Nostetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvointi keskiöön

Lauantai 22.1.2022 klo 19:18

Suihkonen_Tuomo.pngLasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveys ovat asioita, joita emme ota koskaan liian vakavasti. Tulevalle hyvinvointialueelle siirryttäessä on huolehdittava, että oppilas- ja opiskelijahuolto säilyy tiiviinä osana koulujen ja oppilaitosten arkea.

Oppilas- ja opiskelijahuolto, siis kouluterveydenhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut tukevat lasten ja nuorten koulunkäyntiä ja ovat merkittävä osa varhaista tukea ja ongelmien ennalta ehkäisyä sekä lasten ja nuorten keskeistä hyvinvoinnin edistämistä ja tukemista. Toimivalla oppilas- ja opiskelijahuollolla tuetaan moniammatillisesti myös opetushenkilöstön arvokasta työtä. 

Henkilöstöllä on tärkeä rooli hyvinvointialueen kaikenikäisten asukkaiden palvelukokemuksen ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen kannalta. Sosiaali- ja terveystoimen ja palo- ja pelastustoimen henkilöstön työhyvinvointi johto ja esihenkilöt mukaan lukien on nostettava keskiöön! Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä lisäämällä.

Ilman osaavaa, motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilöstöä myös palvelukokemus saattaa asiakkaiden näkökulmasta jäädä vaillinaiseksi.

Pidetään yhdessä niin kuntien kuin tulevien hyvinvointialueidenkin henkilöstöstä hyvä huoli! 

Tuomo Suihkonen
Luokanopettaja ja pääluottamusmies, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Keravan Keskustan aluevaaliehdokas, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja 2022

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 22.1.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Suomeen ei tarvita huumeiden käyttöhuoneita

Maanantai 10.1.2022 klo 19:05

Huumausaineiden käyttö on Suomessa kiellettyä. Huumeisiin liittyy merkittäviä terveysriskejä ja ne aiheuttavat haittaa sosiaaliseen elämään ja arjessa selviytymiseen. Lisäksi huumeista aiheutuu turvallisuusongelmia ja muita epätoivottuja lieveilmiöitä.

Siksi huumausainepolitiikan päämäärän pitää olla huumeiden käytön vähentäminen. Samalla on pyrittävä vähentämään tehokkaasti huumeiden käytöstä aiheutuvia haittoja.

Esimerkiksi päihdekuntoutukseen pitäisi motivoituneiden henkilöiden päästä nopeasti, jotta ihmisiä saadaan autettua irti huumeriippuvuudesta. Huumeiden käyttäjillä pitäisi olla helpot mahdollisuudet saada vaihdettua käytettyjä huumeiden käyttövälineitä puhtaisiin. Siten voidaan vähentää veriteitse tarttuvien sairauksien leviämistä.

Huumeiden käyttöhuoneita Suomeen sen sijaan ei mielestäni tarvita. Ajatus yhteiskunnan ylläpitämistä huumeiden käyttöhuoneista on vaikeasti yhteensovitettavissa sen kanssa, että huumeiden käyttö on maassamme säädetty rangaistavaksi ja käyttöä pyritään vähentämään. Aluevaalien vaalikoneissa kysytään kantoja huumeiden käyttöhuoneisiin, vaikka todennäköisesti niiden mahdollistaminen, jos siihen haluttaisiin ryhtyä, vaatisi lainsäädäntötoimenpiteitä ensiksi eduskunnalta.

Yhteiskunnan viestin huumeiden suhteen pitää tulevaisuudessakin olla selkeä: laittomat huumeet ovat aina vaarallisia, niitä ei kannata edes kokeilla ja huumeriippuvaisille on tarjolla apua niistä irti pääsemiseen.

Inna Kallioinen
OTM, kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, aluevaaliehdokas (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 10.1.2022

Kommentoi kirjoitusta.

Paikallispalvelut tarvitsevat puolustajia

Tiistai 4.1.2022 klo 18:20

Kallioinen_Inna_ehdokaskuva_small.pngHyvät sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan perustaa. Niiden pitää olla helposti saavutettavissa eli riittävän lähellä ihmisten koteja ja käyttäjilleen kustannuksiltaan kohtuulliset. Jotta voimme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden, pitää palvelut rakentaa myös taloudellisesti kestävälle pohjalle ja toteuttaa tehokkaasti.

Keskusta on vakaasti läpi vuosikymmenten puolustanut lähipalveluita eri alueilla maassamme. On kiinnostavaa nähdä, että paikallisuus ja palveluiden pysyminen riittävän lähellä koteja on noussut aluevaaleissa keskeiseksi kysymykseksi myös tiheästi asutulla Uudellamaalla. Arjen kannalta tärkeitä ja paljon käytettyjä sote-palveluita ei ole syytä keskittää liian isoihin yksiköihin. Se heikentäisi niiden saavutettavuutta ja vaikeuttaisi turhaan ihmisten arkea.

On tärkeää, että esimerkiksi meillä Keravalla säilyy jatkossakin oma hyvä terveyskeskus ja hammashoitola. Harvemmin tarvittavien ja kalliiden, erikoisosaamista vaativien palveluiden keskittäminen on perustellumpaa, jos siten pystytään turvaamaan laadukkaammat palvelut tehokkaammin. Myös digitalisaatio tuo toivottavasti mukanaan uusia ratkaisuja, jotka tekevät osan palveluista käyttämisestä julkisellakin puolella joustavampaa, vaikka kaikkia sote-palveluita etäpalveluilla ei tietenkään pystytä ikinä korvaamaan.

Inna Kallioinen
aluevaaliehdokas, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
kaupunginvaltuutettu ja Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava
OTM

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.1.2022

Kommentoi kirjoitusta.

SOTE-aluevaalit tammikuussa 2022 - Linjavaalit lähipalveluiden ja palveluiden keskittämisen välillä

Torstai 30.12.2021 klo 16:54

Suihkonen_Tuomo.pngAluevaalit eli sote-vaalit ovat hyvin pian nurkan takana. Tammikuussa päätetään meille kaikille jokaiseen arkipäivään liittyvistä sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palo- ja pelastustoimen palveluista. Vaalien ennakkoäänestys alkaa jo 12. tammikuuta, varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022 ja uudet aluevaltuustot aloittavat työnsä 1.3.2022.

Tammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.

Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi niin Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella kuin kaikilla muillakin Uudenmaan alueen hyvinvointialueilla Itä-Uudellamaalla, Keski-Uudellamaalla ja Länsi-Uudellamaalla. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue-, maakunta- ja hyvinvointialuerajojen.

Nämä ovat kaikille meille erittäin tärkeät vaalit! Jos olet kiinnostunut, kuinka lähipalvelusi turvataan jatkossa, kuinka sairauksiasi ja terveyttäsi hoidetaan tai kuinka nopeasti tulipaloja sammutetaan tai hälytysajoneuvo esim. ambulanssi saapuu paikalle, kun hätä on suurin, nämä ovat juuri Sinun vaalisi. Sinä voit näissä aluevaaleissa äänestämällä vaikuttaa SOTE-asioihin eli esim. lasten, nuorten ja kaikenikäisten mielenterveyshäiriöiden hoitoon, oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyviin lasta ja nuorta koulupäivässä tukeviin moniammatillisiin palveluihin tai vanhusten kotihoitoon liittyviin asioihin. Mikäli nämä asiat koskettavat sinua ja tuntuvat sinusta tärkeiltä asioilta vaikuttaa niihin, käytä äänioikeuttasi!

Valtuutettuja valitaan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelle 59, Keski-Uudenmaan (=Keusote) sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle valitaan molempiin 69  ja Länsi-Uudenmaan  hyvinvointialueelle 79 valtuutettua . Ehdokaslistat ovat pian katukuvassa, lehdistössä ja sosiaalisessa mediassa nähtävänä. Ei ole itsestään selvää, kuinka lähipalvelusi turvataan jatkossa. Hyvinvoinnistasi päätetään tulevilla hyvinvointialueilla!

- Herätys, Hoi! Joulun ja loppiaisen jälkeen kaikki mukaan SOTE-vaaliuurnille!

Tuomo Suihkonen
luokanopettaja, pääluottamusmies
Keravan keskustan aluevaaliehdokas
Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja 2022

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 30.12.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan valtuustoryhmän budjettipuheenvuoro 13.12.2021

Maanantai 13.12.2021 klo 20:58

Keravan kaupunginvaltuusto 13.12.2021
Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Ryhmäpuheenvuoro budjettikeskustelussa

Arvoisa kaupunginvaltuusto,

Olemme vaikeiden päätösten äärellä, koska Keravan talous on varsin haastavassa ja epävarmassa tilanteessa. Kaupungin talous pitää saada takaisin tasapainoon, ja siinä työssä myös Keskusta haluaa olla mukana. Taloustilanne on sen verran heikko, että sen tasapainottamiseen tarvitaan laajaa toimenpidepakettia. Kuten arvata saattaa, osa toimenpiteistä on ikäviä ja epämiellyttäviä, mutta välttämättömiä valintoja.

Kuntatalouden tervehdyttäminen on kuitenkin niin tärkeä tehtävä, että vaikeita päätöksiä, valmiutta kantaa niistä vastuuta ja kykyä panna ne täytäntöön tarvitaan. Hyvin hoidetun talouden avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. On palvelus lapsille ja nuorille, että emme rakenna tämän päivän hyvinvointia liiaksi velkarahan varaan emmekä kiristä verotusta ylitiukaksi. Velat lankeavat yhä pienempien työssäkäyvien ikäpolvien harteille tulevaisuudessa.

Menopuolen sopeuttamistoimenpiteet kohdistuvat hiukan eri keravalaisiin sen mukaan, kuka mitäkin kunnan palveluita tarvitsee. Leikkaukset kouluilta onnistuttiin onneksi välttämään. Keravalla panostetaan lapsiin ja nuoriin tulevaisuudessakin, ja esimerkiksi Keskuskoulun hankkeen etenemiseen on varattu rahaa, vaikka vanhan rakennuksen kohtalo on yhä kysymysmerkki. Keskustan ryhmä pyrkii edelleen vaikuttamaan siihen, että saisimme lapsia ja nuoria parhaiten palvelevan uuden oppimisympäristön. Uudisrakennus olisi paitsi nykypäivän tarpeita paremmin vastaava, myös kustannuksiltaan remontoitua homeista taloa vähäriskisempi vaihtoehto.

Muutama sana Keravan tuloista: kaupunginvaltuusto päätti edellisessä kokouksessaan korottaa kiinteistöveroa ja pitää kuntaveroprosentin nykyisellään. Veronkorotukset ovat aina epämieluisia, mutta tässä tilanteessa niitäkin tarvittiin. Keskustan mielestä kiinteistöveron korottaminen oli oikea valinta, koska se kohdistuu tasapuolisesti kaikkiin keravalaisiin kiinteistönomistajiin, olipa kyseessä sitten omakotitaloasuja, kerrostaloyhtiö tai yritys. Kaikki joutuvat siis mukaan yhteisiin talkoisiin.

Keskustan tärkeä tavoite budjettineuvotteluissa oli välttää kuntaveron korotus. Kuntaveroprosentti on kilpailuvaltti. Kuntavero kohdistuu eniten työssäkäyvään väestöön, ja olisi mielestämme ollut huono ratkaisu sälyttää vastuu talouden tasapainottamisesta yksin heidän tehtäväkseen. Veroratkaisuilla pitäisi mieluummin kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä töissä käymiseen kuin vahvistaa kannustinloukkuja. Relevantein vertailukohde Keravalle kuntaveron suhteen on sote-uudistuksen jälkeen Vantaa, jossa kuntavero on hiukan Keravaa matalampi.

Valtuuston enemmistön linjaama veroratkaisu tarkoittaa sote-uudistuksen takia käytännössä myös sitä, että kuntaveroprosenttia ei voi nostaa myöskään ensi vuonna, ja hyvä näin.

Arvoisat vihreät ja vasemmisto,

Te ette tahtoneet olla mukana tehdyssä veroratkaisussa, vaan esititte viime kokouksessamme oman vaihtoehtonne kuntaveron korottamisesta. Selkeyden vuoksi korostan, että vaikka kuntaveroa olisi korotettu 0,25 prosenttia, jotta kiinteistöveroon tehty korotus olisi vältetty, budjetin menopuolella olisi edelleen tarvittu sopeuttamista.

Nyt demokraattinen päätös veroista on jo tehty ja vaihtoehtoa veronkorotuksiin ensi vuonna ei siten enää ole olemassa. Siksi toivottavaa olisikin, että kun pohjaesityksenä olevan budjetin menopuolelle näköjään on jo ilmaantunut tässä kokouksessa lisäysehdotuksia, niin samalla tuotaisiin esiin vastaavasti myös uusia ideoita säästökohteiksi tai muiksi kuin verotukseen liittyviksi tuloiksi. Valitettavasti ainakaan tähän mennessä näitä ehdotuksia ei ole vielä kuulunut. Keskustan mielestä vastuullista talouspolitiikkaa on, että emme elä yli varojemme.

Vielä lopuksi,

Nostan erikseen esiin yhden Keskustan ryhmälle kipeimmistä säästötoimenpiteistä eli kotihoidontuen Kerava-lisän pienentämisen 160 eurosta sataseen. Keskustan ryhmä on sekä koko viime valtuustokauden että nyt tällä kaudella aktiivisesti puhunut Kerava-lisän puolesta ja tehostamistoimenpiteitä valmistelleessa työryhmässä ja budjettineuvotteluissa sitä puolustanut.

On surullista, että tässä tilanteessa kotihoidontuen Kerava-lisää joudutaan pienentämään. Tukea saavat pienten lasten perheet siinä, usein väliaikaisessa elämänvaiheessa, kun vanhempi hoitaa lasta kotona ja tulotaso on totuttua huomattavasti pienempi. Silloin Kerava-lisä on tärkeä tuki.

Kun syntyvyyskin on alhaista, on sääli joutua luomaan lapsiperheiden elämään lisää taloudellista epävarmuutta. Toivomme, että tulevaisuudessakin perheillä olisi aito mahdollisuus valita, haluavatko hoitaa pieniä lapsia kotona vai käyttää varhaiskasvatuksen palveluja eli mahdollisuus tehdä erilaisia, omaan tilanteeseen parhaiten sopivia valintoja.

Kotihoidossa olevat lapset eivät vaadi päivähoitopaikkoja ja aiheuta sitä kautta kunnalle kustannuksia. Tuen leikkaamisen vaikutuksia on seurattava tarkasti. Jos Kerava-lisän leikkaaminen johtaa tosiasiassa siihen, että kotihoidon muuten valitsevat perheet vievät lapsensa sen sijasta jo pienempinä varhaiskasvatukseen, tavoiteltuja säästöjä tällä toimenpiteellä ei tulla saamaan aikaan. Kerava-lisän pienentämisen vaikutukset ovat arvailujen varassa, mutta toki toivomme, että yhdellekään perheelle tämä ei muodostu ylitsepääsemättömäksi esteeksi tehdä omaan tilanteeseen parhaalta tuntuvaa valintaa.

On kuitenkin arvovalinta, että tässäkin talousahdingossa Kerava-lisä edelleen säilyy, vaikkakin pienempänä kuin ennen. Siitä voi olla iloinen, että Kerava-lisää ei poistettu kokonaan, vaikka jo vuosia sitä ovat viranhaltijat sitkeästi ehdottaneet ja poliittisestikin aihe on jakanut mielipiteitä. Siitä en viitsi sanoa edes mielipidettäni, jos Kerava-lisän entisellään pitämiselle ilmaantuu nyt tässä vaiheessa uusia myöhään heränneitä voimakkaita puolustajia. Keskustan ryhmä teki Kerava-lisän säilyttämisen puolesta parhaansa asioista neuvoteltaessa, ja vaikka päätös pienentää Kerava-lisää on meille vaikea, olemme sitoutuneet yhdessä sovittuun kompromissiin kokonaisuudesta. Vahva toiveemme kuitenkin on, että tällä valtuustokaudella ei otettaisi Kerava-lisään liittyviä leikkauksia enää uudestaan tarkastelun alle.

Hyvä kaupunginvaltuusto,

Näillä saatesanoilla Keskustan valtuustoryhmä on valmis hyväksymään pohjaesityksenä olevan budjetin ja talouden sopeuttamistoimenpiteet. Toivomme, että sopeuttamistoimenpiteiden täytäntöönpanossa onnistutaan saamaan tavoitellut vaikutukset aikaan, talouden synkkyys selätetään ja saavutetaan taas tasapaino. Se on teko tulevaisuudelle.

Kiitän Keravan kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja kaupunginjohtajaa kuluneen vuoden työstä ja toivotan voimia ensi vuoteen. Kiitos myös valtuustoryhmille yhteistyöstä. Hyvää joulun aikaa kaikille.

Kommentoi kirjoitusta.

Tasapainoinen talous turvaa hyvinvointia

Keskiviikko 8.12.2021 klo 20:41

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgSäästökohteita, velkaa vai veronkorotuksia? Keravalla keskustelua ovat kirvoittaneet kuntatalouden tasapainottamiseksi suunnitellut toimenpiteet, joita pohtineessa ryhmässä olin mukana. Varsin moni yksittäinen toimenpide on herättänyt kritiikkiä, mutta ideoita uusiksi säästökohteiksi ei juuri ole kuulunut.

Hyvin hoidetun talouden avulla turvaamme hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Kuntatalouden saattaminen takaisin tasapainoon on niin tärkeä tehtävä, että siinä onnistumiseksi on kannettava vastuuta ikävistä ja epämiellyttäviltä tuntuvista päätöksistä. Tilanteen korjaaminen valitettavasti edellyttää koko keinovalikoiman käyttämistä eli sekä menopuolen säästökohteiden etsimistä että verojen ja asiakasmaksujen korotuksia.

Some-palstoilla jotkut ovat kaivanneet veronkorotuksia. Selvyyden vuoksi korostan, että veronkorotuskin on jo keinona otettu käyttöön. Enemmistö kaupunginvaltuutetuista valitsi korottaa kiinteistöveroa ja olla korottamatta kuntaveroa, vaikka vihreät ja vasemmisto olisivat tahtoneet nostaa kuntaveroakin. Jos kuntaveroprosenttia olisi korotettu, menopuolella olisi siinäkin tapauksessa tarvittu säästöjä.

Kuntaveron korottamista on pyrittävä välttämään, koska kuntaveroprosentti on kilpailuvaltti. Kuntavero kohdistuu eniten työssäkäyvään väestöön. Veroratkaisuilla pitäisi mieluummin kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä töissä käymiseen kuin vahvistaa kannustinloukkuja. Relevantein vertailukohde Keravalle kuntaveron suhteen on sote-uudistuksen jälkeen Vantaa. Siellä kuntavero on hiukan Keravaa matalampi.

Inna Kallioinen
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 8.12.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Hyvinvointialueesta yhteistoiminta-alue lähipalveluiden turvaamiseksi

Tiistai 23.11.2021 klo 22:13

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgTammikuun 2022 aluevaalit ovat linjavaalit lähipalveluiden edistämisen ja palveluiden keskittämisen pyrkimysten välillä. Hyvinvointialueen asukkaiden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, ketkä aluevaltuustossa päättävät palvelupisteiden sijainnista tai eri toimipaikoissa annettavan palvelun laajuudesta. Puolueiden välillä on tässä suuria eroja.

Keskusta on linjannut, että jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema. Lisäksi palveluja on oltava ihmisten saatavilla kaikissa isommissa taajamissa ja kaupunginosissa. Tämä on tärkeä tavoite kansalaisten lähipalveluiden turvaamiseksi myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueella. Lähipalvelut turvataan parhaiten toimivalla yhteistyöllä hyvinvointialueen sisällä yli kuntarajojen. Sen lisäksi on tehtävä yhteistyötä yli toimiala-, puolue- ja maakuntarajojen. Esim. pelastustoimen osalta tarvitaan toimivaa yhteistyötä Vantaa-Keravan ja Keusoten alueiden välillä, kun tällä hetkellä Keravan pelastuspalvelut hoidetaan yhdessä Tuusulan kanssa. Toimivaa yhteistyötä kannattaa jatkaa ja mahdollistaa se Aluevaalien jälkeenkin, kun hyvinvointialueita perustetaan ja yhteisiä toimintoja suunnitellaan toteutettavaksi.

Aluevaaliehdokkaana puolustan kaikkien alueemme asukkaiden oikeutta saada apua ja palveluja silloin, kun hätä on suurin ja apua tarvitaan. Näiden palvelujen saaminen ei saa olla kiinni kotikunnasta. Nyt ja tulevaisuudessa on tarjottava sosiaali- ja terveyspalveluja tasa-arvoisesti kaikille hyvinvointialueen asukkaille.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen yhtenä perimmäisenä tavoitteena on hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. Lähipalvelun yhdistäminen seitsemän päivän hoitotakuuseen parantaa huomattavasti peruspalveluiden saatavuutta. Digitalisaatio ja etäpalvelut ovat hyvä lisä, mutta eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia.

Koronapandemiasta selviytymisessä ratkaisevan suuri merkitys kasvatus- ja opetushenkilöstön lisäksi on pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä. Henkilöstöltä on vaadittu venymistä ja joustoa ja heidän arvostustaan on entisestään lisättävä.  Kasvatus- ja opetus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstöpulaan on etsittävä oikeita ratkaisuja. Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä on lisättävä.  Lasten ja nuorten lisäksi on huolehdittava ikäihmisten hoivapalveluista. Hyvinvointialueilla on huolehdittava siitä, että hoivapalvelut säilyvät lähipalveluina ja myös kotihoitoon saadaan riittävästi resursseja.

Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa on mielenterveyden ongelmiin paneuduttava huolella. Terapiatakuu ja nopea hoitoon pääsy ovat tässäkin ensiarvoisen tärkeitä. Erityisesti lasten, nuorten ja opiskelijoiden tulisi saada apu mielenterveyden häiriöihin. On myös taattava jatkossakin oppilashuollon pysyvyys ja toimivuus varhaiskasvatusyksiköiden, koulujen ja oppilaitosten arkipäivässä, kun esim. kouluterveydenhuolto ja koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle. Olen valmis puolustamaan näitäkin palveluja ja rakentamaan yhteistyötä parempien lähipalveluiden turvaamiseksi tulevalla Vantaa-Kerava-hyvinvointi-alueella, siis yhteistoiminta-alueella! Yhteistyötä tulee tehdä myös sairaanhoitopiirien ja kolmannen sektorin kanssa sekä koko Uudellamaalla, kun alueellemme perustetaan yhteensä 4 hyvinvointialuetta.

Tuomo Suihkonen
Luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, OAJ:n Uudenmaan alueyhdistyksen puheenjohtaja, OAJ:n valtuuston jäsen, Keravan Keskustan aluevaaliehdokas ja Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja vuodelle 2022

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 23.11.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Keravan Keskuskouluun liittyvän Inna Kallioisen valtuustoaloitteen kannatuspuheenvuoro

Maanantai 15.11.2021 klo 23:24

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, viranhaltijat, hyvät valtuustokollegat ja keravalaiset

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgKiitän valtuustoryhmämme varapuheenjohtajana ryhmämme puheenjohtajan Inna Kallioisen ja koko Keskustan valtuustoryhmän puolesta vastausta, jonka saimme Kallioisen laatimaan aloitteeseen ”Keskuskoulun alue suunniteltava uudelta pohjalta”.

Erityisesti kiitollisia olemme siitä, että vaihtoehtona myös selvitetään Vanhan Keskuskoulun purkamista ja uudisrakennuksen rakentamista, joka olisi Innan ja meidän koko Keskustan valtuustoryhmän mielestä tulevaisuuden kannalta paras ja kestävä vaihtoehto.

Vastauksessa ihmetytti, että kuinka rakennuksessa, joka on ollut jo vuosia tyhjillään ja sinä aikana sen ollessa vahingonteon kohteena ikkunoiden rikkoutuessa ja rakennuksen kärsiessä savuvahinkoja, ei selvityksen mukaan ole rakenteellisia vaurioita tullut lisää. Kun edellinen rakennetutkimus on vuodelta 2017, niin kuinka silloiset kuntotutkimukset voivat päteä edelleen? Miten voidaan varmuudella todeta, ettei rakenteellisia vaurioita ole tullut lisää, kun ei ole tehty lisää rakenteellisia tutkimuksia? Perusteellisempi tutkinta varmasti paljastaisi nämä vauriot parhaiten. Huoli Keskuskoulun kunnosta siis elää voimakkaana.

Keravan Keskustan valtuutettuina ymmärrämme, että Keravan Keskuskouluun liittyy monilla keravalaisilla omakohtaisia kokemuksia kouluvuosilta. Ymmärrämme myös Keskuskoulun historian keravalaisia sivistävänä ja siksi arvokkaana opinahjona. Rakennuksenakin se edustaa oman aikansa koulurakentamista ja on monen mielestä siksi arvokas. En kiistä sitä, emmekä vähättele Keravan Keskuskoulun tunnearvoa ja yhteyttä moniin positiivisiin kokemuksiin, joita koulua käyneet ovat muistiinsa tallentaneet.

Kaikista näistä hienoista koulumuistoista huolimatta näemme, että Keravan Keskuskoulu voi edelleen jäädä säilymään muistoissamme, mutta tulevaisuuden kannalta emme näe rakennuksella muuta arvoa kuin nuo sinänsä arvokkaat tunneyhteydet ja muistot. Jokainen Keravan Keskuskoulua aikoinaan käynyt tai siellä opettanut tai muulla tavoin  työskennellyt voi tallettaa nuo muistot sydämeensä.

Kuitenkin olemme vahvasti kannattamassa, että tulevaisuuden keravalaiset lapset ja nuoret ansaitsevat käydä koulua uudenaikaisissa koulutiloissa, jotka on suunniteltu uusimpien opetussisältöjen ja työskentelytapojen sekä opetushenkilöstön asiantuntevien näkemysten mukaan terveisiin ja turvallisiin koulutiloihin. Jokainen keravalainen koulutietä kulkeva lapsi tai nuori on sen ansainnut.

Koulutuksen ammattilaisena näen, ettei ole järkevää lähteä remontoimaan vanhaa ja käsitykseni mukaan lähes korjauskelvotonta koulurakennusta, koska se ei millään tavoin sovellu siihen tarkoitukseen, mihin nykyaikaiset koulurakennukset suunnitellaan muunneltavine tiloineen ja osittain avoimine oppimisympäristöineen. On myös aiempia kokemuksia siitä, kuinka esimerkiksi Jyväskylässä aikoinaan remontoitiin kalliilla vanha koulurakennus, joka jouduttiin kuitenkin lanaamaan maan tasalle, kun homevauriot levisivät vanhan rakennuksen yläpohjasta remontoituihin ja uudistettuihin koulutiloihin. Tehtiin kuoppa ja uusi koulu tilalle. Näin olisi tuossakin tapauksessa pitänyt tehdä heti alkuunsa.

Keravalaiset lapset, nuoret ja heidän opettajansa sekä muu koulun henkilökunta ansaitsevat kaikki terveelliset ja turvalliset sekä käytännönläheiset ja oppimista tukevat nykyaikaiset koulutilat.

Keravan uusi, moderni koulukeskus, Keravan Keskuskoulu ja sen yhteyteen mahdollisesti rakennettava Keskustan kulttuurikampus tarjoaisi Keravan Keskustan valtuustoryhmän mielestä tulevaisuuden kasvulle, oppimiselle ja sivistykselle otollisen opinahjon, jota kelpaisi esitellä muualtakin tuleville ja tarjota myös paikallisten ja alueellisten yhdistysten käyttö.

Tuomo Suihkonen
kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
Kerava

Aloite ja siihen saatu vastaus ovat kokonaisuudessaan luettavissa Keravan kaupungin sivuilla 15.11.2021 pidetyn kaupunginvaltuuston kokouksen asiakohdasta 166.

Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Sotevaalit ovat suuri haaste Keravalle

Keskiviikko 8.9.2021 klo 23:01

x_small_Laaninen-Timo_rajattu.jpgKari Kuulas kirjoitti tärkeää asiaa sotevaaleista Keski-Uudenmassa 7. syyskuuta. Hän viittasi Helsingin Sanomien tuoreeseen gallupiin, jonka mukaan 52 prosenttia äänestäjistä ei tiedä, mistä 23. tammikuuta ensi vuonna äänestetään.

Onkin paikallaan selvittää, mistä keravalaiset äänestävät ensi tammikuussa. Äänestämme yhdessä vantaalaisten kanssa 69 edustajaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuustoon.

Aluevaltuuston tehtävänä on järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Vantaan ja Keravan alueella. Rahoitus tulee ainakin aluksi valtiolta. Maan hallitus valmistelee kyllä erillistä maakuntaveroa, mutta lopulliset päätökset sen käyttöönotosta on vielä tekemättä.

Vaalitapa on sama kuin muissakin vaaleissa. Puolueet ja valitsijayhdistykset asettavat ehdokkaat vaaleihin. Tammikuussa katukuvaan ilmestyy siis Keravallakin puolueiden vaalijulisteita, joissa on pitkä rivi keravalaisia ja vantaalaisia ehdokkaita.

Asetelma on keravalaisten näkökulmasta vähintäänkin haastava. Vantaan asukasluku on noin 240 000 ja Keravan lähes 38 000. Jos valtuuston jäsenten kotipaikat jakautuisivat asukasmäärien suhteessa, aluevaltuustoon valittaisiin 11 henkeä Keravalta ja 58 jäsentä Vantaalta.

Todellisuudessa valtuutettujen kotipaikat voivat jakautua oikeastaan miten tahansa. Keravalaisia voi tulla valtuustoon enemmän, jos täkäläiset ehdokkaat onnistuvat saamaan hyvin ääniä myös Vantaalta. Ja päinvastoin, jos täällä äänestetään vantaalaisia, keravalaisten osuus voi jäädä pienemmäksi.

Kotipaikasta riippumatta kaikkien sotevaltuuston jäsenten on periaatteessa pohdittava vain sitä, miten palvelut on järkevintä järjestää koko alueella kuntarajoista välittämättä. Keravalaisille on kuitenkin tärkeintä, miten palvelut täällä järjestetään, miten esimerkiksi turvataan oman terveyskeskuksen hyvien palvelujen säilyminen.

Keravan keskusta tekee yhteisen vaaliohjelman Vantaan keskustan kanssa. Osallistun sen kirjoittamiseen ja tähtään siihen, että asettaisimme tärkeimmäksi tavoitteeksi lähipalveluiden säilyttämisen. Se vastaa parhaiten myös keravalaisten etua.

Timo Laaninen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 8.9.2021

 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote-vaali, aluevaali

Inna Kallioinen: Tehtävänä turvallinen kotikaupunki

Lauantai 12.6.2021 klo 7:00

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgSuomi on turvallinen maa ja Kerava tavallinen kaupunki. Turvallisuuteen ei silti ikinä voi panostaa riittävästi. Aina on parannettavaa.

Turvallisuutta voimme vahvistaa monin tavoin pienilläkin panostuksilla. Esimerkiksi kameravalvontaa, poliisin ja kaupungin välistä yhteistyötä sekä vartiointia lisäämällä voimme pyrkiä rauhoittamaan ympäristöä ja ennaltaestämään rikoksia.

Huoli oman lähiympäristön turvallisuudesta nousee kuitenkin säännöllisesti esiin. Vaalikentillä kuulee, että monesti turvallisuushuolet liittyvät toisiin ihmisiin ja heidän tekemisiinsä.

Rikollisuus ja päihteet linkittyvät usein tavalla tai toisella toisiinsa. Päihde- ja mielenterveyskuntoutus ovat mielestäni avainasemassa pitkän aikajänteen turvallisuustyössä. Niiden avulla voimme estää ihmisiä ajautumasta elämänhallintaa horjuttaviin umpikujiin ja kriisitilanteisiin.

Päihteistä irrottautuminen vaatii aina ihmisen omaa tahtoa. Motivoituneille avun tarvitsijoille on kuitenkin oltava mahdollisuuksia tarjolla riittävästi ja riittävän nopeasti. Tarvitaan polkuja päästä avun piiriin elämän vaikeina aikoina.

Pienessä kaupungissa voimavaramme on se, ettemme käänny toisiamme vastaan, vaan pidämme toisistamme huolta ja toistemme puolta. Kaikkien on pystyttävä liikkumaan kotikaupungissaan turvallisin mielin.

Inna Kallioinen
kuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, OTM
Kerava


Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 12.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Ääni Keskustalle on ääni vastuulliselle inhimillisyydelle

Torstai 10.6.2021 klo 12:57

Me Keravan Keskustan nykyinen valtuustoryhmä Inna Kallioinen, Vaito Niinisalo ja Eija Halme suuntaamme valoisalla mielellä kohti sunnuntain kuntavaaleja.

Kuntapolitiikassa voi vaikuttaa arjen asioihin kotikaupungissamme, ja siksi olemme kaikki kolme ehdolla jatkamaan kaupunginvaltuutettuina.

Käytäthän äänioikeuttasi. Keravalla ääni Keskustan ehdokkaalle on ääni vastuulliselle ja inhimilliselle, keskustelevalle päätöksenteolle.

Tällä valtuustokaudella olemme olleet aikaansaava ja tehokas trio. Olemme tehneet aktiivista vaikuttamistyötä muun muassa työllisyyden, turvallisuuden, laadukkaan koulutuksen ja sote-palveluiden, hyvien harrastusmahdollisuuksien ja kaupungin viihtyisyyden eteen unohtamatta vastuullisen taloudenpidon tärkeyttä.

Meidän kolmikon keskinäinen yhteistyö on ollut mutkatonta ja hyvää. Nyt vaaleissakin haluamme kannustaa toinen toisiamme sekä koko erinomaista ja monipuolista ehdokasjoukkoamme.

Onnea ja jännitystä siis vaalien loppusuoralle!

Käytä ääntäsi ja vaikuta!

Keravalla 10.6.2021

Keskustan valtuustoryhmä
Inna Kallioinen, puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Vaito Niinisalo, varapuheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu
Eija Halme, kaupunginvaltuutettu (sit.)

Valtuutetut_Vaito_Niinisalo_Eija_Halme_Inna_Kallioinen_small.jpg


Keskustan kaupunginvaltuutetut Vaito Niinisalo, Eija Halme (sit.) ja Inna Kallioinen kampanjoimassa kuntavaaleissa.

Kommentoi kirjoitusta.

Pertti Huotari: Vanhukset lähes unohdettu Keravalla

Torstai 10.6.2021 klo 1:29

x_small_Huotari-Pertti.jpgHaluaisin Keravalle vanhuksille tarkoitetun kuntoutumissalin. Keravalla on vaatimaton kuntoutussali uimahallin yhteydessä, mutta siellä kaikki laitteet ovat liian järeitä.

Ystäväni käytti niitä kerran ja sen jälkeen hänen oli oltava levossa puoli viikkoa toipuakseen rasituksesta. Tähän löytyy hyvä ratkaisu.

Otamme mallia Oulunkylän Kuntoutuskeskuksesta ja rakennamme Keravalle samantyyppisen, mutta pienimuotoisena. Kevytversion. Minäkin tulen vakioasiakkaaksi, kun se saadaan.

Toinen asia. Keravan kaupunki huomioi vanhukset huonosti, kun Viertolan kaupunginosaan rakennetaan 2600 m2 kokoiselle tontille kaksi 7-kerroksista kerrostaloa (K-U 2.6.)

Toinen on vuokratalo ja toinen asumisoikeustalo. Yhteensä asuntoja tulee noin sata. Talot Jukola ja Toukola ovat hienoja, mutta ihan Kehätien vieressä.

Kaikki pakokaasut, liikennesaasteet ja melu tulee asuntoihin. Asialle ei voi enää mitään!

Kolmanneksi. Miksi Keravan kaupunginjohtaja ja suunnittelujohtaja esittivät keväällä 2021 Keravan asemanseudun uuden suunnitelman?

Siinä ehdotettiin kolmea uutta kerrostaloa (18, 14 ja 8 krs) asemalle. Lisäksi ehdotettiin asemapuistikon kaatoa. Kumpikin ehdotus on huonoja.

Vielä ehdotettiin uutta liikekeskusta. Niitä on ennestäänkin tarpeeksi. Karusellin liikekeskus voi jo nyt huonosti.

Sanoisin, että Keravalle suunniteltu kansainvälinen arkkitehtikilpailu on täysin tarpeeton. Kannatan Keravan ex-kaupunginarkkitehdin Heikki Komokallion kaikkia ehdotuksia lämpimästi.

Pertti Huotari
Kuntavaaliehdokas (kesk., sitoutumaton)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkonen: Pidetään Kerava elinvoimaisena

Keskiviikko 9.6.2021 klo 20:22

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgPanostus lapsiin, nuoriin, kasvatukseen, sivistykseen ja kulttuuriin muodostaa elinvoimaisen kunnan ja kaupungin kivijalan.

Perheiden asiat vauvasta vaariin ovat kuntavaalien kestopuheenaiheita. Niin pitääkin olla. Yhteiskunnan peruspilari, sydän on perhe.

Keravalla kuntalisä osana kotihoidon tukea on tärkeä säilyttää nykyisellään ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita oman tilanteensa mukaan, hoitaako pienen alle 1 vuoden ja 9 kuukauden olevan lapsensa kotona vai viekö lapsensa varhaiskasvatuksen laadukkaiden palveluiden piiriin.

Lisäksi pitää muistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sen eri asteilla muodostavat tukevan ja kestävän kivijalan myös perheiden näkökulmasta. Sen päälle on hyvä rakentaa muita palveluja.

Kuntoliikunnan ja liikunnallisen elämäntavan sekä paikallisen kulttuurin edistäminen kaikenikäisille ja kaikin tavoin on tärkeää. Liikuntaharrastuspaikkojen kunnosta huolehtiminen ja uusien liikuntapaikkojen rakentaminen tarvittaessa on tärkeää.

Skeittiparkki on asia, joka jakaa mielipiteitä. Tosi asia on, että nuoret tarvitsevat monipuolisia harrastuspaikkoja. Voisiko skeittiparkin sijoittamista Keravalle vielä miettiä esim. Keskuskoulun kentän eteläpäätyyn?

Myös paikallisen kulttuurielämän, taiteen ja taideopetuksen, Keravan musiikkiopiston, kirjaston, Sinkan ja Keravan museon tukeminen ja kehittäminen on välttämätöntä ja tärkeää meille keravalaisille. Pidetään Kerava elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.


Tuomo Suihkonen
Keravan Keskustan kuntavaaliehdokas
Luokanopettaja, JUKOn Keravan pääluottamusmies, opettajien edunvalvoja OAJ:n yhdistystoiminnassa ja OAJ:n valtuustossa

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.6.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Birgit Enjala: Oletko suojelun puolella?

Sunnuntai 6.6.2021 klo 12:10

x_Enjala-Birgit_small.jpgKaupungin kasvua pidetään pakollisena ja välttämättömänä asiana, jonka takia luontoarvoiltaan tärkeät alueet häviävät yksi kerrallaan. Oletko valmis luopumaan Keravan vähäisistä jäljellä olevista metsistä ja pelloista? Oletko tietoinen, että Kaskelassa sijaitseva Jänisvuori ja Henriksdalin alue ovat jäämässä rakentamisen alle?  

Keski-Uudellamaalla metsien luonnontila on heikko, eikä vanhaa metsää ole paljoa jäljellä. Lisäksi suojelualueita on vähän ja suuri osa niistä on pinta-alaltaan pieniä, mutta silti runsaassa virkistyskäytössä. Jänisvuoren ja Henriksdalin vanhan metsän alue on arvokas luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Lisäksi alueelta löytyy mm. montaa eri kääpälajia ja äärimmäisen uhanalainen lahokaviosammal, joka on rauhoitettu ja erityisesti EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltu. Yhdessä Jänisvuoren, Henriksdalin ja Haukkavuoren kanssa alueen metsät muodostavat Kaskelaan tärkeän vanhojen metsien verkoston ja niiden luonto- ja virkistysarvojen säilyttäminen on tärkeää.  Onko meillä oikeutta jatkuvasti tuhota lähiluontoamme kasvupaineen vuoksi?   

ELY-keskus ei voi lähteä edistämään lähiasukkaiden haluamaa suojelua niin kauan kun alue on Keravan yleiskaavassa merkitty asuinrakentamista varten. Minkälaisen tulevaisuuden tarjoamme itsellemme ja tuleville sukupolville? Jäljellä olevat luontokohteet tulee säilyttää ja hyödyntää niitä muuhun kuin rakentamiseen. Virkistyskäytössä alueet olisivat kaikkien keravalaisten, ja muidenkin, käytössä. 

Haluaisin ajatella alueiden käyttöä kokonaan uudella tavalla. Kerava on lähellä lentokenttää ja Helsinkiin tulevat turistit olisi helppo kuljettaa päiväretkille tai maaseutulomalle Kaskelaan. Maaseututurismi loisi paljon työpaikkoja varsinkin nuorille. Tuusulassa kehitellään hevoskyliä, mutta Keravalla tämä tuhotaan. Onko tässä mitään järkeä?   

Jänisvuoren ja Henriksdalin alueen säilyttäminen metsänä myös tukee Keravan kaupunkistrategian pyrkimystä olla monimuotoinen viherkaupunki. Kysy ehdokkaaltasi onko hän valmis puolustamaan kaavamuutosta, jotta alueen suojelu on mahdollista.  Minä olen!  

Birgit Enjala

Erityispedagogi/yrittäjä
Keskustan kuntavaaliehdokas
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.6.2021

 

Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Valtuutetuilla on kolmaskin vaihtoehto

Perjantai 4.6.2021 klo 20:22

x_small_Laaninen-Timo_rajattu.jpgOlavi Kemp esitti tuleville Keravan valtuutetuille kaksi vaihtoehtoa K-U:ssa 29. toukokuuta. Ensimmäinen vaihtoehto on hänen mukaansa sopeutua siihen, että aluesote tulee eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu maan hallituksen esittämässä muodossa. Toinen vaihtoehto on pyrkiä kaatamaan sote manipuloimalla oman puolueen kansanedustajia.

Kemp tarttui tärkeään kysymykseen, josta on puhuttu valitettavan vähän. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa toteutuessaan jopa dramaattisesti myös Keravan kunnan toimintaan. Kemp kuvaa kirjoituksessaan hyvin sen taloudellista merkitystä. Jos sote-menot siirtyvät hyvinvointialueelle, Keravan budjetista katoaa jopa sata miljoonaa, ovathan sote-menot täälläkin budjetin suurin erä.

Torjun Kempin vaihtoehdoista ensimmäiseksi kakkosvaihtoehdon. Nykyisen hallituksen sote-malli on vihdoinkin läpäissyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan syynin. Olen varma, että lainsäädäntö menee nyt läpi eduskunnassa, ja kannatan sitä itsekin. Sen kaatamista ei kenenkään kannata enää lupailla Keravallakaan.

Ei minulle kelpaa oikein tuo Kempin ensimmäinenkään vaihtoehto. Se kuulostaa alakuloiselta alistumiselta näivettyvän kunnan harrastustoiminnan pyörittäjäksi.

Siksi valitsen itse kolmannen vaihtoehdon. Kutsun sitä aktiivisen kehittämisen malliksi. Siihen kuuluu ensimmäisenä tarmokas toiminta sen puolesta, että keravalaisten sote-palveluja kehitetään myös aluesoten maailmassa. Se vaatii aktiivisuutta ja yhteistyökykyä tulevilta valtuutetuilta.

Kolmanteen vaihtoehtoon kuuluu myös niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen, mitä soten toteutuminen antaa jatkossa. Uusien valtuutettujen kannattaa keskittyä Keravan elinvoiman vahvistamiseen luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle ja huolehtimalla siitä, että Kerava säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinympäristönä.

Timo Laaninen
Kerava
Kuntavaaliehdokas (kesk.) 

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.6.2021


 

Kommentoi kirjoitusta.

Keskustan näkemyksiä Keravan talouden tehostamissuunnitelmaan

Maanantai 24.5.2021 klo 22:14

Keravan kaupunginvaltuusto 24.5.2021

valtuustoryhma_Inna_Vaito_Eija_24052021_small.jpg
Kuvassa Keskustan valtuustoryhmäläiset Teams-kokouksessa:
valtuutetut Inna Kallioinen, Eija Halme, Vaito Niinisalo ja
ensimmäinen varavaltuutettu Raija Kallioinen.

Taloustilanne on Keravalla mennyt tällä valtuustokaudella heikommaksi ja koronan johdosta heikentynyt entisestään. Tämä on vakava asia, ja meidän päättäjien ja kaikkien keravalaisten hälytyskellojen olisi hyvä soida, kun talouden näkymät näyttävät niin epätasapainoisilta ja alijäämäisiltä.

Osin tämä vaikea tilanne on toki aiheutunut koronasta, mutta osin on meillä nykyisillä päättäjillä aihetta myös itsekritiikkiin tästä tilanteesta.

Nyt tarvitaan tehokkuutta ja tarkkuutta, jotka toki ovat tavoiteltavia asioita julkista taloutta hoidettaessa myös hyvinä aikoina. Resurssit ovat rajalliset ja yhteiset rahat ovat peräisin veronmaksajilta.

Tehostaminen on välttämätöntä kaupungin talouden kestävyyden kannalta ja jotta voidaan säilyttää verotus kilpailukykyisellä tasolla kaupungin strategian mukaisesti.

Tämän vuoden budjettia hyväksyttäessä meillä Keskustassa olisi ollut halukkuutta jo tuolloin, viime vuoden loppupuolella, etsiä tehostamistoimenpiteitä nopeammalla aikataululla. Tällöin niiden vaikutukset olisivat voineet alkaa nopeammin. Alijäämäisen budjetin hyväksymisen edellytys meille oli, että viimeistään tänä keväänä sitouduttiin tekemään ehdotukset tehostamistoimenpiteistä.

On erittäin tärkeää, että nyt meillä on käsiteltävänä ehdotus, jolla pystytään tehostamaan kaupungin toimintoja vuoteen 2024 mennessä 9,5 miljoonalla eurolla. Tarkkuutta tarvitaan kuitenkin lähitulevaisuudessa aikaisempaa enemmän, koska yhä edelleen näiden tehostamistoimenpiteiden jälkeen ovat lähivuosien talousnäkymät huonot, eikä näillä toimenpiteillä taloutta saada tasapainoon ihan heti. Keskustan mielestä olisi voitu tehostaa jopa enemmänkin tiettyjä toimintoja. Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Koska näillä tehostamistoimenpiteillä ei taloutta saada nopeasti takaisin tasapainoon, pitäisi tällaisessa tilanteessa kiinnittää huomiota myös investointeihin yhä tarkemmin. Asukaskohtainen velkataakka Keravalla on kasvanut huolestuttavasti. Velkaantumisen tie on ongelmallinen, kun huoltosuhde Suomessa heikkenee. Velat jäävät tulevaisuuden veronmaksajille.

Tässä tilanteessa kaikki isot investoinnit täytyisi harkita erityisellä huolellisuudella. Pitäisi pohtia, mikä on välttämätöntä juuri nyt, mikä palvelee parhaiten tulevaisuuden tarpeita ja millaisia riskejä eri vaihtoehdot pitävät sisällään.

Kirkkaana mielessä on pidettävä strategiset linjaukset taloudesta: hyvän elämän Kerava rakennetaan tasapainoisen talouden varaan. On Keravan etu pitää verotus lähikuntiin verrattuna kilpailukykyisenä ja parantaa työllisyyttä.

Jos huolehdimme hyvin taloudesta, pystymme huolehtimaan hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista ja kehittämään yhteiskuntaa. Kun emme liiaksi velkaannu, turvaamme tulevaisuuteen valoisampia näkymiä.

Kiitos viranhaltijoille siitä suuresta työstä, jonka olette tehneet tehostamistoimenpiteiden kokonaisuuden valmistelussa.

Puheenvuoromme käytti
Inna Kallioinen
Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Kommentoi kirjoitusta.

Tuire Aikio: Miten huomioidaan työrauha ja riittävä tuki oppilaalle?

Sunnuntai 23.5.2021 klo 21:23

x_Aikio-Tuire_small.jpgKoulujen ja oppilaitosten työrauhaongelmia voidaan ennaltaehkäistä hyvällä ja laadukkaalla opetuksella ja ohjauksella, unohtamatta kuitenkaan hyvää, turvallista ja osallistavaa ilmapiiriä ja monialaista yhteistyötä sekä uskallusta heittäytyä kokeilemaan harkitusti erilaisia toimintamalleja.

Varhainen puuttuminen on sekä ennalta ehkäisevää ja samalla myös korjaavaa toimintaa, jossa pyritään kohdentamaan toimet ehkäisevään toimintaan. Varhainen puuttuminen yhdistetään pääasiassa erityisopetukseen, oppimisvaikeuksiin, käyttäytymisen ongelmiin, kehityksen viivästymisiin tai muihin koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviin vaikeuksiin.

Ennalta ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä se heijastuu suoraan taloudellisiin kustannuksiin. Korjaavat toimenpiteet ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia pidemmällä aikavälillä. Mitä aikaisemmin puututaan ja tuetaan ja resurssit ovat kunnossa, sitä paremmat edellytykset oppilaalla jatkoon. Tämä tulisi ottaa päätöksenteossa vielä paremmin huomioon.

Erityisen tuen tarve seuraa oppijaa pääsääntöisesti myös seuraavalle koulutustasoilla. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on myös hyvät mahdollisuudet räätälöidä opiskelijan opintoja ja tarjota tukea hyvin yksilöllisesti. Jotta tarvittavat tukitoimet saadaan räätälöityä riittävän hyvin alusta lähtien, tarvitaan siihen hyvää nivelvaiheen yhteistyötä perusasteelta ja unohtamatta yhteistyötä kotiväen kanssa, ja tähän tarvitaan riittävästi aikaresursseja toimijoille. Hyvällä ja riittävällä yhteistyöllä eri siirtymävaiheissa ja eri toimijoiden kanssa, luodaan aina paremmat edellytykset jatkoon, ihan nuoren työllistymiseen saakka. Riittävään yhteistyöhön on siis resursoitava aikaa ja tekijöitä, tahtotilaa meillä kaikilla kasvatus- ja opetushenkilöstöllä siihen on. Ja erityisesti meidän täytyy muistaa tämä toiminta yksilötasolla, emme voi antaa yhdenkään pienen tai vähän isommankaan oppijan joutua maksamaan loppuelämän hintaa näiden päätöksiemme seurauksina.

Tuire Aikio
opinto-ohjaaja, erityisopettaja
Keravan keskustan (sit.) kunnallisvaaliehdokas

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 21.5.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Inna Kallioinen: Tehokkuutta ja vaikuttavuutta pystytään parantamaan

Maanantai 10.5.2021 klo 21:16

x_Kallioinen-Inna_nelio.jpgKeravalla valtuustoryhmät pääsivät neuvotteluissa sopuun kaupungin toimintojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavista toimenpiteistä. Toimintoja tehostetaan yhteensä 9,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2024 mennessä.

Taloustilanne Keravalla on heikentynyt. Nyt tarvitaan tarkkuutta – askelia kohti tasapainoisempaa taloutta. Toki julkisten palveluiden tehokkuus on tavoiteltavaa hyvinäkin aikoina, koska resurssit ovat rajalliset.

Me Keskustassa olisimme tahtoneet tarkastella tehostamismahdollisuuksia jo viime syksynä budjetin yhteydessä. Edellytyksemme tuolloin oli, että tehostamisehdotuksia sitouduttiin tekemään viimeistään tämän kevään aikana.

Asukaskohtainen velkataakka on kasvanut huolestuttavasti. Velkaantumisen tie on ongelmallinen, kun huoltosuhde heikkenee. Velat jäävät tulevaisuuden veronmaksajille.

Tässä tilanteessa isot investoinnit täytyy mielestäni harkita erityisellä huolellisuudella. Pitää pohtia, mikä on välttämätöntä juuri nyt, mikä palvelee parhaiten tulevaisuuden tarpeita ja millaisia riskejä eri vaihtoehdot pitävät sisällään. Esimerkiksi Keskuskoulun kohtalosta päätettäessä on punnittava myös talouden ja tulevaisuuden näkökulmia.

Kirkkaana mielessä on pidettävä strategiset linjaukset taloudesta: hyvän elämän Kerava rakennetaan tasapainoisen talouden varaan. On kaupunkimme etu pitää verotus lähikuntiin verrattuna kilpailukykyisenä ja parantaa työllisyyttä.

Jos huolehdimme hyvin taloudesta, pystymme huolehtimaan hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista ja kehittämään yhteiskuntaa. Kun emme liiaksi velkaannu, turvaamme tulevaisuuteen valoisampia näkymiä.

Inna Kallioinen
Kaupunginvaltuutettu, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja, Kerava
OTM

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 10.5.2021

Kommentoi kirjoitusta.

Tuomo Suihkosen puhe Uudenmaan Keskustan Vihreässä Vapussa

Lauantai 1.5.2021

Arvoisat kuulijat

x_small_Suihkonen-Tuomo.jpgVappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen.

Soten myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Erityisesti opettajilla on päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollon merkityksellä.

Korona-aikana on kertynyt oppimisvajetta. Oppimisvajeen paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja.....

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

Timo Laaninen: Eero Lehden idea kannattaa selvittää

Keskiviikko 28.4.2021 klo 14:31

x_small_Laaninen-Timo_rajattu.jpgEero Lehti arvioi sunnuntain 25.4.2021 Keski-Uusimaassa kriittisesti Keinukallioon suunniteltua liikunnan monitoimihallia. Lehden mielestä paikka on väärä. Hän ehdottaa hallin rakentamista Keravan keskustan alueelle Keravan kartanon eteläpuolelle. 

Olen Lehden kanssa samaa mieltä siitä, että paikka on hankala varsinkin lasten harrastusmahdollisuuksia ajatellen. Koulu ja vanhemmat joutuvat organisoimaan kuljetukset sinne, koulu päivällä ja vanhemmat illalla.  

Meidän perheellämme on tästä kuljetusrumbasta laaja kokemus siltä ajalta, kun asuimme Helsingissä ja kuljetimme tyttäriämme luisteluharjoituksiin jäähalleihin eri puolille kaupunkia. Tämän kokemuksen valossa kannatan lämpimästi Lehden ajatusta siitä, että hallin pitäisi olla lähellä palveluja, joita vanhemmat voisivat käyttää lasten harjoitustuntien aikana.

Keravan keskustan kuntavaaliohjelmassa otetaan varovaisen myönteinen kanta monitoimihallin rakentamiseen. Ehtona kuitenkin on, että sille saadaan varmistettua kestävä toiminnallinen ja taloudellinen perusta. Toiminnallisuuden näkökulmasta suurin ongelma on hallin suunniteltu sijainti. 

Lehden ehdotus pitäisikin ottaa vakavaan harkintaan. Sen toteuttaminen vaatii varmasti keskustelua myös Sipoon kanssa, koska hanke on ollut tarkoitus toteuttaa yhdessä naapurimme kanssa. 

Timo Laaninen
Kerava
Kuntavaaliehdokas (kesk.) 

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.4.2021

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta.

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »