Pertti Huotari: Vanhukset lähes unohdettu KeravallaTorstai 10.6.2021 klo 1.29 Haluaisin Keravalle vanhuksille tarkoitetun kuntoutumissalin. Keravalla on vaatimaton kuntoutussali uimahallin yhteydessä, mutta siellä kaikki laitteet ovat liian järeitä. Ystäväni käytti niitä kerran ja sen jälkeen hänen oli oltava levossa puoli viikkoa toipuakseen rasituksesta. Tähän löytyy hyvä ratkaisu. Otamme mallia Oulunkylän Kuntoutuskeskuksesta ja rakennamme Keravalle samantyyppisen, mutta pienimuotoisena. Kevytversion. Minäkin tulen vakioasiakkaaksi, kun se saadaan. Toinen asia. Keravan kaupunki huomioi vanhukset huonosti, kun Viertolan kaupunginosaan rakennetaan 2600 m2 kokoiselle tontille kaksi 7-kerroksista kerrostaloa (K-U 2.6.) Toinen on vuokratalo ja toinen asumisoikeustalo. Yhteensä asuntoja tulee noin sata. Talot Jukola ja Toukola ovat hienoja, mutta ihan Kehätien vieressä. Kaikki pakokaasut, liikennesaasteet ja melu tulee asuntoihin. Asialle ei voi enää mitään! Kolmanneksi. Miksi Keravan kaupunginjohtaja ja suunnittelujohtaja esittivät keväällä 2021 Keravan asemanseudun uuden suunnitelman? Siinä ehdotettiin kolmea uutta kerrostaloa (18, 14 ja 8 krs) asemalle. Lisäksi ehdotettiin asemapuistikon kaatoa. Kumpikin ehdotus on huonoja. Vielä ehdotettiin uutta liikekeskusta. Niitä on ennestäänkin tarpeeksi. Karusellin liikekeskus voi jo nyt huonosti. Sanoisin, että Keravalle suunniteltu kansainvälinen arkkitehtikilpailu on täysin tarpeeton. Kannatan Keravan ex-kaupunginarkkitehdin Heikki Komokallion kaikkia ehdotuksia lämpimästi. Pertti Huotari Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.6.2021 |
Tuomo Suihkonen: Pidetään Kerava elinvoimaisenaKeskiviikko 9.6.2021 klo 20.22 Panostus lapsiin, nuoriin, kasvatukseen, sivistykseen ja kulttuuriin muodostaa elinvoimaisen kunnan ja kaupungin kivijalan. Perheiden asiat vauvasta vaariin ovat kuntavaalien kestopuheenaiheita. Niin pitääkin olla. Yhteiskunnan peruspilari, sydän on perhe. Keravalla kuntalisä osana kotihoidon tukea on tärkeä säilyttää nykyisellään ja antaa vanhemmille mahdollisuus valita oman tilanteensa mukaan, hoitaako pienen alle 1 vuoden ja 9 kuukauden olevan lapsensa kotona vai viekö lapsensa varhaiskasvatuksen laadukkaiden palveluiden piiriin. Lisäksi pitää muistaa, että laadukas varhaiskasvatus ja koulutus sen eri asteilla muodostavat tukevan ja kestävän kivijalan myös perheiden näkökulmasta. Sen päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Kuntoliikunnan ja liikunnallisen elämäntavan sekä paikallisen kulttuurin edistäminen kaikenikäisille ja kaikin tavoin on tärkeää. Liikuntaharrastuspaikkojen kunnosta huolehtiminen ja uusien liikuntapaikkojen rakentaminen tarvittaessa on tärkeää. Skeittiparkki on asia, joka jakaa mielipiteitä. Tosi asia on, että nuoret tarvitsevat monipuolisia harrastuspaikkoja. Voisiko skeittiparkin sijoittamista Keravalle vielä miettiä esim. Keskuskoulun kentän eteläpäätyyn? Myös paikallisen kulttuurielämän, taiteen ja taideopetuksen, Keravan musiikkiopiston, kirjaston, Sinkan ja Keravan museon tukeminen ja kehittäminen on välttämätöntä ja tärkeää meille keravalaisille. Pidetään Kerava elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 9.6.2021 |
Birgit Enjala: Oletko suojelun puolella?Sunnuntai 6.6.2021 klo 12.10 Kaupungin kasvua pidetään pakollisena ja välttämättömänä asiana, jonka takia luontoarvoiltaan tärkeät alueet häviävät yksi kerrallaan. Oletko valmis luopumaan Keravan vähäisistä jäljellä olevista metsistä ja pelloista? Oletko tietoinen, että Kaskelassa sijaitseva Jänisvuori ja Henriksdalin alue ovat jäämässä rakentamisen alle? Keski-Uudellamaalla metsien luonnontila on heikko, eikä vanhaa metsää ole paljoa jäljellä. Lisäksi suojelualueita on vähän ja suuri osa niistä on pinta-alaltaan pieniä, mutta silti runsaassa virkistyskäytössä. Jänisvuoren ja Henriksdalin vanhan metsän alue on arvokas luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle. Lisäksi alueelta löytyy mm. montaa eri kääpälajia ja äärimmäisen uhanalainen lahokaviosammal, joka on rauhoitettu ja erityisesti EU:n luontodirektiivin nojalla suojeltu. Yhdessä Jänisvuoren, Henriksdalin ja Haukkavuoren kanssa alueen metsät muodostavat Kaskelaan tärkeän vanhojen metsien verkoston ja niiden luonto- ja virkistysarvojen säilyttäminen on tärkeää. Onko meillä oikeutta jatkuvasti tuhota lähiluontoamme kasvupaineen vuoksi? ELY-keskus ei voi lähteä edistämään lähiasukkaiden haluamaa suojelua niin kauan kun alue on Keravan yleiskaavassa merkitty asuinrakentamista varten. Minkälaisen tulevaisuuden tarjoamme itsellemme ja tuleville sukupolville? Jäljellä olevat luontokohteet tulee säilyttää ja hyödyntää niitä muuhun kuin rakentamiseen. Virkistyskäytössä alueet olisivat kaikkien keravalaisten, ja muidenkin, käytössä. Haluaisin ajatella alueiden käyttöä kokonaan uudella tavalla. Kerava on lähellä lentokenttää ja Helsinkiin tulevat turistit olisi helppo kuljettaa päiväretkille tai maaseutulomalle Kaskelaan. Maaseututurismi loisi paljon työpaikkoja varsinkin nuorille. Tuusulassa kehitellään hevoskyliä, mutta Keravalla tämä tuhotaan. Onko tässä mitään järkeä? Jänisvuoren ja Henriksdalin alueen säilyttäminen metsänä myös tukee Keravan kaupunkistrategian pyrkimystä olla monimuotoinen viherkaupunki. Kysy ehdokkaaltasi onko hän valmis puolustamaan kaavamuutosta, jotta alueen suojelu on mahdollista. Minä olen! Birgit Enjala Erityispedagogi/yrittäjä Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 6.6.2021
|
Timo Laaninen: Valtuutetuilla on kolmaskin vaihtoehtoPerjantai 4.6.2021 klo 20.22 Olavi Kemp esitti tuleville Keravan valtuutetuille kaksi vaihtoehtoa K-U:ssa 29. toukokuuta. Ensimmäinen vaihtoehto on hänen mukaansa sopeutua siihen, että aluesote tulee eli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus toteutuu maan hallituksen esittämässä muodossa. Toinen vaihtoehto on pyrkiä kaatamaan sote manipuloimalla oman puolueen kansanedustajia. Kemp tarttui tärkeään kysymykseen, josta on puhuttu valitettavan vähän. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vaikuttaa toteutuessaan jopa dramaattisesti myös Keravan kunnan toimintaan. Kemp kuvaa kirjoituksessaan hyvin sen taloudellista merkitystä. Jos sote-menot siirtyvät hyvinvointialueelle, Keravan budjetista katoaa jopa sata miljoonaa, ovathan sote-menot täälläkin budjetin suurin erä. Torjun Kempin vaihtoehdoista ensimmäiseksi kakkosvaihtoehdon. Nykyisen hallituksen sote-malli on vihdoinkin läpäissyt eduskunnan perustuslakivaliokunnan syynin. Olen varma, että lainsäädäntö menee nyt läpi eduskunnassa, ja kannatan sitä itsekin. Sen kaatamista ei kenenkään kannata enää lupailla Keravallakaan. Ei minulle kelpaa oikein tuo Kempin ensimmäinenkään vaihtoehto. Se kuulostaa alakuloiselta alistumiselta näivettyvän kunnan harrastustoiminnan pyörittäjäksi. Siksi valitsen itse kolmannen vaihtoehdon. Kutsun sitä aktiivisen kehittämisen malliksi. Siihen kuuluu ensimmäisenä tarmokas toiminta sen puolesta, että keravalaisten sote-palveluja kehitetään myös aluesoten maailmassa. Se vaatii aktiivisuutta ja yhteistyökykyä tulevilta valtuutetuilta. Kolmanteen vaihtoehtoon kuuluu myös niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen, mitä soten toteutuminen antaa jatkossa. Uusien valtuutettujen kannattaa keskittyä Keravan elinvoiman vahvistamiseen luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle ja huolehtimalla siitä, että Kerava säilyy viihtyisänä ja turvallisena asuinympäristönä. Timo Laaninen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.6.2021
|
Keskustan näkemyksiä Keravan talouden tehostamissuunnitelmaanMaanantai 24.5.2021 klo 22.14 Keravan kaupunginvaltuusto 24.5.2021
Taloustilanne on Keravalla mennyt tällä valtuustokaudella heikommaksi ja koronan johdosta heikentynyt entisestään. Tämä on vakava asia, ja meidän päättäjien ja kaikkien keravalaisten hälytyskellojen olisi hyvä soida, kun talouden näkymät näyttävät niin epätasapainoisilta ja alijäämäisiltä. Osin tämä vaikea tilanne on toki aiheutunut koronasta, mutta osin on meillä nykyisillä päättäjillä aihetta myös itsekritiikkiin tästä tilanteesta. Nyt tarvitaan tehokkuutta ja tarkkuutta, jotka toki ovat tavoiteltavia asioita julkista taloutta hoidettaessa myös hyvinä aikoina. Resurssit ovat rajalliset ja yhteiset rahat ovat peräisin veronmaksajilta. Tehostaminen on välttämätöntä kaupungin talouden kestävyyden kannalta ja jotta voidaan säilyttää verotus kilpailukykyisellä tasolla kaupungin strategian mukaisesti. Tämän vuoden budjettia hyväksyttäessä meillä Keskustassa olisi ollut halukkuutta jo tuolloin, viime vuoden loppupuolella, etsiä tehostamistoimenpiteitä nopeammalla aikataululla. Tällöin niiden vaikutukset olisivat voineet alkaa nopeammin. Alijäämäisen budjetin hyväksymisen edellytys meille oli, että viimeistään tänä keväänä sitouduttiin tekemään ehdotukset tehostamistoimenpiteistä. On erittäin tärkeää, että nyt meillä on käsiteltävänä ehdotus, jolla pystytään tehostamaan kaupungin toimintoja vuoteen 2024 mennessä 9,5 miljoonalla eurolla. Tarkkuutta tarvitaan kuitenkin lähitulevaisuudessa aikaisempaa enemmän, koska yhä edelleen näiden tehostamistoimenpiteiden jälkeen ovat lähivuosien talousnäkymät huonot, eikä näillä toimenpiteillä taloutta saada tasapainoon ihan heti. Keskustan mielestä olisi voitu tehostaa jopa enemmänkin tiettyjä toimintoja. Kuntalaki edellyttää, että taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Koska näillä tehostamistoimenpiteillä ei taloutta saada nopeasti takaisin tasapainoon, pitäisi tällaisessa tilanteessa kiinnittää huomiota myös investointeihin yhä tarkemmin. Asukaskohtainen velkataakka Keravalla on kasvanut huolestuttavasti. Velkaantumisen tie on ongelmallinen, kun huoltosuhde Suomessa heikkenee. Velat jäävät tulevaisuuden veronmaksajille. Tässä tilanteessa kaikki isot investoinnit täytyisi harkita erityisellä huolellisuudella. Pitäisi pohtia, mikä on välttämätöntä juuri nyt, mikä palvelee parhaiten tulevaisuuden tarpeita ja millaisia riskejä eri vaihtoehdot pitävät sisällään. Kirkkaana mielessä on pidettävä strategiset linjaukset taloudesta: hyvän elämän Kerava rakennetaan tasapainoisen talouden varaan. On Keravan etu pitää verotus lähikuntiin verrattuna kilpailukykyisenä ja parantaa työllisyyttä. Jos huolehdimme hyvin taloudesta, pystymme huolehtimaan hyvinvoinnin kannalta tärkeistä palveluista ja kehittämään yhteiskuntaa. Kun emme liiaksi velkaannu, turvaamme tulevaisuuteen valoisampia näkymiä. Kiitos viranhaltijoille siitä suuresta työstä, jonka olette tehneet tehostamistoimenpiteiden kokonaisuuden valmistelussa. |
Tuire Aikio: Miten huomioidaan työrauha ja riittävä tuki oppilaalle?Sunnuntai 23.5.2021 klo 21.23 Koulujen ja oppilaitosten työrauhaongelmia voidaan ennaltaehkäistä hyvällä ja laadukkaalla opetuksella ja ohjauksella, unohtamatta kuitenkaan hyvää, turvallista ja osallistavaa ilmapiiriä ja monialaista yhteistyötä sekä uskallusta heittäytyä kokeilemaan harkitusti erilaisia toimintamalleja. Varhainen puuttuminen on sekä ennalta ehkäisevää ja samalla myös korjaavaa toimintaa, jossa pyritään kohdentamaan toimet ehkäisevään toimintaan. Varhainen puuttuminen yhdistetään pääasiassa erityisopetukseen, oppimisvaikeuksiin, käyttäytymisen ongelmiin, kehityksen viivästymisiin tai muihin koulunkäyntiin tai oppimiseen liittyviin vaikeuksiin. Ennalta ehkäisevään toimintaan ja varhaiseen puuttumiseen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä se heijastuu suoraan taloudellisiin kustannuksiin. Korjaavat toimenpiteet ovat kuitenkin huomattavasti kalliimpia pidemmällä aikavälillä. Mitä aikaisemmin puututaan ja tuetaan ja resurssit ovat kunnossa, sitä paremmat edellytykset oppilaalla jatkoon. Tämä tulisi ottaa päätöksenteossa vielä paremmin huomioon. Erityisen tuen tarve seuraa oppijaa pääsääntöisesti myös seuraavalle koulutustasoilla. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on myös hyvät mahdollisuudet räätälöidä opiskelijan opintoja ja tarjota tukea hyvin yksilöllisesti. Jotta tarvittavat tukitoimet saadaan räätälöityä riittävän hyvin alusta lähtien, tarvitaan siihen hyvää nivelvaiheen yhteistyötä perusasteelta ja unohtamatta yhteistyötä kotiväen kanssa, ja tähän tarvitaan riittävästi aikaresursseja toimijoille. Hyvällä ja riittävällä yhteistyöllä eri siirtymävaiheissa ja eri toimijoiden kanssa, luodaan aina paremmat edellytykset jatkoon, ihan nuoren työllistymiseen saakka. Riittävään yhteistyöhön on siis resursoitava aikaa ja tekijöitä, tahtotilaa meillä kaikilla kasvatus- ja opetushenkilöstöllä siihen on. Ja erityisesti meidän täytyy muistaa tämä toiminta yksilötasolla, emme voi antaa yhdenkään pienen tai vähän isommankaan oppijan joutua maksamaan loppuelämän hintaa näiden päätöksiemme seurauksina. Tuire Aikio Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 21.5.2021 |
Inna Kallioinen: Tehokkuutta ja vaikuttavuutta pystytään parantamaanMaanantai 10.5.2021 klo 21.16 Keravalla valtuustoryhmät pääsivät neuvotteluissa sopuun kaupungin toimintojen tehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavista toimenpiteistä. Toimintoja tehostetaan yhteensä 9,5 miljoonalla eurolla vuoteen 2024 mennessä. Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 10.5.2021 |
Tuomo Suihkosen puhe Uudenmaan Keskustan Vihreässä VapussaLauantai 1.5.2021 Arvoisat kuulijat Vappu on perinteisesti ollut Työväen juhla. Vappua ovat aina myös juhlineet ylioppilaat ja opiskelijat. Ylioppilaslakki vappuna symboloi koulutuksen merkitystä yhteiskunnassamme. 15.4. tuli kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun K.J.Ståhlberg vahvisti lain kaikille yhteisestä oppivelvollisuudesta. Oppivelvollisuuslaki on osoittautunut ratkaisevaksi Suomen hyvinvoinnille ja menestykselle. Koulutukseen panostamalla vaikutetaan myönteisesti tulevaisuuteen. Soten myötä kasvatuksen ja opetuksen merkitys tulee entisestään korostumaan. Esimerkiksi varhaiskasvatus ja koulutus eri asteilla on aina ollut se kivijalka, jonka päälle on hyvä rakentaa muita palveluja. Ihmisten ja kuntalaisten osallisuus, tunne, että kuuluu johonkin yhteisöön, on parasta syrjäytymisen ehkäisyä. Erityisesti opettajilla on päiväkodeissa ja eri koulutusasteilla iso merkitys lastemme ja nuortemme osallistajina. Korona-aikana korostui, mikä merkitys on yhteiskunnassamme koulun yhteisöllisyydellä, kouluruokailulla ja oppilashuollon merkityksellä. Korona-aikana on kertynyt oppimisvajetta. Oppimisvajeen paikkaamiseen on varattava riittävästi resursseja..... |
Timo Laaninen: Eero Lehden idea kannattaa selvittääKeskiviikko 28.4.2021 klo 14.31 Eero Lehti arvioi sunnuntain 25.4.2021 Keski-Uusimaassa kriittisesti Keinukallioon suunniteltua liikunnan monitoimihallia. Lehden mielestä paikka on väärä. Hän ehdottaa hallin rakentamista Keravan keskustan alueelle Keravan kartanon eteläpuolelle. Olen Lehden kanssa samaa mieltä siitä, että paikka on hankala varsinkin lasten harrastusmahdollisuuksia ajatellen. Koulu ja vanhemmat joutuvat organisoimaan kuljetukset sinne, koulu päivällä ja vanhemmat illalla. Meidän perheellämme on tästä kuljetusrumbasta laaja kokemus siltä ajalta, kun asuimme Helsingissä ja kuljetimme tyttäriämme luisteluharjoituksiin jäähalleihin eri puolille kaupunkia. Tämän kokemuksen valossa kannatan lämpimästi Lehden ajatusta siitä, että hallin pitäisi olla lähellä palveluja, joita vanhemmat voisivat käyttää lasten harjoitustuntien aikana. Keravan keskustan kuntavaaliohjelmassa otetaan varovaisen myönteinen kanta monitoimihallin rakentamiseen. Ehtona kuitenkin on, että sille saadaan varmistettua kestävä toiminnallinen ja taloudellinen perusta. Toiminnallisuuden näkökulmasta suurin ongelma on hallin suunniteltu sijainti. Lehden ehdotus pitäisikin ottaa vakavaan harkintaan. Sen toteuttaminen vaatii varmasti keskustelua myös Sipoon kanssa, koska hanke on ollut tarkoitus toteuttaa yhdessä naapurimme kanssa. Timo Laaninen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.4.2021 |
Tuomo Suihkonen: Sivistys-, koulutus- ja kulttuuriasiat korostuvat kuntavaaleissaKeskiviikko 17.3.2021 Kuntavaalit lähestyvät pian, vaikka poikkeuksellinen korona-aika on asettanut haasteita myös vaalien järjestämisen suhteen. Samalla kun valtakunnassa on jouduttu tekemään raskaita ja yleistä keskustelua ja huolta herättäviä päätöksiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa, ovat kuntien palveluista päättävä kunnanvaltuusto sekä kuntalaisille Keravalla ja muuallakin Uudellamaalla palveluita tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden, hyvinvointi- ja vapaa-ajan sekä tekniikan toimialan palveluiden järjestäjät kaikki olleet kaupungin ylintä johtoa myöten haastavassa tilanteessa. Nyt, jos koskaan kunnissa tarvitaan johtajuutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimiala- ja puoluerajojen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisen myötä (=SOTE) koulutuksen osuus kuntapalveluissa tulee kasvamaan. Niinpä tulevat kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea koulutusvaalit. Mediassa on viime aikoina noussut Koskelan surman myötä esille kiusaaminen. Kiusaamisesta puhuttaessa esille nousee usein termi koulukiusaaminen ikään kuin koulu aiheuttaisi kiusaamista. Kiusaaminen itsessään on kuitenkin mielestäni yhteiskunnassamme laajempi ja vakavampi asia. Kaikenlaisen kiusaamisen ennalta ehkäisy ja siihen puuttuminen kaikkialla ja kaikissa yhteisöissä (päiväkodit, koulut, työyhteisöt, harrastusyhteisöt) on välttämätöntä. Lisäksi Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on saatava kuntoon monin eri keinoin. Opetuksen laadun kannalta olisi tärkeä pienentää luokkakokoja säätämällä opettajamitoitus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Inkluusioon liittyvä kolmiportaisen tuen resursointi on hoidettava hyvin ja samalla on kartoitettava erityisluokkien tarve. Oppilashuollon tuki lapsille ja nuorille, varhainen puuttuminen moniammatillisella yhteistyöllä ja erilaisten tukimuotojen ja terapian nopea saanti ja riittävyys on saatava kuntoon. Pidetään lapsistamme ja nuoristamme hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa! Tulevat kuntavaalit ovat ennen kaikkea sivistys-, koulutus- ja kulttuurivaalit. Tulevaisuus on käsissämme tässä ja nyt! Tehdään siitä parempi yhdessä. Tuomo Suihkonen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 16.3.2021
|
Keskustan budjettipuheenvuoro 30.11.2020Maanantai 30.11.2020 klo 22.14 Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen piti ryhmämme puheenvuoron. "Tulevaisuutta ei aina pysty arvioimaan. Joskus yllätyksenä tulevat huonot uutiset, toisinaan valoisat ilonaiheet ja käänteet parempaan. Vuosi sitten tuskin kukaan osasi kuvitella, miten koronan synkkä tämä vuosi tulisi olemaan. |
Keskustan valtuustoaloite: Kerava siistiksi ennen asuntomessujaMaanantai 8.6.2020 klo 22.34 Valtuustoaloite Kerava siistiksi ennen asuntomessuja Keravalla on viihtyisyyttä luovia viheralueita, kauniita istutuksia sekä hyvin hoidettuja kiinteistöjä. Valitettavasti on myös joitakin häpeäpilkkuja, kuten Anttilan käytävän levoton ja roskainen alue, Saviolla radan varressa junamatkustajien silmiin pistävä kaatumaisillaan oleva rakennus tai jokivarren penkereiltä löytyvät romut. Joistakin taloyhtiöistä kantautuu asukkaiden huolta ja harmistusta kiinteistöjen jäteastioiden käyttöön liittyvästä piittaamattomuudesta. Eri puolilta kaupunkia asukkaat ovat tuoneet sosiaalisessa mediassa esiin havaintoja, jotka viittaavat rottakannan huomattavaan lisääntymiseen. Esitämme, että Keravan kaupunki käynnistää kaupungin siisteyden parantamiseksi tehokampanjan, johon kutsuu mukaan kiinteistöjen omistajat ja kaupunkimme asukkaat. Jätteiden käsittelyn neuvonnassa näyttäisi olevan parantamisen tarvetta. Julkisten kaupunkitilojen siisteinä ja viihtyisinä pitäminen kaipaa panostuksia. Rottaongelman ratkaisemiseen eivät nykyiset keinot näytä riittävän, vaan tarvitaan tarkempia suunnitelmia, jämäkämpiä toimenpiteitä ja tehokkaampaa yhteistyötä kaupungin ja kiinteistöjen omistajien kesken. Siisteys ja siitä syntyvä ympäristön viihtyisyys ja terveellisyys parantaa kaupunkimme asukkaiden jokapäiväistä elinympäristöä. Se myös luo Keravasta edustavan kuvan, kun vuonna 2024 asuntomessut tuovat kaupunkiimme vierailijoita.
|
Keskusta lähiäänestysalueiden puolellaMaanantai 8.6.2020 klo 22.31 Keravan kaupunginvaltuusto 8.6.2020 Keravan kaupunginvaltuusto käsitteli äänestysaluejaon muuttamista. Nykyisin kaupungissamme on 13 äänestysaluetta. Keskusvaalilautakunta esitti alueiden määrän supistamista kuuteen. Kaupunginhallitus kuitenkin piti karsimista liiallisena ja ehdotti valtuustolle päätettäväksi yhdeksän äänestysalueen mallia. Valtuuston kokouksessa Kokoomus teki vastaesityksen kuudesta alueesta, kun taas Keskusta esitti nykyisen kolmentoista alueen säilyttämistä. Ensimmäisellä äänestyskierroksella esityksemme selvisi jatkoon, mutta toisella kierroksella tulokseksi tuli yhdeksän alueen malli. Julkaisemme perustelumme, miksi kannatimme tiheämpää lähiäänestysalueiden mallia. |
Keskustan tilinpäätöspuheenvuoro 8.6.2020 - Vaikeinakin aikoina on sitouduttava työhön paremman tulevaisuuden tekemiseksiMaanantai 8.6.2020 klo 22.19 Ryhmäpuheenjohtaja Inna Kallioinen summasi Keskustan valtuustoryhmän tilinpäätöspuheessa maailman, Suomen ja kuntien joutumista pandemian tuomaan poikkeustilaan ja nopeiden muutospaineiden eteen. "Vastuunkantajien pitää vaikeinakin aikoina sitoutuneesti yrittää kääntää muutoksen suunta kohti parempia aikoja, ja sen eteen on tehtävä työtä", Kallioinen totesi. "Toivomme, että talous pidetään jatkossakin kestävällä pohjalla ja hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään tuloksellisia toimenpiteitä. Samalla on tärkeää muistaa, että paljon pystymme jokainen vaikuttamaan myös itse omaan hyvinvointiimme sekä tekemään toinen toistemme arjesta ainakin asteen verran miellyttävämpää sillä, miten valitsemme kohdella lähimmäisiämme." |
Tuomo Suihkonen: Tasa-arvo on myös tekoja terveyden turvaamiseksiTorstai 19.3.2020 Kuntavaalit lähestyvät pian, vaikka poikkeuksellinen korona-aika on asettanut haasteita myös vaalien järjestämisen suhteen. Samalla kun valtakunnassa on jouduttu tekemään raskaita ja yleistä keskustelua ja huolta herättäviä päätöksiä yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa, ovat kuntien palveluista päättävä kunnanvaltuusto sekä kuntalaisille Keravalla ja muuallakin Uudellamaalla palveluita tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluiden, kasvatus- ja opetuspalveluiden, hyvinvointi- ja vapaa-ajan sekä tekniikan toimialan palveluiden järjestäjät kaikki olleet kaupungin ylintä johtoa myöten haastavassa tilanteessa. Nyt, jos koskaan kunnissa tarvitaan johtajuutta ja ennen kaikkea yhteistyökykyä ja yhteen hiileen puhaltamista yli toimiala- ja puoluerajojen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtymisen myötä (=SOTE) koulutuksen osuus kuntapalveluissa tulee kasvamaan. Niinpä tulevat kunnallisvaalit ovat ennen kaikkea koulutusvaalit. Mediassa on viime aikoina noussut Koskelan surman myötä esille kiusaaminen. Kiusaamisesta puhuttaessa esille nousee usein termi koulukiusaaminen ikään kuin koulu aiheuttaisi kiusaamista. Kiusaaminen itsessään on kuitenkin mielestäni yhteiskunnassamme laajempi ja vakavampi asia. Kaikenlaisen kiusaamisen ennalta ehkäisy ja siihen puuttuminen kaikkialla ja kaikissa yhteisöissä (päiväkodit, koulut, työyhteisöt, harrastusyhteisöt) on välttämätöntä. Lisäksi Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on saatava kuntoon monin eri keinoin. Opetuksen laadun kannalta olisi tärkeä pienentää luokkakokoja säätämällä opettajamitoitus varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Inkluusioon liittyvä kolmiportaisen tuen resursointi on hoidettava hyvin ja samalla on kartoitettava erityisluokkien tarve. Oppilashuollon tuki lapsille ja nuorille, varhainen puuttuminen moniammatillisella yhteistyöllä ja erilaisten tukimuotojen ja terapian nopea saanti ja riittävyys on saatava kuntoon. Pidetään lapsistamme ja nuoristamme hyvää huolta nyt ja tulevaisuudessa! Tulevat kuntavaalit ovat ennen kaikkea sivistys-, koulutus- ja kulttuurivaalit. Tulevaisuus on käsissämme tässä ja nyt! Tehdään siitä parempi yhdessä.
Tuomo Suihkonen Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 16.3.2021 |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tasa-arvo, terveys, poikkeusolot |
Inna Kallioinen: Korona paljastaa keskittämiskehityksen kipukohtiaSunnuntai 15.3.2020 - Inna Kallioinen Oma puolueeni Keskusta on totutusti puolustanut ajatusta hajauttamisesta ja ehkä osittain siksi leimaantunut ”maaseudun puolueeksi”. Välillä minuakin on Keskustassa jopa ärsyttänyt se, että se nostaa joka käänteessä voimakkaasti aluepoliittisia kysymyksiä esiin. Siinä on kuitenkin viisautta. Se on ajankohtaista palauttaa mieleen nyt, kun yhteiskunta on koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi ajautunut poikkeukselliseen tilaan. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koronavirus, keskittäminen, hajauttaminen, huoltovarmuus |
Keskustan budjettipuheenvuoro 2.12.2019 - Lapsiystävällisyys on Keravan veto- ja pitovoimatekijäMaanantai 2.12.2019 klo 22.27 Valtuustoryhmämme puheenjohtaja Inna Kallioinen nosti Keskustan ryhmäpuheenvuorossa esiin vastuullisen tulevaisuusnäkökulman. Ryhmämme piti tärkeänä, että tasapainoinen budjetti saatiin aikaan korottamatta kunnallisveroa ja vakituisten asuntorakennusten kiinteistöveroa. Keravalla tehdään ensi vuonna isoja investointeja ja velkataakka kasvaa. Tulopuolella puolestaan on maanmyyntitulot arvioitu kovin optimisesti, missä piilee iso riski. On siis oltava tarkkana talouden hoidossa, jotta pysytään budjetissa. Keskustan ryhmälle tärkeät kynnyskysymykset menivät budjettineuvotteluissa läpi. Kotihoidontuen Kerava-lisä säilytetään ja Keskuskoulua koskevassa investointisuunnitelmassa jätetään mahdollisuus avoimeksi sekä peruskorjaukselle että uudisrakentamiselle odottamaan tarkempia selvityksiä. Keskusta näkee, että Kerava-lisän säilyttäminen nyt ja tulevaisuudessa on perheiden hyvinvoinnin kannalta tärkeä asia. Yhteiskunnassa ja meillä Keravalla tarvitaan vahvoja signaaleja, jotka antavat lapsiperheille ja nuorille aikuisille luottamusta ja taloudellista ennustettavuutta tulevaisuuteen. Keravalle on veto- ja pitovoimatekijä olla lapsiystävällinen kaupunki ja kehittyä sillä saralla yhä paremmaksi kotikaupungiksi. Lapsiystävällisyys muodostuu monista tekijöistä: kouluista, laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, leikkipuistoista, harrastusmahdollisuuksista, mahdollisuudesta saada apua vaikeuksissa, turvallisuudesta, ja joidenkin perheiden näkökulmasta Kerava-lisästä. Alhaisen syntyvyyden Suomessa on luotava monin eri keinoin lapsimyönteisempää ilmapiiriä ja tarjottava perheille erilaisia vaihtoehtoja. |
Keskustan tilinpäätöspuheenvuoro 3.6.2019 - Työllisyys ei nouse itsestäänMaanantai 3.6.2019 klo 23.57 Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen otti ryhmämme puheenvuorossa kantaa Keravan edelleenkin korkeaan työttömyysasteeseen: ”Keravalaisten työikäisten veronmaksajien määrän kasvu ei riitä kattamaan palveluja tarvitsevien ja käyttävien kuntalaisten määrän voimakasta kasvua. Siksikin on todella tärkeää huolehtia siitä, että työikäiset ja -kykyiset ovat mukana työelämässä ja että Keravalla edellytykset yrittämiseen ja ihmisten työllistämiseen ovat erinomaiset.” Keskusta haastaa etsimään pontevammin keinoja kaupungin työntekijöiden runsaisiin sairauspoissaoloihin. Asuntotuotannolta toivomme monipuolisuutta. Korjausrakentamisessa koetuista ongelmista tulisi ottaa opiksi ja selvittää mahdollisuudet Keskuskoulun toteutukseen uudisrakennuksena, painottaen rakennuksen käyttäjien terveyttä ja rakennushankkeen ennustettavaa kustannustasoa. Keskustan ryhmä antoi kiitosta Keravalla tehdyistä ennaltaehkäisevän työn hankkeista, joissa esimerkiksi kirjasto, taidemuseo Sinkka ja liikuntapalvelut ovat kunnostautuneet. ”Kirjaston ja museon laadukkaalle pedagogiselle työlle pystytään toivottavasti antamaan tulevaisuudessakin pysyvät edellytykset”, totesi Kallioinen. |
Keskustan budjettipuheenvuoro 10.12.2018 - Kestävä talous ja kestävä hyvinvointiTiistai 11.12.2018 Talous yksin pelkkinä numeroina on aika kuiva ja kylmä aihe. Kestävä talous on kuitenkin välttämätön pohja kestävälle hyvinvointiyhteiskunnalle. Hyvin hoidettu talous mahdollistaa paljon sellaista hyvää, joka näkyy meille kaikille arjessamme. Syvimmillään budjetissa on kyse yhteisten rahojemme ja yhteisen hyvinvointimme tulevaisuudesta omassa lähiympäristössämme. Mikä on suuntamme tänään ja tulevaisuudessa? Yhtä tärkeää kuin saada läpi budjetin kautta uusia palveluja on kantaa vastuuta siitä, miten kaikki kulut rahoitetaan. Kaikki mitä jaamme, on otettu jonkun taskusta. On siis noudatettava erityistä tarkkuutta ja myös kurinalaisuutta silloin, kun haluamme tarjota keravalaisille jotakin lisää. Keravalaiset samalla saavat nauttia näistä palveluista, mutta veronmaksajamme myös joutuvat ne maksamaan. Keskusta on tyytyväinen siihen, että Kerava haluaa olla veronmaksajille verotukseltaan kilpailukykyinen vaihtoehto verrattuna lähikuntiimme. Kaupungin vetovoimaisuuden kannalta on tärkeää, että veroprosenttiamme ei nosteta. Keravan on oltava houkutteleva paikka myös keski- ja hyvätuloisille veronmaksajille ja yrityksille, jotta hyvinvointi tässä kaupungissa olisi kestävää.... ..... Hyvinvointiyhteiskunnan juuret pohjaavat inhimillisyyteen ja sivistykseen. Lähimmäisenrakkaus ja toisen ihmisen aito kohtaaminen, keskusteleminen ja kuunteleminen ovat sellaisia asioita, joilla me jokainen voimme vahvistaa yhteiskunnan hyvinvointia. |
Valtuustoaloite paremman poliittisen vuorovaikutuksen edistämiseksiTiistai 9.10.2018 ”Tulkitsemisen ja väärinymmärtämisen sijasta politiikassa tarvitaan enemmän havainnointia ja halua ymmärtää toista ihmistä siten kuten hän tarkoittaa”, toteavat keravalaiset kaupunginvaltuutetut Inna Kallioinen (kesk.) ja Anja Hänninen (kok.) aloitteessaan, joka koskee parempien vuorovaikutustaitojen kehittämistä poliittisessa keskustelukulttuurissa. Kallioinen ja Hänninen uskovat jokaisen mahdollisuuksiin kehittää vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitojaan. He ehdottavat, että Keravan kaupunki järjestää kaupunginvaltuustolle suunnatun vuorovaikutuskoulutuksen terveen keskustelukulttuurin ja hyvän poliittisen vuorovaikutuksen edistämiseksi keravalaisessa päätöksenteossa |