Valtuustoaloite: Keskustan valtuustoryhmä pyytää selvitystä EU:n ennallistamisasetuksen vaikutuksista KeravallaMaanantai 14.11.2022 klo 23.10 EU:n komissio julkaisi 22.6.2022 ehdotuksen ennallistamisasetukseksi eli niin kutsutuksi luonnon tilan parantamista koskevaksi asetukseksi. Asetus koskisi Suomessa yhteensä 63 kuntaa, niiden joukossa Keski-Uudenmaan kunnat Kerava, Järvenpää, Tuusula ja Hyvinkää. Keravalla se vaikuttaisi erityisesti kaavoitukseen ja rakentamiseen.... |
Tuomo Suihkonen hakee tukea jalkautuvalle nuorisotyölleMaanantai 14.11.2022 klo 22.45 Valtuutettu Tuomo Suihkonen otti kaupunginvaltuuston kokouksessa 14.11.2023 esille rikollisuuden, ryöstöt ja pahoinpitelyt, joiden taustalla on nuorten ryhmittymien ja jengien ns. roudman-kulttuuri. Hän jätti yhdessä muiden allekirjoittajien kanssa aiheesta valtuustoaloitteen... |
Tuomo Suihkonen: Turvallisuuden tunne puhuttaa KeravallaPerjantai 4.11.2022 klo 8.49 Turvallisuus on asia, joka on noussut viimeisen vuoden aikana pääteemaksi erityisesti Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Samaan aikaa turvallisuus ja turvattomuuden tunne on ollut keskustelunaiheena myös kotikaupungissani Keravalla. Keravan kohdalla on viime aikoina puhuttu huolestuneena erityisesti vanhempien suulla roudman-kulttuurin rantautumisesta tänne... |
Timo Laaninen: Ennallistamisasetus lopettaisi Keravan kaavoituksenLauantai 29.10.2022 klo 17.37 Viime päivinä on keskusteltu isoin kirjaimin EU:n valmisteluputkessa olevasta ennallistamisasetuksesta. Erityisesti metsätalouden edustajat ovat älähtäneet suunnitelmista palauttaa Suomen metsät 1950-luvun tilaan. Keskustelussa on unohdettu, että asetusluonnos vaikuttaisi dramaattisesti myös kaupunkien kehittämiseen. Sen kuudennessa artiklassa esitetään kovat tavoitteet kaupunkien ekosysteemien ennallistamiselle... |
Tuomo Suihkonen: Keravan talouden tilasta ja sopeuttamistoimistaMaanantai 26.9.2022 Kuulimme juuri kovat talouden madonluvut. Tilikauden alijäämäisten lukujen kasvu 5 milj. pahimmillaan jopa 12-13 miljoonaan kuulostaa kovalta. Korona, sota, energiakriisi ovat tässä toki taustalla. Sen me kaikki tiedämme. Talouden sopeuttamistoimia on mietitty toimialoittain ja näyttäisi välttämättömältä, että niitä tarvitaan jatkossakin. Realistiset, viisaat sopeuttamistoimet on nyt käytävä läpi... |
Timo Laaninen: Kasvun rajat vastassa KeravallaSunnuntai 4.9.2022 klo 21.26 Keravan kaupunginvaltuusto lähetti viime maanantaina äänestyksen jälkeen uudelleen valmisteltavaksi vastaukset valtuutettujen aloitteisiin, joissa vaadittiin Jänisvuoren ja Skogsterin metsien suojelua. Kaupunginhallitutus oli vastannut aloitteisiin sinänsä asiallisesti. Suojelukysymykset ratkaistaisiin myöhemmin kaavoituksen edetessä. Tämä ei valtuuston enemmistöä tyydyttänyt vaan halusimme ilmaista selvän tahtomme, että nämä keravalaisille tärkeät metsät on säästettävä rakentamiselta. Asia etenee... |
Inna Kallioinen: Valtuustopuheenvuoro Kaskelan metsiä koskeneiden aloitteiden käsittelyssäTiistai 30.8.2022 klo 21.19 Me Keravan päättäjät olemme yksissä tuumin määritelleet strategiassa Keravan monimuotoiseksi ja hyvinvoivaksi viherkaupungiksi. Kerava on antanut asukkailleen viherlupauksen. Nyt on sellainen hetki, jolloin me päättäjät voimme olla tuota lupausta lunastamassa. Keravalla on vain vähän luonnontilaista metsää. Pienet ja lähellä ihmisten koteja sijaitsevat metsät ovat kuitenkin varsin merkittävä pito- ja vetovoimatekijä kaupungissamme, koska ne ovat tärkeitä niin asukkaiden ulkoilu- ja liikuntapaikkoina kuin myös kaupunkiympäristöön kauneutta ja viihtyisyyttä luovina elementteinä. Luonto ei saa jäädä tulevaisuudessakaan kaupungissamme vallitsevan rakennusvimman jalkoihin, ja siksi olemassa olevat vähäiset metsämme tarvitsevat suojelua...
|
Tuomo Suihkonen: Valtuustopuheenvuoro Kaskelan metsiä koskeneiden aloitteiden käsittelyssäTiistai 30.8.2022 klo 21.12 Kannatan tätä Kaarivirran palautusesitystä, koska Skogsterin ja Jänisvuoren luontoalueet ja niiden suojelu on nyt vaakalaudalla. Pinta-alaltaan pieni Kerava kaavoittaa alueitaan rakentamista varten. Talouden kasvu on toki tärkeää, mutta, onko kiivas rakentamisen tahti välttämätön, jos uhkaamme samalla tuhota ainoat Keravalla vielä jäljellä olevat luontoalueet? Tarvitsemme toki uusia veronmaksajia, mutta millä hinnalla... |
Inna Kallioinen: Keravalla on vain vähän metsää, säästetään seLauantai 27.8.2022 klo 11.24 Lähimetsät luovat kaupunkeihin viihtyisyyttä ja tarjoavat asukkaille ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Ne ovat pitovoimatekijä, jota arvostan lähiympäristössäni. Haluan asua lähellä lenkkipolkuja ja päästä metsään hengähtämään arjen keskellä. Keravan kaupunginvaltuusto saa maanantain kokoukseensa vastausehdotukset kahteen aloitteeseen, joiden aiheena on Kaskelassa sijaitsevien Jänisvuoren ja Skogsterin metsien suojelu. Toinen aloite on minun tekemäni ja siinä ehdotetaan, että Kerava käynnistäisi toimenpiteet Jänisvuoren suojelemiseksi. Vastausehdotukset aloitteisiin ovat ympäripyöreät, löperöt ja monitulkinnalliset. Luonnontilaisten metsien suojeluun niistä ei ainakaan löydy tarpeeksi selkeää tukea. Kaupunginhallituksessa vastausten palautusesitys uudelleen valmisteltavaksi hävisi äänin 7-6. Vastausehdotus pohjautuu mielestäni virheelliseen näkemykseen, että yhden prosentin väestönkasvutahti olisi välttämätön edellytys Keravan palveluiden turvaamiselle. Tämä lähtökohta on kovin suppeakatseinen ja sen paikkansapitävyyttä voidaan pohtia monesta näkökulmasta. Verotulojen saamisen kannalta on tärkeintä se, että keravalaisilla on töitä ja Keravalla yritystoimintaa. Samaten tärkeää on se, että veronsa Keravalle maksavat haluavat pysyä keravalaisina jatkossakin. Luonto ei saa jäädä rakentamisvimman jalkoihin, ja siksi Jänisvuoren metsän säilyminen pitkälle tulevaisuuteen on tärkeää turvata. Jänisvuoren alueen suunnittelu on Skogsteriin verrattuna aivan alkutekijöissään. Vielä tässä kohdin kaupunginvaltuuston on mahdollista osoittaa suunnaksi ainakin Jänisvuoren arvokkaan metsäalueen säilyttäminen tulevaisuuteen ja sen suojeleminen. Toivon hartaasti, että Keravalta löytyy tahtotilaa suojella kaavamerkinnöin muutakin kuin arkkitehtuurisesti arvokkaina pidettyjä vanhoja rakennuksia. Inna Kallioinen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa Suomen luonnon päivänä 27.8.2022
|
Timo Laaninen: Ensimmäisen valtuustovuoteni tilinpäätösTorstai 7.7.2022 klo 20.52 Keravan kaupunginvaltuusto piti kevätkauden viimeisen kokouksensa 13. kesäkuuta. Samalla päättyi vuoden 2021 kesäkuussa valitun valtuuston ensimmäinen toimintavuosi, joka oli myös minun ensimmäinen vuoteni keravalaisena valtuutettuna. Mitä saimme aikaan vuoden aikana? Historiankirjoihin jää ainakin yhden pitkäaikaisen kiistankysymyksen ratkaisu. Valtuusto päätti maaliskuussa keskuskoulun peruskorjauksesta ja laajentamisesta. Keskusta kannatti ennen vaaleja keskuskoulun purkamista ja sen korvaamista uudella, puurakenteisella monitoimitalolla. Sen mukaan äänestimme myös valtuustossa. Saimme tukea monista muistakin ryhmistä mutta jäimme selkeään vähemmistöön. Enemmistö katsoi, että suojelupäätökset estivät rakennuksen purkamisen. Kansanvalta on puhunut ja pulinat pois. Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, että keskuskoulun uudistus onnistuu. Liian moni peruskorjaushanke on Suomessa epäonnistunut homeongelmien vuoksi. Keravalla ei ole siihen varaa. Kesäkuun kokouksessa hyväksyttiin myös koko kaupungin tilinpäätös viime vuodelta. Pääsin kommentoimaan sitä tarkastuslautakunnan puheenjohtajan roolissa. Esitimme arviointikertomuksessa huolemme kaupungin talouden kehityksestä. Kerava teki kuusi miljoonaa euroa alijäämäisen tilinpäätöksen tilanteessa, jossa suurin osa Suomen kunnista teki ylijäämää muun muassa valtion avokätisten koronatukien ansiosta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Pyykkölä (kok.) muistutti valtuustossa, että alijäämä perustui edellisen valtuuston hyväksymään talousarvioon. Syksyllä 2020 valtuusto päätti siis tietoisesti tehdä alijäämäisen talousarvion. Tilinpäätöksen mukaan alijäämä jäi itse asiassa hiukan pienemmäksi kuin talousarviossa esitettiin. Niin tai näin, pidän talouden kehitystä huolestuttavana. Keravan kaupungin lainakanta kasvoi viime vuonna yli 20 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa velkaa oli 90,7 miljoonaa. Toki se on asukasta kohti edelleen paljon vähemmän kuin suurimmassa osassa Suomen kuntia, mutta suunta on väärä. Talouden ongelmien syitä voi etsiä vertailulla naapurikuntiin. Keravalla on enemmän työttömiä kuin Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hyvinkäällä tai Sipoossa. Meidän pitääkin keskittyä jatkossa siihen, miten voimme luoda lisää työpaikkoja Keravalle. Mitä enemmän saamme ihmisiä kortistoista töihin ja maksamaan veroja, sitä paremmin he itse pärjäävät ja sitä paremmin myös kaupungin talous kehittyy. Timo Laaninen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.7.2022 |
Inna Kallioinen: Lisää kurinalaisuutta kaivataan päätöksentekoon KeravallaSunnuntai 19.6.2022 klo 20.09 Kuri on kurja sana. Kurinalaisuus on silti edellytys sille, että kehno taloustilanne onnistutaan korjaamaan Keravalla. Talous pitää saada tasapainoon, jotta sen avulla voidaan luoda yhteistä hyvinvointia tulevaisuudessakin. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 19.6.2022 |
Inna Kallioinen: ValtuustopuheMaanantai 13.6.2022 klo 23.57 Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa 13.6.2022
Viime vuonna koronapandemia vaikutti edelleen merkittävästi ihmisten arkeen ja kaupungin toimintoihin. Vuotta voisi kuvailla muutoksiin mukautumisen ajaksi, koska tuntui, että jonkinlaisista poikkeuksellisista ja vaihtuvista olosuhteista on tullut uusi tavallinen olotila. Muutoksiin sopeutuminen ja muuttuneissa olosuhteissa selviäminen vaatii kuitenkin hyvää johtamista, työtä ja asennetta. Sote-uudistuksen suhteen otettiin valtakunnallisesti merkittäviä askeleita. Koko maamme tasolla uudistus on pitkään toivottu, kipeästi tarvittu ja jo monta kertaa yritetty, joten on hienoa, että vihdoin onnistuttiin tekemään konkreettisia päätöksiä, ja nyt uudet hyvinvointialueet ovat päässeet valmistelemaan ensi vuonna niiden vastuulle siirtyvien palveluiden toteuttamista. Uudistuksen pitäisi kuitenkin johtaa koko Suomessa nykyistä parempaan ja tehokkaammin toteutettuun palvelutasoon. Keravalla asiat on tällä saralla tähän asti jo suhteellisen hyvin hoidettu ja palvelut ovat lähellä ihmisiä, joten alueellisesti täällä on tunnistettavissa haasteita ja riskejä monien tärkeiden palveluiden siirtymisessä kaupungin vastuulta hyvinvointialueen vastuulle. Toki aiempaa leveämmät harteet tuovat varmasti mukanaan mahdollisuuksiakin. On tärkeää, että kaupunki pyrkii aktiiviseen vaikuttamistyöhön ja yhteistyöhön hyvinvointialueen kanssa Keravan asukkaiden sujuvan arjen ja helposti saavutettavien palveluiden turvaamiseksi jatkossakin. Tuloveroprosentti on Keravalla onnistuttu pitämään strategisten linjausten mukaisesti kilpailukykyisellä tasolla eli 19,25 prosentissa. Tämä on tärkeää haastavassa taloustilanteessamme. Mahdollisen tuloveroprosentin korottamisen tulisi olla keinovalikoimassa viimeisiä taloustilannetta tasapainottavia keinoja. Toki se olisi helppo keino saada kaupungille lisää tuloja, mutta samalla sillä olisi merkittäviä negatiivisia seuraamuksia. Todellakaan se ei kuitenkaan ole ainoa olemassa oleva keino. Keravan on pysyttävä vetovoimaisena asuinpaikkana myös keski- ja hyvätuloisten veronmaksajien silmissä, sillä heidän pysymisensä Keravalla on ensiarvoisen tärkeää kaupungin talouden kannalta niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikajänteellä. Asuinpaikkaa valitessa useammasta eri vaihtoehdosta moni kiinnittää huomiota myös veroprosenttiin. Sitoutuminen pitämään veroprosentti maltillisena turvaa kaupunkimme vetovoimaisuutta. Nyt sote-uudistus onneksi estää meitä hetken tekemästä korotuksia kuntaveroprosenttiin. Jatkossa veroprosentteja mietittäessä pitää Keravaa edelleen vertailla lähiseudun kuntiin, mutta kun strategisestikin haluamme mieltää kaupunkimme pääkaupunkiseudun pohjoiseksi kärjeksi, pitää myös veroprosentteja verrata erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan ja sote-uudistuksen myötä yhä vahvemmin Vantaan tasoon. Vantaalla veroprosentti on tällä hetkellä hiukan Keravaa matalampi. Vielä on todettava, että eiväthän Keravan viranhaltijatkaan Minä ja Keskustan ryhmä kannamme syvää huolta Keravan heikentyneestä taloustilanteesta. Tasapainoinen talous luo turvallisuutta ja vakautta, ja kun taloutemme ei nyt ole tasapainossa, pitää tehdä vaikeitakin toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Näitä toimenpiteitä tarvitaan nopeasti ja niiden etsimisen on oltava jatkuvaa ja aktiivista. Vaikka tilikauden tulos oli talousarviota parempi, alijäämä on suuri ja huolestuttava. Tilanteen korjaamista ei voi lykätä pitkälle tulevaisuuteen ja päättää nyt elää mukavasti velaksi. Vaikka tilinpäätöksen kaupunginjohtajan katsauksessa todetaan asukaskohtaisen lainamäärän olevan hyvin kohtalainen, Keskustan ryhmä pitää lainamäärän nousua yhden vuoden aikana 1.886 eurosta 2.436 euroon huimana. Ei voi liikaa korostaa ja toistaa, koska usein se tuntuu unohtuvan, mutta kaikki tänään otettu velka jää taakaksi huomiselle. Eli jos nyt rahoitamme käyttämiämme palveluita ja hyviä investointejakin velkarahalla, joutuvat lapset ja nuoret tulevaisuudessa niiden maksumiehiksi. Tilanne on ongelmallinen, sillä jo muutoinkin huoltosuhteen heiketessä tulevaisuudessa veronmaksajia on yhä vähemmän suhteessa huolenpitoa ja palveluita tarvitsevien määrään. Nostan lopussa esiin, että on tärkeää panostaa uusien keravalaisten kotiutumiseen. Tämä pätee kaikkiin uusiin Keravalle muuttaviin henkilöihin. Maahanmuuttajille pitäisi olla matalalla kynnyksellä tarjolla suomen kielen opetusta. Me kaikki keravalaiset voisimme myös omakohtaisesti miettiä, voisimmeko omassa arjessamme tehdä jotain maahanmuuttajien kotoutumisen helpottamiseksi. Ilman riittävää kielitaitoa on vaikeaa päästä mukaan työelämään. Monilla maahanmuuttajilla olisi kova motivaatio kantaa kortensa kekoon ja oppia kieltä ja ammattitaitoa. Se yhteiskunnan kannattaisi tehokkaasti hyödyntää, kun samaan aikaan Suomessa on monilla aloilla tarvetta työperäiselle maahanmuutolle. Myös maan sisäisesti Keravalle työn perässä muuttavien henkilöiden kotiutuminen on tärkeää. Silloin kun kaikki voivat tuntea olonsa kotoisaksi, tuntuu olo yleensä turvalliseltakin. Kaupungin koko henkilöstö ansaitsee suuren kiitoksen työstä meidän keravalaisten hyväksi vaikeana vuonna. Tarkastuslautakunta ehdotti arviointikertomuksessa, että kaupunki ottaisi käyttöön lähtökeskustelut työpaikkaa pois Keravan palveluksesta vaihtavien työntekijöiden kanssa. Näin voitaisiin saada tärkeää tietoa lähtemisen syistä ja siitä, millaisena työnantajana Kerava työntekijöilleen näyttäytyy. Lähtökeskustelujen ohella Keskustan ryhmä ehdottaa, että niiden ohella lähtijöille lähetettäisiin sähköiset lähtökyselyt, joiden kautta voitaisiin tarjota lähtöhaastattelulle aiheita ja saada tietoa lähtemisen taustasyistä oman esimiehen lisäksi suoraan henkilöstöhallinnolle. Keskustan valtuustoryhmä on aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota henkilöstön liikuntamahdollisuuksien edistämiseen. Viime vuonna kiitoksena henkilöstölle annettu kulttuuri- ja liikuntaraha on hyvä ensiaskel oikeaan suuntaan. Liikunta edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kaupungin pitäisi tulevaisuudessakin etsiä ja ottaa käyttöön tapoja, joilla se voi parantaa työntekijöiden liikuntamahdollisuuksia terveyden edistämiseksi ja työssä jaksamisen tukemiseksi. Toivotan kaikille rentouttavaa ja virkistävää kesää. Kiitos! Inna Kallioinen |
Tuomo Suihkosen vappupuhe Vihreässä Vapussa 2022Sunnuntai 1.5.2022 klo 17.52 Arvoisat kuulijat Aurinkoista vihreää vappua teille kaikille. Mukava nähdä näin paljon väkeä keväisissä merkeissä vapunpäivänä täällä Keravalla Prisman aukiolla. Ukraina ja jumiutuneet työmarkkinaneuvottelut Elämme nyt haastavia aikoja. Ukrainan sota ja ukrainalaisten suuri inhimillinen hätä ovat tuntuneet käsinkosketeltavina myös meidän suomalaisten sydämissämme. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen asemoitumisemme on muuttunut ratkaisevasti Ukrainan sodan myötä. Tärkeää on, että voimme luottaa valtion ylimpään johtoon siinä, että lähitulevaisuudessa tehdään itsenäisen ja vapaan Suomen kannalta huolellisesti perusteltuja ulko- ja turvallisuuspoliittisia päätöksiä. Samaan aikaan ovat käynnissä olleet työmarkkinaneuvottelut, jotka ovat jumiutuneet työnantaja- ja työntekijäosapuolten näkemysten ajautuessa toistaiseksi hyvin etäälle toivotusta sovintoratkaisusta. Tämä tarkoittaa sitä, että heti vapun jälkeen 3.-9.5. on edessä laaja lakko, jonka piirissä on yli 80 000 työntekijää. Koulutuksen keskeinen yhteiskunnallinen merkitys Suomen kannalta Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 101 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen. Hyvinvointialueelle siirtymän myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöllä on iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollolla. Koronan jälkeinen oppimisvaje ja samaan aikaan tehty oppivelvollisuuden laajentaminen ovat nostaneet esille oppimisen tukeen liittyviä haasteita. Samalla, kun riittävät tuen resurssit tulisi varmistaa, tulisi varmistaa, että tuki toimii kaikilla asteilla yhteneväisesti toiselle asteelle asti. Opettajamitoitus tulisi säätää lakiin kirjatuksi. Hyvinvointialueelle siirryttäessä on varmistettava oppilas- ja opiskeluhuollon säilyminen tiiviinä osana päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arkea. Ehkäisevät mielenterveyspalvelut ja nopea hoitoon pääsy, terapiatakuu ovat tärkeitä asioita lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyvienkin mielenterveyden edistämiseksi. Elämme hyvinvointivaltiossa. Suomi on paras paikka elää. Täällä koetaan onnellisuutta. Suomessa ovat maailman parhaat opettajat ja opiskelujärjestelmämme tuottaa hyviä oppimistuloksia. Näin tutkimukset ovat kertoneet. Lasten ja nuorten mielenterveys ja näköalattomuus ovat kuitenkin saman aikaisesti myös jatkaneet kasvuaan. Kuunteleminen ja kohtaaminen Mitä täytyisi tehdä? Panostammeko me tällä hetkellä riittävästi lapsiimme ja nuoriimme, onko meillä aidosti aikaa pysähtyä ja kysyä, mitä sinulle kuuluu? Onko aikaa kuunnella toista. Sama pätee tietysti lasten ja nuorten ohella kaikkiin ympärillämme oleviin kanssakulkijoihin. On tärkeää, että joku kuuntelee, on tärkeä, että näin korona-aikana edes soitat ja kysyt, mitä sinulle kuuluu? Pidetään huolta toisistamme, tuetaan perheitämme, tehdään päätöksiä, joilla mahdollistetaan nopea terapiaan pääsy. Pidetään samalla oppilasryhmät sopivan pieninä, että jokainen lapsi ja nuori tulee riittävällä tavalla kohdatuiksi, että voidaan ennalta ehkäistä ongelmia riittävän ajoissa. Panostus lapsiin ja nuoriin monella tavalla esim. harrastustoimintaa tukemalla on sijoitus tulevaisuuteen. Yhteistyö Luokanopettajana ja pääluottamusmiehenä olen saanut tehdä yhteistyötä. Yhteistyön merkitys myös Vantaa-Kerava-hyvinvointialueelle siirtymän myötä tulee kasvamaan. Nyt ja tulevaisuudessa kunnissa on tehtävä yhteistyötä yli puolue-, yli toimiala- ja hyvinvointialuerajojen. Hyvät kuulijat, TYÖNTEKIJÄT Vappuna on tärkeä muistaa työntekijöitä. Hyvinvoivat, koulutetut ja osaavat työntekijät merkitsevät kaikki kunnalle tai kaupungille paljon. Heidän jaksamisensa on edellytys sille, miten ja millaisia palveluita me kaikki kuntalaiset saamme, millaista palvelua kohtaamme. Työntekijöiden työhyvinvointia täytyy tukea riittävillä resursseilla, työoloja parantamalla ja esim. hyvällä perehdytyksellä, riittävällä täydennyskoulutuksella, mentoroinnilla ja työnohjauksella. Tämän lisäksi nämä kunta-alan työntekijät ansaitsevat merkitykselliselle työlleen myös arvoisensa palkan. Parhaillaan on käynnissä kunta-alan neuvottelukierros, jossa työnantajaosapuoli ja työntekijäjärjestöt ovat vielä kaukana sovitteluratkaisusta. Sovittelulautakunta lykkäsi sovitteluratkaisun jättämistä ja siitä syystä heti ensi viikolla vapun jälkeen 3.5.-9.5. on edessä JUKOn ja JAUn lakko, jossa pääkaupunkiseudulla lähes kaikki koulut ja päiväkodit menevät kiinni ja vaikutuksensa saavat myös kulttuuri- ja liikuntapaikkojen palvelut ja muutkin kunta-alan palvelut, missä työskentelee kyseisten pääsopijajärjestöjen liittojen, siis OAJ:n, JHL:n ja JYTYn jäseniä. Samaan aikaan SOTEry miettii joukkoirtisianomisia. Kynnyskysymyksenä on inflaation laukatessa ostovoiman turvaavat yleiskorotukset sekä erityisesti kunta-alan monivuotinen palkkaohjelma, joka kaventaisi yksityisen ja kuntapuolen palkkaeroja ja varmistaisi osaltaan kuntien ja hyvinvointialueiden veto- ja pitovoimaa työnantajina. VIHREÄ VAPPU Vihreä vappu viittaa meille keskustalaisille tärkeisiin luontoarvoihin. Kaiken rakentamisen keskellä pidämmehän huolen siitä, että jokaisella kuntalaisella on tulevaisuudessakin mahdollisuus edistää mielenterveyttä kävelyllä vihreissä metsissämme ja puistoissamme. Vappu on työväen juhla, lasten ja nuorten sekä opiskelijoiden juhla. Vappu on myös kevään juhla. Vihreä vappu merkitsee kasvua, elinvoimaa, energiaa, aurinkoa ja uskoa tulevaan. Uskotaan yhdessä tulevaisuuteen. Tulevaisuus ei ole vain tuolla jossakin. Tulevaisuutta tehdään ja me teemme sitä yhdessä tässä ja nyt. Hyvää vihreää vappua teille kaikille! Kerava 1.5.2022 Tuomo Suihkonen |
Metsäpuhe lähimetsien puolestaSunnuntai 27.3.2022 klo 18.16 Mielenosoitus Keravan lähimetsien puolesta |
Tuomo Suihkonen puhui pedagogisesti toimivien tilojen puolestaMaanantai 21.3.2022 klo 23.47 Keravan kaupunginvaltuusto 21.3.2022 Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, viranhaltijat ja keravalaiset Olen iloinen, että Keskuskoulun asia on jo aiemmin kirvoittanut hyviä keskusteluja ja olemme kuulleet monia hyviä puheenvuoroja myös tämän illan aikana. Keskustelun perusteella on selvää, että lasten ja nuorten koulunkäyntiin liittyvät asiat kiinnostavat meitä. Oppilaiden ja koko koulun henkilöstön näkökulmasta minäkin olen myös heitä kuunnellen asiaa pohtinut ja juuri siksi olen minäkin, kuten muutama minua aiemminkin puhunut vahvasti Keskuskoulun uudisrakentamisen puolella. Se vaatisi tietojemme mukaan Keskuskoulun suojelumerkinnän poistamisen. Perustelin viime syksynä kaupunginvaltuustossa kattavasti uudisrakennusvaihtoehdon etuja. Tänä iltana me vaaleilla valitut Keravan kaupunginvaltuutetut päätämme Keskuskoulun kohtalosta. Olemme kokoontuneet päättämään saamien tietojemme mukaan siitä, korjataanko lähes purkukuntoinen, käyttökelvottomaksikin todettu, historiallisesti arvokas ja suojeltu rakennus vai puretaanko vanha koulu ja rakennetaan sen tilalle kokonaan uusi, nykyaikaisesti varusteltu tulevaisuuden oppimiskeskus muunneltavine tiloineen. Kantani on edelleen se, että suojelumerkintä pitää yrittää purkaa, jotta nykyisen Keskuskoulun paikalle voitaisiin rakentaa nykyaikaiset ja pedagogisesti toimivat muunneltavat oppimistilat mahdollistava uudisrakennus. Nythän joka tapauksessa 92 % nykyisestä Keskuskoulusta joudutaan suunnitelmien mukaan uusimaan, eikä hintalapussakaan tule suurta eroa olemaan nykyisten arvioiden mukaan, vaikka rakennettaisiin kokonaan uusi rakennus. Voi hyvinkin olla, että mahdollisen remontin kustannukset joka tapauksessa nousisivat arvioitua suuremmiksi. Lähes käyttökelvottomien rakennusten remontteihin liittyy aina huomattavia riskejä budjetissa pysymisen ja hankkeen onnistumisen suhteen. Ymmärrän, että vanha Keskuskoulu on historiallisesti arvokas ja monen keravalaisen perheen elämään muistoja jättänyt rakennus. Muistoja voidaan säilyttää esimerkiksi muistolaatoilla tai jättämällä osa rakennuksen kuorta jäljelle. Nyt olisi kuitenkin aika katsoa tulevaisuutta kohti ja rakentaa hyvin suunniteltu, keskeiselle paikalle oikein sijoitettu, uusi ja kaunis koulurakennus, jopa kulttuurikampus. Siinä voitaisiin hyödyntää suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia. Se olisi sivistyksen näyttävä keravalainen maamerkki ja tarjoaisi oppilaille turvallisen ja terveellisen opinahjon. Arvoisat kuulijat, Keravalaiset lapset, opettajat ja muu koulun henkilöstö ansaitsevat rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa parhaiten palvelevan vaihtoehdon. Tätä mieltä minä ja valtuustoryhmäni olimme ennen vaaleja ja samaa mieltä olemme tästä asiasta tänäkin päivänä. Näemme keskeisenä asiana sen, ettei nyt kannata ottaa riskiä siinä, voimmeko turvata oppilaille ja koulun henkilökunnalle varmuudella sisäilmaltaan turvalliset ja terveelliset tilat tulevaisuuden Keskuskoulussa. Suomesta löytyy liikaa esimerkkejä sellaisista remontoitavista kohteista, valitettavasti koulurakennuksistakin, joiden kohdalla kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä, kun vanhaa ja uutta on pyritty yhdistämään. Jyväskylässä tuollainen kalliilla remontoitu kohde, jouduttiin purkamaan, kaivamaan kuoppa ja rakentamaan kokonaan uusi koulu samalle paikalle. Lopputulos oli hyvä, mutta kokonaisuudessaan aikaa vievä ja kallis! Lähempääkin näitä esimerkkejä epäonnistuneista remonteista valitettavasti löytyy. Päätettiinpä tässä kokouksessa nyt mitä tahansa, toivon, että Keravan kaupunginvaltuusto tekee päätöksensä sydämellä erityisesti keravalaisia lapsia, siis tulevia Keravan Keskuskoulun oppilaita, heidän opettajiaan ja muuta koulun henkilökuntaa ajatellen. Toivon myös, että tulevan Keskuskoulun rakennusvaiheessa ja koulurakennuksen suunnittelussa, olipa sitten kyse remontista tai uudisrakentamisesta, kuunnellaan teknisten ammattilaisten ja asiantuntijoiden ohessa myös pedagogisia asiantuntijoita, kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisia eli opettajia. Lopuksi vielä heitän ajatuksen siitä, että mikäli vanha historiallinen rakennus on välttämätöntä säilyttää, eikä sen suojelumerkintää missään nimessä voida poistaa, onko tämä vanha ja mahdollinen uusittu rakennus pakko olla kiinteässä yhteydessä toisiinsa? Joka tapauksessa aiemmin puheessani kertomillani perusteilla kannatan Nissisen ja Kallioisen muutosesitystä eli uudisrakennusvaihtoehdon edistämistä. Lähdetään siitä, että kun rakennetaan, sitä valvotaan ja tehdään sekin, kuten rakentaminenkin aina hyvin. Tuomo Suihkonen Muut Keskustan kaupunginvaltuutetut ottivat asiaan kantaa näin: |
Inna Kallioinen: Vastaesitys uuden Keskuskoulun puolestaMaanantai 21.3.2022 klo 21.12 Puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 21.3.2022 Arvoisat keravalaiset, Meidän vanha Keskuskoulu on palvellut pitkään ja se on tärkeä osa kaupunkimme historiaa. Sota-aikaan sotasairaalana siellä on autettu ihmisiä parempaan kuntoon. Sittemmin se on ollut tuhansien opinahjo ja sieltä on ponnistanut eteenpäin monta sukupolvea kantamaan kortensa yhteiskuntamme hyväksi. Itsekin olen saanut pohjan sivistykselle ja myöhemmille opinnoilleni käymällä koko alakoulun juuri Keskuskoulussa. Vanha Keskuskoulu on kuitenkin myös sairastuttanut arkeaan siellä viettäneitä. Kauniin ulkokuoren alla on asiat päästetty huonoon kuntoon. Aikaisemmat päättäjäsukupolvet Keravalla ovat halunneet vaalia historiaa, kun vanha Keskuskoulu on vuonna 2000 päätetty suojella. Toisaalta täällä ei kuitenkaan ole huolellisesti pidetty omaisuudesta hyvää huolta, kun Keskuskoulu on päässyt menemään täysin käyttökelvottomaan kuntoon. Nyt se on ollut jo vuosia lähinnä synkkä ja surullinen, tyhjillään, rikkinäisine ikkunoineen keskellä kaupunkia kohtaloaan odottava valtava monumentti. Tässä hetkessä tuo vuonna 2000 tehty päätös suojella vanha rakennus näyttäytyy melkoisena rasitteena. Todella mietityttää, onko vuonna 2000 suojelupäätöstä tehneillä ollut riittävää tietoa rakennuksen kunnosta ja kunnossapidosta. Vanha rakennus on meistä monelle muistojen kautta rakas. Sillä on paikka keravalaisissa sydämissä. Siksi päätös on vaikea ja harmittaa, että Keskuskoulun on annettu päästä näin pahaan kuntoon. Minuakin päättäjänä osittain sattuu ajatus siitä, että omilla näkökulmillani olen valmis nyt tuhoamaan kotikaupunkimme historiaa, myös oman lapsuuteni arjen ympäristöä. Päätös on kuitenkin tehtävä paitsi järjellä, myös kuunnellen sydäntä: minua molemmat muistuttavat siitä, että nyt emme ole tekemässä historiallista muistomerkkiä, vaan rakentamassa ensisijaisesti keravalaisille lapsille koulua. Joskus vanhasta ja rakkaasta pitää olla valmis luopumaan. Vanha rakennus on nyt tullut pitkän tiensä päähän. Meidän päättäjäsukupolven vastuulla on tehdä ratkaisu tulevaisuuteen lapsille ja nuorille. Ratkaisussa tärkeintä on painottaa rakennuksen käyttötarkoitusta. Se on paikka, jossa lapset ja opettajat viettävät merkittävän osan arjestaan. Sellainen paikka, johon pitää voida mennä hyvin ja turvallisin mielin. On selvää, että purkamalla Keskuskoulu jotain arvokasta menetetään, kuten Kaupunkikehitysjaosto lausunnossaan totesi. Mutta yhtä selvää on sekin, että purkamalla vanha Keskuskoulu ja rakentamalla tilalle uusi koulu, jotain arvokasta uutta saavutetaan. Joitakuita saattaa mietityttää uudisrakennuksessa se riski, että suojelumerkinnän purkaminen saattaisi osoittautua mahdottomaksi. Rakennuksen pitää palvella Keravan käyttötarpeita vuosikymmeniä, ja siinä mittakaavassa pari vuotta on lyhyt aika. Emme ikinä saa tietää, olisimmeko onnistuneet viemään läpi uudisrakennusvaihtoehdon, jos tästä kaupungista ei löydy rohkeutta yrittää sitä – jos annamme spekulatiivisen pelon estää yrittämästä. Spekuloinnistahan tässä on kyse, koska kaupunkikehitysjaosto on luonut varjoja uudisrakennusvaihtoehdon ylle arvelemalla, että ”pahimmassa tapauksessa kaava voisi kaatua oikeusasteissa”. Se on kuitenkin samalla todennut, että ”on mahdotonta ennen kaavaprosessia sanoa, onko suojelun purkamiselle edellytyksiä”. Mikäli suojelumerkinnän purkamista päätettäisiin yrittää, pitäisi energiaa suunnata siihen, että kaupunki perustelisi asian huolellisesti. Vanhan rakennuksen remontoimiseen liittyy toisenlaiset riskit: saadaanko remontoimalla ikinä täysin tervettä rakennusta? Karkaavatko kustannukset käsistä kuten uimahallin suhteen kävi? Tuleeko remontista ikuisuushanke ja pohjaton rahakaivo? Laajamittaiseen remonttiin liittyy kiistatta merkittävästi suuremmat riskit niin budjetissa pysymisen kuin hankkeessa onnistumisen näkökulmasta. Remontointiin tähtääviä kuntotutkimuksia vuosilta 2017 ja 2018 ei voi pitää päätöksenteon pohjana enää kovinkaan tuoreina dokumentteina, ja niiden ajantasaisuus ainakin itseäni arveluttaa. Maallikkokin pystyy olettamaan, että rakennuksen kunto tuskin on näiden kiinniolovuosien aikana kehittynyt parempaan suuntaan, kun välillä ikkunoita on ollut rikki ja toisinaan rakennus on kärsinyt savuvahingoista. Kolmas merkittävä riski on se, haluavatko perheet laittaa edes remontoituun vanhaan sisäilmaongelmakouluun lapsiaan ja haluavatko opettajat sinne töihin, vaikka rakennus saataisiin näennäisesti kuntoon. Teknisen lautakunnan mukaan ”Korkeasta korjausasteesta huolimatta peruskorjauksessa on todennäköisyys sisäilmaongelmia aiheuttavilla vanhoilla kuntotutkimuksen ulottumattomissa olevilla rakenteilla suurempi kuin asianmukaisesti suunnitellussa ja toteutetussa uudisrakennuksessa.” Kasvatus- ja opetuslautakunta puolestaan on nostanut esiin uudisrakennuksen paremmuutta niin terveen ja turvallisen koulun, opetuksen järjestämisen, opetussuunnitelman tarpeiden kuin myös oppimisympäristöjen näkökulmasta. Nämä ovat ydinasioita, kun puheenamme on koulurakennus. Tämän lisäksi, kasvatus- ja opetuslautakunta on vielä todennut uudisrakennuksen olevan siinä mielessä riskittömämpi vaihtoehto, että lisäkorjauksilta ja niiden aiheuttamilta opetuksen poikkeusjärjestelyiltä toivottavasti vältytään. Hyvät valtuutetut, Uskaltaisiko kukaan meistä lähteä toteuttamaan yhtä laajamittaista riskibisnestä eli tällaista remonttia tietoisena talouspuolen riskeistä ja tulevaisuuden käyttötarpeista, jos kyse olisi omasta omaisuudesta ja omista rahoista? Entä haluaisiko kukaan meistä koekaniinina laittaa lapsiaan remontoituun Keskuskouluun tai mennä sinne itse päivittäin töihin? Historiaa on hyvä vaalia, mutta ihmiskunnan kehitystä ajatellen siitä kannattaa ennen kaikkea oppia. Menneisyyden virheitä ei kannata toistaa, vaan kannattaa yrittää tehdä asiat paremmin. Suurissa päätöksissä maltti on valttia, eikä hätiköidä kannata. On päätöksen paikka. Kummat riskit te muut valtuutetut haluatte kantaa? Itse olen halukkaampi kantamaan sen riskin, että mahdollisesti saatamme joutua tässä vaiheessa odottamaan hiukan pidempään. Olen valmis siihen, että jotain historiasta väistyy tulevaisuuden tieltä, ja vetoan teihinkin, että olisimme tässä asiassa historian oikealla puolella eli tulevaisuuden puolella. Vetoan, että olisimme rohkeita – onhan rohkeus Keravan virallinen arvokin. Jos demokraattisesti valittu enemmistö on kuntavaalien jälkeen päätynyt Keskuskoulu-asiassa sittenkin peruskorjausvaihtoehdon kannalle ja on kanssani eri mieltä tästä aiheesta, niin toivotan toki teille kaikkea hyvää remonttihankkeessanne onnistumiseen sekä Keravan brändityöhön sen jälkeen. Pitäkää yhteisistä rahoistamme ja kaupunkimme lapsista hyvää huolta. Tässä vaiheessa kuitenkin meillä on vielä olemassa toinenkin vaihtoehto, ja siksi teen vastaesityksen ja esitän, että Keskuskoulun hanketta suunnitellaan uudisrakennusvaihtoehdon pohjalta. Tämä tarkoittaisi, että uudisrakennusvaihtoehdosta laadittaisiin kunnolliset suunnitelmat ja voimavarat suunnattaisiin pyrkimykseen saada suojelumerkintä poistettua. Inna Kallioinen *** Muut Keskustan kaupunginvaltuutetut ottivat asiaan kantaa näin:
|
Laaninen koulurakentamisesta: Pitäisi ajatella lasten etuaMaanantai 21.3.2022 klo 21.11 Keravan kaupunginvaltuusto 21.3.2022 Keskustan kaupunginvaltuutettu Timo Laaninen muistutti puheenvuorossaan, että Keskuskoulun kohtalo oli viime kesäkuun kuntavaalien suurimpia kysymyksiä Keravalla. Ehdokkaat ottivat asiaan kantaa vaalikonevastauksissaan ja julkisissa kannanotoissaan. - Keravan Keskusta esitti omassa vaaliohjelmassaan uuden koulun rakentamista. Katsoimme, että nyt olisi mahdollista toteuttaa hieno, moderni puurakennushanke, Laaninen totesi. - Tämän mukaisesti kannatin itse vaalikoneissa uuden koulun rakentamista. Kansanvallan kannalta olisi hyvä, että ehdokkaat olisivat vaalien jälkeen samaa mieltä kuin ennen vaaleja. Laaninen kiitteli kaupungin viranomaisten ja lautakuntien tekemää valmistelutyötä asiassa. Sen perusteella hän ei nähnyt perustetta muuttaa mielipidettään asiassa. Hän kiinnitti huomiota erityisesti kasvatus- ja opetuslautakunnan lausuntoon. Se osoitti, että oppilaiden ja opettajien kannalta uudisrakennus olisi parempi vaihtoehto. - Minua hätkähdytti lautakunnan lausunnossa yksi lause: ”Opetustilojen toimivuus on toistaiseksi harvojen tahojen suoranaisessa intressipiirissä.” Minusta tämän pitäisi olla erityisesti kaupunginvaltuuston intressissä. Meidän pitäisi ajatella ennen muuta lasten etua tässä asiassa. Siksi kannatan vanhan keskuskoulun purkamista ja uuden, modernin ja monikäyttöisen koulun rakentamista sen tilalle. *** |
Olemme vahvasti Keskuskoulun uudisrakentamisen puolellaPerjantai 18.3.2022 klo 13.34 Viime keväänä 2021 Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen teki valtuustoaloitteen Keskuskoulun suojelupäätöksen purkamiseksi. Kuntavaaleissa Keravan Keskustan vaaliohjelmassa otettiin kantaa Keskuskoulun uudisrakentamisen puolesta. Asia nousi jälleen syksyllä esiin Kallioisen valtuustoaloitteeseen tullutta vastausta valtuustossa käsiteltäessä, ja ryhmämme varapuheenjohtaja Tuomo Suihkonen perusteli tuolloin kattavasti uudisrakennusvaihtoehdon etuja. Nyt Keskuskoulun kohtalo on vihdoin etenemässä virallisesti valtuuston päätettäväksi. Kantamme on edelleen se, että suojelumerkintä pitää yrittää purkaa, jotta nykyisen Keskuskoulun paikalle voitaisiin rakentaa nykyaikaiset ja pedagogisesti toimivat muunneltavat oppimistilat mahdollistava uudisrakennus. Lähes käyttökelvottomien rakennusten remontteihin liittyy aina huomattavia riskejä budjetissa pysymisen ja hankkeen onnistumisen suhteen. Ymmärrämme, että vanha Keskuskoulu on historiallisesti arvokas ja monen keravalaisen perheen elämään muistoja jättänyt rakennus. Muistoja voidaan säilyttää esimerkiksi muistolaatoilla tai jättämällä osa rakennuksen kuorta jäljelle. On kuitenkin aika katsoa tulevaisuutta kohti ja rakentaa hyvin suunniteltu, keskeiselle paikalle oikein sijoitettu, uusi ja kaunis koulurakennus, jopa kulttuurikampus. Siinä voitaisiin hyödyntää suomalaisen puurakentamisen mahdollisuuksia. Se olisi sivistyksen näyttävä keravalainen maamerkki ja tarjoaisi oppilaille turvallisen ja terveellisen opinahjon. Keravalaiset lapset, opettajat ja muu koulun henkilöstö ansaitsevat rakennuksen käyttötarkoitusta tulevaisuudessa parhaiten palvelevan vaihtoehdon. Sen puolesta olemme luvanneet äänestäjillemme vaikuttaa. Aiomme pitää tämän lupauksemme. Keravan Keskustan valtuustoryhmä Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 18.3.2022 |
Miksi kaikkien kannattaa äänestää?Lauantai 22.1.2022 klo 19.39
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 22.1.2022 |
Nostetaan kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden henkilöstön työhyvinvointi keskiöönLauantai 22.1.2022 klo 19.18
Henkilöstöllä on tärkeä rooli hyvinvointialueen kaikenikäisten asukkaiden palvelukokemuksen ja terveyden sekä turvallisuuden edistämisen kannalta. Sosiaali- ja terveystoimen ja palo- ja pelastustoimen henkilöstön työhyvinvointi johto ja esihenkilöt mukaan lukien on nostettava keskiöön! Henkilöstön työssäjaksamista on tuettava hyvällä johtamisella ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä lisäämällä. Tuomo Suihkonen |
Elämän hetkinä, jolloin tarvitsee todella huolenpitoa, pitää voida luottaa siihen, että tukea on tarjolla. Apua tarvitsevaa autetaan. Kaikki me saamme yhteiskunnalta paljon ja usein niin paljon, että varsin moni elämänsä aikana pystyy itsekin osallistumaan toisten hyvinvoinnista huolehtimiseen tavalla tai toisella.
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja mielenterveys ovat asioita, joita emme ota koskaan liian vakavasti. Tulevalle hyvinvointialueelle siirryttäessä on huolehdittava, että oppilas- ja opiskelijahuolto säilyy tiiviinä osana koulujen ja oppilaitosten arkea.