella

Maanantai 8.6.2020 klo 22:31

Keravan kaupunginvaltuusto 8.6.2020

Keravan kaupunginvaltuusto käsitteli äänestysaluejaon muuttamista. Nykyisin kaupungissamme on 13 äänestysaluetta. Keskusvaalilautakunta esitti alueiden määrän supistamista kuuteen. Kaupunginhallitus kuitenkin piti karsimista liiallisena ja ehdotti valtuustolle päätettäväksi yhdeksän äänestysalueen mallia.

Valtuuston kokouksessa Kokoomus teki vastaesityksen kuudesta alueesta, kun taas Keskusta esitti nykyisen kolmentoista alueen säilyttämistä. Ensimmäisellä äänestyskierroksella esityksemme selvisi jatkoon, mutta toisella kierroksella tulokseksi tuli yhdeksän alueen malli.

Julkaisemme perustelumme, miksi kannatimme tiheämpää lähiäänestysalueiden mallia.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan tilinpäätöspuheenvuoro 8.6.2020 - Vaikeinakin aikoina on sitouduttava työhön paremman tulevaisuuden tekemiseksi

Maanantai 8.6.2020 klo 22:19

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgRyhmäpuheenjohtaja Inna Kallioinen summasi Keskustan valtuustoryhmän tilinpäätöspuheessa maailman, Suomen ja kuntien joutumista pandemian tuomaan poikkeustilaan ja nopeiden muutospaineiden eteen. "Vastuunkantajien pitää vaikeinakin aikoina sitoutuneesti yrittää kääntää muutoksen suunta kohti parempia aikoja, ja sen eteen on tehtävä työtä", Kallioinen totesi.

"Toivomme, että talous pidetään jatkossakin kestävällä pohjalla ja hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään tuloksellisia toimenpiteitä. Samalla on tärkeää muistaa, että paljon pystymme jokainen vaikuttamaan myös itse omaan hyvinvointiimme sekä tekemään toinen toistemme arjesta ainakin asteen verran miellyttävämpää sillä, miten valitsemme kohdella lähimmäisiämme."

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Tasa-arvo on myös tekoja terveyden turvaamiseksi

Torstai 19.3.2020

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgKuntavaalit lähestyvät pian, vaikka poikkeuksellinen korona-aika on asettanut haasteita myös vaalien järjestämisen suhteen. Samalla kun valtakunnassa on jouduttu tekemään raskaita ja yleistä keskustelua ja huolta herättäviä päätöksiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa, ovat kuntien palveluista päättävä kunnanvaltuusto sekä  kuntalaisille Keravalla ja muuallakin Uudellamaalla palveluita tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden, hyvinvointi- ja vapaa-ajan sekä tekniikan toimialan palveluiden järjestäjät kaikki olleet kaupungin ylintä johtoa myöten haastavassa tilanteessa. Nyt, jos koskaan kunnissa tarvitaan johtajuutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimiala- ja puoluerajojen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisen myötä (=SOTE) koulutuksen osuus kuntapalveluissa tulee kasvamaan. Niinpä tulevat kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea koulutusvaalit. Mediassa on viime aikoina noussut Koskelan surman myötä esille kiusaaminen. Kiusaamisesta puhuttaessa esille nousee usein termi koulukiusaaminen ikään kuin koulu aiheuttaisi kiusaamista. Kiusaaminen itsessään on kuitenkin mielestäni yhteiskunnassamme laajempi ja vakavampi asia. Kaikenlaisen kiusaamisen ennalta ehkäisy ja siihen puuttuminen kaikkialla ja kaikissa yhteisöissä (päiväkodit, koulut, työyhteisöt, harrastusyhteisöt) on välttämätöntä.

Lisäksi Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on saatava kuntoon monin eri keinoin. Opetuksen laadun kannalta olisi tärkeä pienentää luokkakokoja säätämällä opettajamitoitus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Inkluusioon liittyvä kolmiportaisen tuen resursointi on hoidettava hyvin ja samalla on kartoitettava erityisluokkien tarve. Oppilashuollon tuki lapsille ja nuorille, varhainen puuttuminen moniammatillisella yhteistyöllä ja erilaisten tukimuotojen ja terapian nopea saanti ja riittävyys on saatava kuntoon.

Pidetään lapsistamme ja nuoristamme hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa! Tulevat kuntavaalit ovat ennen kaikkea sivistys-, koulutus- ja kulttuurivaalit. Tulevaisuus on käsissämme tässä ja nyt! Tehdään siitä parempi yhdessä.

 

Tuomo Suihkonen
Keskustan kuntavaaliehdokas, Kerava
Luokanopettaja, JUKO: n pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja ja OAJ:n valtuuston jäsen

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 16.3.2021

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tasa-arvo, terveys, poikkeusolot

Inna Kallioinen: Korona paljastaa keskittämiskehityksen kipukohtia

Sunnuntai 15.3.2020 - Inna Kallioinen

Inna_Kallioinen_vakava_rajattu_small.jpgOma puolueeni Keskusta on totutusti puolustanut ajatusta hajauttamisesta ja ehkä osittain siksi leimaantunut ”maaseudun puolueeksi”. Välillä minuakin on Keskustassa jopa ärsyttänyt se, että se nostaa joka käänteessä voimakkaasti aluepoliittisia kysymyksiä esiin. Siinä on kuitenkin viisautta. Se on ajankohtaista palauttaa mieleen nyt, kun yhteiskunta on koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi ajautunut poikkeukselliseen tilaan.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronavirus, keskittäminen, hajauttaminen, huoltovarmuus

Keskustan budjettipuheenvuoro 2.12.2019 - Lapsiystävällisyys on Keravan veto- ja pitovoimatekijä

Maanantai 2.12.2019 klo 22:27

Kallioinen_Inna_uusimaa_kuva_01SMALL.jpgValtuustoryhmämme puheenjohtaja Inna Kallioinen nosti Keskustan ryhmäpuheenvuorossa esiin vastuullisen tulevaisuusnäkökulman. Ryhmämme piti tärkeänä, että tasapainoinen budjetti saatiin aikaan korottamatta kunnallisveroa ja vakituisten asuntorakennusten kiinteistöveroa.

Keravalla tehdään ensi vuonna isoja investointeja ja velkataakka kasvaa. Tulopuolella puolestaan on maanmyyntitulot arvioitu kovin optimisesti, missä piilee iso riski. On siis oltava tarkkana talouden hoidossa, jotta pysytään budjetissa.

Keskustan ryhmälle tärkeät kynnyskysymykset menivät budjettineuvotteluissa läpi. Kotihoidontuen Kerava-lisä säilytetään ja Keskuskoulua koskevassa investointisuunnitelmassa jätetään mahdollisuus avoimeksi sekä peruskorjaukselle että uudisrakentamiselle odottamaan tarkempia selvityksiä.

Keskusta näkee, että Kerava-lisän säilyttäminen nyt ja tulevaisuudessa on perheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Yhteiskunnassa ja meillä Keravalla tarvitaan vahvoja signaaleja, jotka antavat lapsiperheille ja nuorille aikuisille luottamusta ja taloudellista ennustettavuutta tulevaisuuteen.

Keravalle on veto- ja pitovoimatekijä olla lapsiystävällinen kaupunki ja kehittyä sillä saralla yhä paremmaksi kotikaupungiksi. Lapsiystävällisyys muodostuu monista tekijöistä: kouluista, laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, leikkipuistoista, harrastusmahdollisuuksista, mahdollisuudesta saada apua vaikeuksissa, turvallisuudesta, ja joidenkin perheiden näkökulmasta Kerava-lisästä. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on luotava monin eri keinoin lapsimyönteisempää ilmapiiriä ja tarjottava perheille erilaisia vaihtoehtoja.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Vanhemmat kirjoitukset »