Timo Laaninen: Ensimmäisen valtuustovuoteni tilinpäätös

Keravan kaupunginvaltuusto piti kevätkauden viimeisen kokouksensa 13. kesäkuuta. Samalla päättyi vuoden 2021 kesäkuussa valitun valtuuston ensimmäinen toimintavuosi, joka oli myös minun ensimmäinen vuoteni keravalaisena valtuutettuna.

Mitä saimme aikaan vuoden aikana?

Historiankirjoihin jää ainakin yhden pitkäaikaisen kiistankysymyksen ratkaisu. Valtuusto päätti maaliskuussa keskuskoulun peruskorjauksesta ja laajentamisesta.

Keskusta kannatti ennen vaaleja keskuskoulun purkamista ja sen korvaamista uudella, puurakenteisella monitoimitalolla. Sen mukaan äänestimme myös valtuustossa. Saimme tukea monista muistakin ryhmistä mutta jäimme selkeään vähemmistöön. Enemmistö katsoi, että suojelupäätökset estivät rakennuksen purkamisen.

Kansanvalta on puhunut ja pulinat pois. Nyt on tehtävä kaikki mahdollinen, että keskuskoulun uudistus onnistuu. Liian moni peruskorjaushanke on Suomessa epäonnistunut homeongelmien vuoksi. Keravalla ei ole siihen varaa.

Kesäkuun kokouksessa hyväksyttiin myös koko kaupungin tilinpäätös viime vuodelta. Pääsin kommentoimaan sitä tarkastuslautakunnan puheenjohtajan roolissa.

Esitimme arviointikertomuksessa huolemme kaupungin talouden kehityksestä. Kerava teki kuusi miljoonaa euroa alijäämäisen tilinpäätöksen tilanteessa, jossa suurin osa Suomen kunnista teki ylijäämää muun muassa valtion avokätisten koronatukien ansiosta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Pyykkölä (kok.) muistutti valtuustossa, että alijäämä perustui edellisen valtuuston hyväksymään talousarvioon. Syksyllä 2020 valtuusto päätti siis tietoisesti tehdä alijäämäisen talousarvion. Tilinpäätöksen mukaan alijäämä jäi itse asiassa hiukan pienemmäksi kuin talousarviossa esitettiin.

Niin tai näin, pidän talouden kehitystä huolestuttavana. Keravan kaupungin lainakanta kasvoi viime vuonna yli 20 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa velkaa oli 90,7 miljoonaa. Toki se on asukasta kohti edelleen paljon vähemmän kuin suurimmassa osassa Suomen kuntia, mutta suunta on väärä.

Talouden ongelmien syitä voi etsiä vertailulla naapurikuntiin. Keravalla on enemmän työttömiä kuin Järvenpäässä, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hyvinkäällä tai Sipoossa.

Meidän pitääkin keskittyä jatkossa siihen, miten voimme luoda lisää työpaikkoja Keravalle. Mitä enemmän saamme ihmisiä kortistoista töihin ja maksamaan veroja, sitä paremmin he itse pärjäävät ja sitä paremmin myös kaupungin talous kehittyy.

Timo Laaninen
- Kirjoittaja on keskustalainen kaupunginvaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.7.2022