Valtuustoaloitteita

Valtuustoaloite: Keskuskoulun alue suunniteltava uudelta pohjalta


Kaupunginvaltuusto 26.4.2021

Keravan Keskuskoulu on täyttänyt kaupungissamme tärkeän tehtävän, mutta mielestämme vanha rakennus on nyt tullut tiensä päähän.

Vakavista sisäilman ongelmista kärsivä koulurakennus vaatisi
perusteellisen ja kalliin peruskorjauksen, jotta se voisi vielä
tulevaisuudessa palvella kaupunkilaisia kouluna. Isoihin remontteihin liittyy omat riskinsä. Keravan palveluverkkotyöryhmän selvitysten mukaan
rakennuksen koko ei välttämättä riitä täyttämään keskikaupungin
koulutoiminnan tulevia tarpeita, vaan jos koulu remontoidaan, sen
rinnalle olisi rakennettava uusi lisärakennus.

Läheinen asemanseudun alue kokee tulevina vuosina suuret uudistukset. Kaupungillamme olisi nyt mahdollisuus samassa yhteydessä pyrkiä uudistamaan Keskuskoulun alue niin, että se niveltyisi uuden asemanseudun suunnitelmiin. Olisi tulevaisuuteen katsovaa rakentaa kokonaan uusi Keskuskoulu, joka suunniteltaisiin arkkitehtuurisesti kirjaston, Keuda-talon, keskuspuiston ja uuden asemanseudun ilmeeseen
sopivaksi.

Keravalaiset lapset ja nuoret ansaitsevat ajanmukaisen, toimivan ja terveysturvallisen oppimisympäristön. Uusi koulurakennus voitaisiin suunnitella muitakin keravalaisia palvelevaksi
monitoimitilaksi. Siinä olisi mahdollista hyödyntää kotimaisen
puurakentamisen uusia, nykyaikaisia mahdollisuuksia. Loistavan esimerkin uudesta, toiminnallisesta arkkitehtuurista tarjoaa Keravanjoen koulu.

Vanha Keskuskoulu on suojeltu asemakaavassa merkinnällä SR-7.

Me allekirjoittajat esitämme, että

1. kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla Keskuskoulun suojelumerkintä pyritään purkamaan, jotta aluetta voitaisiin suunnitella puhtaalta pöydältä, tulevaisuuteen katsoen ja

2. kaupunki tuottaa päätöksenteon tueksi tiedon siitä, onko Keskuskoulun kunnossa tapahtunut muutoksia sinä aikana, kun rakennus on ollut suljettuna.

Inna Kallioinen (kesk.)
ja muut allekirjoittaja

Valtuustoaloite: Kerava siistiksi ennen asuntomessuja

Kaupunginvaltuusto 8.6.2020


Keravalla on viihtyisyyttä luovia viheralueita, kauniita istutuksia sekä hyvinhoidettuja kiinteistöjä. Valitettavasti on myös joitakin
häpeä-pilkkuja, kuten Anttilan käytävän levoton ja roskainen alue,
Saviolla radan varressa junamatkustajien silmiin pistävä kaatumaisillaan oleva rakennus tai jokivarren penkereiltä löytyvät romut. Joistakin taloyhtiöistä kantautuu asukkaiden huoli ja harmistusta kiinteistöjen jäteastioiden käyttöön liittyvästä piittaamattomuudesta. Eri puolilta kaupunkia asukkaat ovat tuoneet sosiaalisessa mediassa esiin havaintoja,
jotka viittaavat rottakannan huomattavaan lisääntymiseen.

Esitämme, että Keravan kaupunki käynnistää kaupungin siisteyden parantamiseksi tehokampanjan, johon kutsuu mukaan kiinteistöjenomistajat ja kaupunkimme asukkaat. Jätteiden käsittelyn neuvonnassa näyttäisi olevan parantamisen tarvetta. Julkisten kaupunkitilojen siisteinä ja viihtyisinä pitäminen kaipaa panostuksia. Rottaongelman ratkaisemiseen eivät nykyiset keinot näytä riittävän, vaan tarvitaan tarkempia suunnitelmia, jämäkämpiä toimenpiteitä ja tehokkaampaa yhteistyötä
kaupungin ja kiinteistöjen omistajien kesken.

Siisteys ja siitä syntyvä ympäristön viihtyisyys ja terveellisyys parantaa kaupunkimme asukkaiden jokapäiväistä elinympäristöä. Se myös luo Keravasta edustavan kuvan, kun vuonna 2024 asuntomessut tuovat kaupunkiimme vierailijoita.

Inna Kallioinen (kesk.)
ja 10 muuta kaupunginvaltuutettua

Valtuustoaloite: muovijätteen talteenotto

Kaupunginvaltuusto 3.6.2019


Keskustan valtuustoryhmä toteaa huolestuneena, että

elintarvikepakkausten sekä monien muiden tuotteiden pakkaamisessa, toisaalta säilyvyyden ja toisaalta paremmin myyvän pakkauksen ulkoasun vuoksi, muovin määrä tuotepakkauksissa on merkittävästi lisääntynyt.


Muovimäärän jatkuva lisääntyminen aiheuttaa huolta ja ongelmia ihmisille, ympäristölle, eläinkunnalle ja yleiselle hyvinvoinnillemme.

Asia huolettaa monia keravalaisia liikkuvat he sitten kävellen,
pyörällä tai autoillen kauppamatkansa. Nykyisin keräyspisteitä on
niukasti ja ne on sijoitettu laitama-alueille.Esitämme, että Keravalla
samoin kuin jo monissa kaupungeissa neuvoteltaisiin pikaisesti kauppojen ja kauppakeskusten kanssa muovijätteen

keräyspisteiden organisoinnista lähelle myyntipisteitä. Näin
asioidessa kaupoissa olisi helppo kuljettaa pakkausmateriaalit niille varattuihin selkeästi merkittyihin, edustavan näköisiin säiliöihin.

Erillisenä pohdittavaksi nousee myös suuremman muovijätteen (esim. ämpärit, pulkat, muovilaatikot) talteenottotapa.

Vaito Niinisalo (kesk.)
ja 6 muuta allekirjoittajaa

Valtuustoaloite koirapuiston saamiseksi Saviolle


Kaupunginvaltuusto 4.2.2019

Lemmikit parantavat psyykkistä hyvinvointia. Koirat ovat hyvä seuralainen lenkillekin, jolloin fyysinen kuntokin pysyy yllä. Yksinäisellellekin ihmiselle lemmikki voi tuoda seuraa ja iloa elämään. Monessa kaupunkikodissakin on lemmikkejä.

Koiranomistajille koirapuistot ovat mukavia pysähdyspaikkoja
lenkkeilyn ohessa. Ne mahdollistavat kaupunkilaiskoirille energian
purkamisen vapaana liikkumalla ja muiden koirien kanssa leikkimisen. Myös liikuntarajoitteisille koiranomistajille ne ovat tapa huolehtia koiran päivittäisestä liikunnasta.

Keravalla on neljä aidattua koirapuistoa. Ne sijaitsevat Sompiossa, Killassa, Ahjossa ja Kurkelassa. Kaupunkimme eteläosista
niihin on kuitenkin pitkä matka, ja korviin onkin kantautunut
saviolaisten koiraihmisten toiveita siitä, että Saviollekin saataisiin
koirapuisto.

Koirapuisto olisi sijoitettava niin, että se tekisi Keravan koirapuistoverkostosta alueellisesti saavutettavamman päivittäisen ulkoilun ohessa. Samalla pitäisi huomioida se, ettei lähiasutukselle aiheudu koirapuistosta haittaa.

Me allekirjoittaneet ehdotamme, että Kerava selvittää mahdollisuuden rakentaa koirapuisto Saviolle, Keravan eteläosaan.

Ehdotamme, että Kerava ryhtyy mahdollisuuksien mukaan hanketta edistäviin toimenpiteisiin.

Inna Kallioinen (kesk.)
ja 22 muuta kaupunginvaltuutettua

Valtuustoaloite paremman poliittisen vuorovaikutuksen edistämiseksi

Kaupunginvaltuusto 8.10.2018


Vuorovaikutustaidot ovat keskeisessä roolissa kaikessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Myös poliittisessa toiminnassa vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä ja välttämättömiä: tarvitaan taitoja kuunnella toista ihmistä, keskustella asioista rakentavasti, kertoa oma mielipide perustellen ja ymmärtää toinen ihminen oikein. Erityisesti tarvitaan ymmärrystä siihen, että varsinkin erilaisten mielipiteiden välinen vuoropuhelu ja asioista avoimesti keskusteleminen on ensiarvoisen tärkeää demokratiassa.

Poliittisen keskustelukulttuurin huononeminen on herättänyt julkisuudessakin paljon huolta. Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreen tutkimuksen mukaan jopa 80 prosenttia suomalaisista arvioi poliitikkojen ymmärtämän tarkoituksella väärin toisiansa.

Vuorovaikutustaitoja tarvitaan virallisten kokousten lisäksi politiikassa yhtä lailla kokoussalien ulkopuolella ja yhä enemmän myös sosiaalisessa mediassa. Tulkitsemisen ja väärinymmärtämisen sijasta politiikassa tarvitaan enemmän
havainnointia ja halua ymmärtää toista ihmistä siten kuten hän
tarkoittaa.

Me allekirjoittaneet uskomme siihen, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus kehittää omia vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan paremmiksi. Luotamme sivistyneeseen keskustelukulttuuriin ja sen voimaan poliittisessa päätöksenteossa.

Hyvä vuorovaikutus ei kuitenkaan synny itsestään. Parempaa vuorovaikutusta voi jokainen oppia, jos haluaa. Vuorovaikutustaitojen hiomiseen on tarjolla nykyään erinomaisia, asiantuntijoiden pitämiä koulutuksia.

Ehdotamme, että Keravan kaupunki järjestää kaupunginvaltuustolle suunnatun vuorovaikutuskoulutuksen terveen keskustelukulttuurin ja hyvän poliittisen vuorovaikutuksen edistämiseksi keravalaisessa päätöksenteossa. Koulutus voitaisiin järjestää esimerkiksi valtuuston seminaarin tai kokouksen yhteydessä tai avoimena tilaisuutena.

Lisäksi vetoamme meistä jokaiseen sivistyneen keskustelukulttuurin edistämiseksi, koska yhteistyön avaimet ovat yksilöissä.

Inna Kallioinen (kesk.), Anja Hänninen (kok.)
ja 20 muuta allekirjoittajaa

Kerava mukaan Suomen ympäristökeskuksen kiertotalouskiihdyttämöön


Kaupunginvaltuusto 12.3.2018

Sitra ja Suomen ympäristökeskus ovat käynnistäneet julkisten hankintojen kiihdyttämön vauhdittamaan vähähiilisiä ja kiertotaloutta edistäviä hankintoja ja investointeja. Tavoitteena on löytää yhteisiä hankintatarpeita, hankeaihioita ja käynnistymässä olevia hankintoja, jotka voitaisiin toteuttaa vähähiilisesti ja kiertotalouden hengessä.

Kiihdyttämössä kunnat saavat vertaistukea ja sparrausapua hankintatarpeen kirkastamiseen, hankinnan suunnitteluun, markkinavuoropuheluun, hankinnan läpivientiin ja käytännön esteiden ratkomiseen sekä hankinnan ympäristö- ja kustannushyötyjen arvioimiseen.

Hankinnan tulee edistää vähähiilisyyttä ja/tai kiertotaloutta. Keskeiset teema-alueet ovat: 1) älykäs rakentaminen ja infrastruktuuri, 2) kestävä liikkuminen ja logistiikka, 3) kestävät ruokajärjestelmät.

Esimerkkejä edistettävistä hankinnoista ja investoinneista ovat rakentamisen uusiomateriaalit ja puurakentaminen, maa-ainesten resurssitehokas käyttö ja digitaaliset energiatehokkaat ratkaisut.
Kuntien toivotaan tarttuvan tilaisuuteen ja kertovan kiinnostuksensa Suomen ympäristökeskukselle kevään aikana, mielellään maaliskuun loppuun mennessä. Hanke voi olla vasta suunnitteilla tai jo alkamassa, tai kunta on tunnistanut tarpeen, jolle se haluaa sparrausapua.

Kerava on vireä julkisen rakentamisen kaupunki. Uudessa strategiassamme painotamme monimuotoisen viherkaupungin arvoja. Kiertotalouskiihdyttämön vertaistuki ja sparraus voisi hyödyttää kaupunkiamme monin tavoin.

Esitämme, että Kerava tarttuu Suomen ympäristökeskuksen tarjoamaan tilaisuuteen ja ilmoittaa kiinnostuksestaan lähteä mukaan kiertotalouskiihdyttämöön.

Inna Kallioinen
ja 29 muuta allekirjoittanutta valtuutettua

Valtuustoaloite oppilaskuntien ja päättäjien vuorovaikutuksen lisäämiseksi


Kaupunginvaltuusto 12.12.2017

Keravan kaupunki onlinjannut lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelmassa 2020 strategiseksitavoitteekseen lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen. Toimenpiteenä on esitetty, että lapsille ja nuorille mahdollistetaan vuoropuhelu päättäjienkanssa järjestämällä yhteisiä tapahtumia. Tällä hetkellä
virallisinavaikutuskanavina lapsille ja nuorille toimivat kouluissa
oppilas- ja opiskelijakunnat, koululaisvaltuusto sekä alle 19-vuotiaille nuorisovaltuusto.

Lasten ja nuorten osallisuuden kannalta on kiinnitettävä huomiota
siihen, etteivät vaikuttamismahdollisuudet ole vain näennäisiä, vaan niiden on oltava aitoja ja oikeita. Monet lasten ja nuorten arkeen konkreettisesti vaikuttavista asioista (esimerkiksi kouluruoka, koulujen pihat ja kalusteet) eivät ole lasten ja nuorten itsensä päätösvallassa. Varsinkaan nuorimmilla vaikuttajillamme ei välttämättä ole vaadittavaa osaamista lähestyä oma-aloitteisesti virkamiehiä tai päättäjiätällaisissa asioissa.Kaupungin päättäjien, virkamiesten ja oppilaskuntien välisen vuorovaikutuksen on oltava aktiivista, jotta nuorten mielipiteet voidaan ottaa huomioon päätöksiä ja hankintoja tehtäessä.

Lasten ja nuorten osallisuuden lisäämiseksi esitämme, että kaupunki:

1. järjestää oppilaskunnille, nuorisovaltuustolle, kuntapäättäjille ja johtaville virkamiehille säännöllisesti avoimen keskustelutilaisuuden (esim. keväisin ja syksyisin) ja

2. perehdyttää oppilaskuntia kaupungin päätöksentekoon ja neuvoo, miten päättäjiin ja virkamiehiin voi olla yhteydessä.


Inna Kallioinen (kesk.), Ilari Salmi (kok.) ja Karri Wickman (kok.)
sekä 41 muuta allekirjoittajaa

Tarveselvitys Yhdistysten talosta Keravalle

Kaupunginvaltuusto 12.12.2016

Kolmannen sektorin merkitys tulee uudenlaisen kunnan myötä korostumaan. Yhdistysten ja seurojen kantoja asioiden eteenpäin viemiseksi tullaan kyselemään yhä enenevässä määrin ja kolmas sektori tulee olemaan merkittävä toimija kunnassa jopa palvelujen tuotannossa. Ennen kaikkea nuo yhdistykset ja seurat ovat suuressa roolissa yhteisöllisyyden rakentamisessa. Kaikki tämä toiminta vaatii fyysisiä tiloja toteutuakseen. Paikkoja, jossa yhdistykset voivat kokoontua kokouksiinsa, järjestää tilaisuuksia tai missä yhdistysten ja seurojen jäsenet voivat arkipäiväisesti vaihtaa ajatuksia ja näin viedä taas kappaleen matkaa keravalaista hyvinvointia eteenpäin.
Virkailijoiden talo Aleksis Kiventie 6:ssa ei ole yrityksistä huolimatta mennyt kaupaksi. Ehkäpä tästä talosta voisi tehdä Yhdistysten talon. Toreilla ja turuilla keskusteltaessa, yhdistysaktiivien taholta, tulee jatkuvasti esiin toive kokoontumistiloista, varsinkin päiväsaikaan. Lisäksi tilojen on toivottu sijaitsevan keskustassa, jonne varsinkin ikäihmisten on helppo tulla. Toive tuli ilmi myös Kaikkien Kerava -tapahtumassa, jossa Keskustan paikallisyhdistys kyseli keravalaisten toiveita kaupungin kehittämiseksi.

Usein toivotaan varsinkin kahvilatyyppistä paikkaa, jossa voidaan kokoontua omalla porukalla tai tutustua myös yhdistysten ”ylittävästi” muihin kaupunkilaisiin aktiiveihin tai sellaisiksi haluaviin. Keskustelussa somessa on tullut esiin, että Virkailijoiden taloa voitaisiin käyttää myös nuorten tarpeisiin, esim. työpajatoimintaan. Yhdistystalo ei sulje pois tätä vaihtoehtoa.

Me, tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat ehdotamme, että kaupunki laatii tarveselvityksen yhdistysten ja seurojen tarpeesta saada kokoontumistiloiksi oma talo, nuorten tarvetta unohtamatta. Tarveselvityksen voisi laatia esim. Vapari ja Tekniikan liikelaitos. Tässä yhteydessä ehdotetaan selvitettäväksi sopeutuisiko Aleksis Kiventie 6:n ns. Virkailijoiden talo kyseiseen käyttöön. Jos talo ei sovellu Yhdistystalon käyttöön, pyydämme, että kaupunki osoittaa toisen vaihtoehdon talolle, mikäli tarveselvityksen mukaan sellainen tarvitaan.


Eeva Karvinen
ja 19 muuta allekirjoittajaa


_____________________________________________________________________


Kyläillat takaisin

Kaupunginvaltuusto 15.4.2013

Julkista keskustelua hallitsevat taloutta ja hallintorakenteita koskevat asiat. Ne ovat tärkeitä, mutta jäävät monille etäisiksi ja vaikeasti hahmotettaviksi. Asukkaille ei helposti avaudu, mitä esimerkiksi kuntarakenteisiin liittyvät ehdotukset merkitsevät heille arkielämän keskeisten palvelujen kannalta.

Arkielämän asioiden sujuminen ja paikalliset kysymykset ovat monille ensisijainen kiinnostuksen kohde. Niillä on ihmisille suurempi merkitys kuin uudistusten pyörteissä muistetaan. Tällaisten omaa lähiympäristöä ja arkea koskevien asioiden käsittelyyn ja sitä koskevien kysymysten esittämiseen on annettava riittävästi mahdollisuuksia.

Aiempina vuosina Keravalla toteutettiin suosittuja kyläiltoja, mutta niitä ei ole toteutettu enää pitkään aikaan. Kyläillat tarjoavat oivan mahdollisuuden vuoropuheluun asukkaiden sekä kaupungin virkamiesten ja päättäjien kesken. Vuoropuhelu sekä tutustuminen kotikaupungin ajankohtaisiin asioihin vahvistaa yhteisöön kuulumista ja sitoutumista.

Esitämme,

että Keravan kyläiltaperinne elvytetään uudelleen viimeistään ensi syksystä alkaen. Kyläiltoja tulee järjestää tasapuolisesti eri kaupunginosissa asukkaiden tasavertaisuuden turvaamiseksi ja

että kyläiltojen lisäksi kehitetään muita välittömän ja avoimen osallistumisen ja vaikuttamisen muotoja kotikaupungissamme

Keravalla 15.4.2013

Jyrki Virtanen (kesk)
Kyösti Haukipuro (kesk)
Malin Leppänen (RKP)
Ym.
Yhteensä 40 allekirjoittajaa


VALTUUSTOALOITE; KERAVALISÄN KEHITTÄMISOHJELMA

Kaupunginvaltuusto 23.2.2009/66 §

Kv 66 §

Valtuutettu Sirpa Hartojoki esitti Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän ja yhteensä 18 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen:

"Me tämän valtuustoaloitteen allekirjoittajat esitämme, että Keravan kaupunki laatii lasten kotihoidon tuen kuntalisän (=Keravalisä) kehittämisohjelman.

Keravan päivähoitopalvelut ovat monipuoliset ja korkeatasoiset. Päivähoidon palveluvalikkoon kuuluvat mm. kunnallinen ja yksityinen päivähoito, avoin päivähoito ja perhepäivähoito sekä lasten kotihoidontuen kuntalisä. Niiden kaikkien turvaaminen ja jatkuva kehittäminen on tärkeää. Keravan kaupungin omat selvitykset ovat vuosien varrella osoittaneet, että Keravalisä on ollut tarpeellinen ja hyvä täydentäjä päivähoidon kokonaisuuteen.

Väestön ikärakenteen muutos on Keravalle lähivuosina merkittävä haaste, johon on vastattava lisäämällä kaupungin vetovoimaisuutta nuorten perheiden tukipaikkana. Monipuoliset ja laadukkaat päivähoitopalvelut vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka kiinnostavana asuinpaikkana he kokevat Keravan. Lapsiperheillä tulee olla aito mahdollisuus valita elämäntilanteeseensa sopiva lastenhoitoratkaisu.

Lapsiperheiden hyvinvoinnin lisäämiseksi tarvitaan selkeä tahtotila Keravalisän pitkäjännitteiseen kehittämiseen. Sitä konkretisoi Keravalisän kehittämisohjelma.

Keravalisän kehittämisohjelman ensimmäiseksi toimenpiteeksi ehdotamme, että lasten kotihoidon tuen kuntalisää korotetaan vähintään 20 eurolla, jotta lapsiaan kotona hoitavien perheiden lasten kotihoidon tuki vähintään palautuu vuoden 2008 tasolle, kun valtakunnallisen lasten kotihoidon tuen korotus huomioidaan.

Pidemmän aikavälin toimenpiteinä Keravalisän kehittämisohjelmaan valmistellaan Keravalisän maksukauden jatkaminen asteittain yli 1 vuoden 9 kuukauden ikäisiin lapsiin sekä muita asiakas- ja kuntalaisnäkökulmat huomioivia, Keravalisää kehittäviä ehdotuksia. Niille hahmotetaan toteutusaikataulu kaupungin taloustilanne huomioiden."

Päätös: Aloite lähetetään kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.


UUSI VALTUUSTOPUHEENVUORO:
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä /Sirpa Hartojoki


RYHMÄPUHEENVUORO KERAVAN KAUPUNGINVALTUUSTON BUDJETTIKESKUSTELUSSA 8.12.2008
Keravan kaupungin ensi vuoden budjetti on taantumaan varautuva budjetti. Palvelutaso säilyy suurin piirtein ennallaan, veroja ei koroteta. Pitkän talouskasvun ajan jälkeen on kuitenkin edessä niukkuuteen varautuminen, ja se näkyy eräissä palveluissa jo ensi vuonna.
Tällä hetkellä on tärkeää vahvistaa keravalaisten luottamusta kulutuskysynnän ylläpitämiseen. Kaupungin on myös jatkettava investointien tekemistä, koska se on järkevää taantuman aikana. Investoinnit eivät kuitenkaan saa lisätä kohtuuttomasti Keravan velkaantumista. Tavoitteena on oltava kaupungin talous, jossa syömävelkaa ei oteta ja velka lyhenee...


KATSO UUSIA ALOITTEITAMME:
1) Maneesialoite
Kaskelaan suunniteltu ratsastusmaneesihanke pysähtyi kaupunginhallitukseen. Ainoastaan Keskustan Pertti Syrjälä puolsi hankkeen viemistä eteenpäin. Kaupunginvaltuustossa 13.10.2008 Sirpa Hartojoki ja Pertti Syrjälä tekivät aloitteen toimenpiteistä, jolla maneesi mahdollistetaan. Sen allekirjoittivat kaikki Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän valtuutetut ja lisäksi 13 muuta valtuutettua.

2) Kotiapualoite
Kyösti Haukipuro esitti kaupunginvaltuustossa 13.10.2008 Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän yhteisen valtuustoaloitteen: Apua ajoissa - lisää kotiapupalveluita. Aloitteella tähdätään siihen, että apua saataisiin riittävän nopeasti ja mutkattomasti silloin, kun ilmenee äkillistä avuntarvetta esimerkiksi vakavan sairastumisen tai muun kriisitilanteen yhteydessä.