Oikeudentunto ja eheys

Share |

Keskiviikko 23.1.2013 klo 18:09


Kaupunginvaltuusto
21.1.2013

Kyösti Haukipuro

Herra puheenjohtaja!
Kansalaiset!

Uuden vuoden uuden valtuuston ensimmäisen kokouksen puheeni teema on Oikeudentunto ja eheys.

Teema saattaa vaikuttaa tutulta. Sama teema oli esillä kolme viikkoa sitten, vuoden ensimmäisenä päivänä. Kokoomuslähtöisen presidentin puheessa oli paljon varteenotettavaa.

Tätä taustaa vasten voi tarkastella myös Keravan uuden valtuuston työn alkua yhdessä sen tärkeimmistä kokouksista. Nyt valitaan pääosa tulevan valtuustokauden toimielimistä – ts. niistä päättäjistä, joiden tulisi edustaa paitsi kannattajaryhmiään myös kaupungin ja kaupunkilaisten kokonaisetua. Kokonaisedun huomioimista mittaa se, miten oikeudenmukaisesti valinnat tehdään. Siitä poikkeaminen on ristiriidassa eheyden tavoitteen kanssa.

Paikallisissa lehdissä julkaistiin joulukuulla Aurinkomäen Kokoomuksen kokousuutinen. Sen mukaan yhdistys painottaa toiminnassaan politiikan avoimuutta ja äänestäjien kunnioittamista. Yhdistyksen mukaan Keravalla saavutettu neuvottelutulos luottamuspaikkajaosta on yhdessä laadittu ja antaa mahdollisuuden Keravan kehittämiseen meitä kaikkia kuntalaisia hyödyttävästi.

En toki rinnasta uutista samaan sarjaan alussa viittaamani puheen kanssa. Pikemminkin on syytä oikaista mahdollinen väärinkäsitys, että uutisella ja mainitulla puheella olisi jotakin tekemistä keskenään. Toimintatavat neuvotteluissa olivat aivan muuta kuin uutisen luoma mielikuva.

Mutta kun avoimuuden nimiin on julkisesti liputettu, ei liene estettä avata neuvotteluprosessia.

Mielestäni kysymyksessä oli enemmän sanelu kuin avoin neuvottelu. Lopputulos ei kunnioita äänestäjien tahtoa. Tahdin määräsivät kahden suurimman puolueen pääneuvottelijat, jotka eivät ole varsinaisia valtuutettuja. Neuvottelukulttuuri oli jostakin muualta omaksuttua – ei sellaista, mihin kunnallisessa yhteistyössä on totuttu. Tohdin todeta tämän, sillä olen ollut kuusi kertaa mukana vastaavilla neuvottelukierroksilla; kolme kertaa muissa kaupungeissa ja kolme kertaa täällä. – Harmi sanoa: tämä oli kierroksista heikoin.


Arvoisa puheenjohtaja!

Neuvotteluja aloiteltiin hyvissä ajoin ennen vaaleja. Niihin osallistuivat silloin valtuustoryhmien puheenjohtajat. Tarkoituksena oli selvittää pisteytysjärjestelmää luottamuspaikkojen oikeudenmukaiseksi jakamiseksi. Kaikkien tiedossa on, että eri tehtävillä on hyvin erilainen painoarvo. Julkilausuttu tavoite oli laatia tasapuolinen pisteytysmalli puhtaalta pöydältä, siis jo ennen kuin vaalitulos on tiedossa.

Muutaman kokoontumisen jälkeen tuli hiljaisuus. Kokousta ei kutsuttu enää koolle. Vaalit tulivat ja menivät. Työ oli tekemättä.

Kun otimme asian uudelleen esille vaalien jälkeisten neuvottelujen alkaessa, kokoomuksen ryhmäjohtaja totesi, että mikään pisteytysmalli ei heille käy. He eivät ole sellaiseen sitoutuneet.

Myös demareiden tuki keskustelujen jatkamiseen loppui. Näistä ilmoituksista alkoi yhteistyöhakuisen neuvottelukulttuurin kuihtuminen.

Kysyn: missä oli avoimuus sekä keskustelukumppaneiden ja heidän ajankäyttönsä kunnioittaminen?


Hyvät kuulijat!

Luottamushenkilöpaikkojen jakamista käsiteltiin kymmenien tuntien ajan. Heti alkuvaiheessa isojen ryhmien taholta tehtiin selväksi, että jaossa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

Tällä tarkoitettiin ns. D`Hondtin menetelmää, jossa paikat jaetaan ryhmien vertauslukujen mukaisessa suhteessa. Se toki on laillinen menettelytapa, ja sitä voidaan soveltaa toimielinten valinnassa yksittäisiin äänestystilanteisiin asti. Karkeimmillaan sen käyttö johtaa kuitenkin hyvin suhteettomaan, epädemokraattiseen lopputulokseen.

Pitkien keskustelujen jälkeen isot ryhmät tekivät tähän lähtökohtaansa joitakin myönnytyksiä. Lopputulos ei silti läheskään vastaa eri äänestäjäryhmien tasapuolista huomioimista alkaneen valtuustokauden päätöksenteossa.

Kun D`Hondtin menetelmä kohtelee kaltoin pienempiä ryhmiä, käytetään hyvin yleisesti eri valtuustoryhmien keskinäisiä liittoutumia tilanteen tasapainottamiseksi. Niinpä Keskusta+RKP:n valtuustoryhmä ja Kristillisdemokraatit kertoivat muodostavansa neuvotteluissa tällaisen koalition, jolla on yhteensä neljä valtuustopaikkaa – saman verran kuin Vasemmistoliitolla, mutta takanaan enemmän ääniä. Sitä ei hyväksytty. Ei tule kuulonkaan!

Mutta: Katsokaa ympärillenne, aivan lähinaapureihinkin. Lähes kaikki poliittiset ryhmät ovat sopineet tällaisista liittoutumista – kuka mistäkin syystä ja melko merkillisinkin kombinaatioin.

Neuvottelujen välivaiheessa oli Keravallakin vakavassa harkinnassa laajempi liittoutuma. Myös keskisuuret ryhmät huomasivat, mihin kaksi suurinta pyrkivät. Muiden ryhmien yhteensä 23 valtuutetun koalitiolla olisi – tarvittaessa valtuustossa tehtävien äänestysten kautta – saatu näille ryhmille selvästi enemmän luottamushenkilöpaikkoja. Kaikki ykköspuheenjohtajuudet olisivat kuitenkin menneet kokoomuslaisille ja demareille, kakkospuheenjohtajuudet muille.

Vihreille oli ilmeisesti kynnyskysymys saada yksi lautakunnan puheenjohtajuus. Kun asema keskisuurena ryhmänä ei olisi paljon muuttunut, tasapuolisuuden näkökulma sai väistyä. Kun tarkastellaan lopputulosta, se ei tainnut Vihreitä paljon auttaa, mutta varmisti suurimpien ylivallan. Valtuutettu Veikko Valkosella oli neuvotteluista hyvä kirjoitus Keski-Uusimaa-lehdessä, mutta tämä näkökulma siitä puuttui.

Vasemmistoliiton tilanne oli neuvottelujen tässä vaiheessa – kuten lopussakin – melko hyvä, ja niinpä hekin alkoivat vetäytyä. Perussuomalaisten Erkki Havansin kanssa tein vielä perusteellisia laskelmia, joilla yritimme perustella reilumman jaon aikaan saamista.

Se oli turhaa. Tämä yritys kariutui. Palattiin vanhaan asetelmaan.


Hyvät kollegat ja kuulijat!

Miten perustelen kovia väitteitäni? On syytä tarkastella vaalitulosta ja mitä siitä on tähän päivään mennessä seurannut.

Tällä kertaa vaaleissa etenivät Perussuomalaiset merkittävästi nostaen kannatusosuuttaan lähes 10 %-yksiköllä, Vihreiden osuus nousi reilun %-yksikön ja Vasemmistoliiton puoli %-yksikköä.

Kristillisdemokraatit kokivat noin yhden %-yksikön tappion. Keskusta+RKP kärsi tappion, sillä vaaliliittomme menetti kannatustaan 3,6 %-yksikköä.

Kokoomus säilytti suurimman puolueen ja SDP toiseksi suurimman puolueen aseman. Mutta huomatkaa: kokoomuksen kannatusosuus laski 3,7 %-yksikköä ja sosialidemokraattien 4 %-yksikköä – siis enemmän kuin meidän vaaliliittomme.

Eri ryhmien vaaleissa saamat äänet ja niiden prosenttiosuus näkyvät taulukossa 1.

Seuraavilla sarakkeilla näkyvät ryhmien saamien valtuutettujen määrä ja vastaavasti prosenttiosuus valtuustopaikoista. Luvuista ilmenee, miten vaalijärjestelmä suosii suurempia ryhmiä ja on epäsuotuisa pienemmille. Kahden suurimman ryhmän ääniosuus oli yhteensä noin 52 %, mutta osuus valtuustopaikoista noin 56 %.

Neuvottelujen kohteena oli lukuisa joukko luottamustehtäviä. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluivat valtuuston puheenjohtajisto, kaupunginhallitus jaostoineen, lautakunnat ja Keravan Energian luottamushenkilöpaikat. Toiseen koriin kuuluivat strategiaryhmät ja kolmanteen ylikunnalliset tmv. luottamustoimet – lukuun ottamatta niitä, jotka neuvotellaan piirijärjestötasolla. Yhteensä näitä tehtäviä on 198 sekä lähes saman verran varajäsenyyksiä.

Tarkastellaanpa, mihin neuvottelut niiden suhteen johtivat. Taulukko 2.

Huomataan, että Kokoomus ja Sdp ovat saaneet edelleen hyvitystä, samoin Vasemmistoliiton osuus suhteessa äänimäärään on noussut. Vihreät ovat tasoissa, Perussuomalaiset ovat menettäjiä. Erityisesti sitä ovat Keskusta+RKP:n ryhmä ja Kristillisdemokraatit. Ryhmiemme osuus paikoista on vain puolet siitä, mitä kannatusosuus vaaleissa. Kun valinnoissa on otettava huomioon tasa-arvolain vaatimusten täyttyminen jokaisessa toimielimessä, toisten ryhmien vaikutusvalta tosiasiallisesti ulottuu jopa ryhmiemme sisäisiin valintoihin.

Taulukossa on kysymys pelkästään matemaattisesta jakosuhteesta, joka ei lainkaan huomioi sitä, millaisia eri ryhmien saamat luottamustehtävät tosiasialliselta painoarvoltaan ovat. On selvää, että suurimmat ryhmät käyttivät valtaansa myös tässä jaossa. Niin sanotut myönnytykset olivat hyvin laskelmoituja.

Muistissani on hyvin kaupunginhallituksen kokous 17.12.2012. Viime vuoden viimeisen kokouksen kiitospuheessaan hallituksen puheenjohtaja Lehti korosti, että kaupunginhallitus on kaupungin päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa keskeisin toimielin, jossa on todella mahdollisuus vaikuttaa Keravan kehitykseen. Se oli oikein sanottu. Juuri tällainen tehtävien merkityksen arviointi olisi neuvotteluissakin pitänyt tehdä.

Toimielimillä on puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, joiden vaikutusvalta on totta kai suurempi kuin muiden jäsenten. Mitenkäs ne sitten jaettiin?

Katsotaanpa – taulukko 3.

Puheenjohtajuuksia em. paketissa on 18 ja varapuheenjohtajuuksia 20, kun mukana ovat myös valtuuston ja hallituksen toiset varapuheenjohtajat. Varapuheenjohtajuudet menevät melko tasaisesti. Niiden jaossa näyttäisi olleen jopa joustamista suurimpien ryhmien puolelta. Mutta ehkä heillä kuitenkin oli ketunhäntä kainalossaan, sillä puheenjohtajuudet jakautuvatkin sitten hyvin epäreilusti: 52 prosentin vaalikannatusosuudella kaksi suurinta ryhmää kahmii 83 % puheenjohtajien paikoista! Esityslistan käsittelyn edetessä tulemme näkemään, että ne eivät ole vähäpätöisiä tehtäviä!    
Muille jäivät vain muruset.

Heitänkin muiden ryhmien edustajille kysymyksen. Olisiko sittenkin kannattanut jatkaa neuvottelua 23 valtuutetun ryhmittymällä ja käydä täällä valtuustossa suhteelliset vaalit vaikka toimielin kerrallaan? Puheenjohtajuuksien suhteen lopputulos ei olisi juuri sen kummempi kuin nytkään. Varapuheenjohtajuuksien ja muiden jäsenyyksien suhteen tilanne olisi merkittävästi demokraattisempi.


Hyvät valtuutetut!

Äänestäminen tällaisessa asiassa ja tällaisella asetelmalla ei tietenkään olisi kivaa. Mutta ei sitä pitäisi pelätäkään, jos kerran toiset tahot eivät toimi yhteistyötahtoisesti.

Olisihan parempaan ollut toinenkin mahdollisuus – se, joka aidosti huomioisi myös tehtävien sisältöä ja painoarvoa. Reilusti tehty pisteytysjärjestelmä estäisi juuri tällaisen epäsuhdan, mikä nyt on syntymässä. Mutta kuten kokoomuksen ryhmäjohtaja totesi, mikään pisteytysmalli ei heille käy.  

Siinä oli se äänestäjien kunnioittaminen.

Vaalitulos on demokraattinen. Annetut äänet ovat silloin samanarvoisia. On syytä kysyä, ovatko kaikkien kaupunkilaisten antamat äänet enää keskenään samanarvoisia sitten, kun tämän valtuuston päättämät valinnat on tehty?


Herra puheenjohtaja!

Neuvottelujen aikana, ainakin alussa, puhuttiin paljon pelisäännöistä. Minusta toimivilla pelisäännöillä on tekemistä oikeudenmukaisuuden ja myös eheyden – yhteenkuuluvuuden ja sitoutumisen – kannalta. Näitä mitataan käytännön teoilla.

Yksi tapa rakentaa eheyttä ja yhteistä näkemystä on strategiatyö. Sitä varten perustetaan kuusi strategiatyöryhmää. Niissä kussakin on yhdeksän jäsentä, yhteensä siis 54. Sattumoisin luku on lähes sama kuin valtuutettujen lukumäärä 51.

Neuvotteluissa esitin, että valtuustoryhmämme saisi yhtä monta jäsenyyttä työryhmissä kuin meillä on valtuutettujakin, siis kolme. Mielestäni toivomus oli asiallinen ja kohtuullinen. Mutta eipä käynyt tämäkään. Lopputulemana on yksi jäsenyys.

Keskustalla olisi ollut tarjota näihin ja moniin muihin tehtäviin motivoituneita ja asiantuntevia henkilöitä – sekä naisia että miehiä.

Kun lähtökohtana oli, että jäsenet ovat pääosin valtuutettuja ja että valinnoissa huomioidaan tasa-arvolain vaatimukset, kunnioitamme tätä periaatetta. Siitä seuraa, että yhteisen valtuustoryhmämme ainoa strategiaryhmien jäsen on RKP:stä. Tässähän ei ole mitään ongelmaa. Ongelma on siinä, että näillä päätöksillä Keskusta on sivuutettu kaupungin strategiatyöstä. Kokoomuksella ja SDP:llä jäsenyyksiä on 17 ja Vasemmistoliitollakin kuusi.

Tasan ei käy onnen lahjat.


Herra puheenjohtaja!

Puheenvuorollani olen pohjustanut ja arvioinut esityslistalla olevia luottamuselinten valintoja yhtenä kokonaisuutena.

Seuraavaksi käsittelen kaupunginhallituksen vaalia, onhan se keskeisin kaupunginvaltuuston päätöksiä valmisteleva ja toimeenpaneva toimielin, kuten aiemmin kuultiin. Myös hallituksen roolista ja kokoonpanon periaatteista keskusteltiin neuvotteluissa.

Esityslistan kohdan 5 valmistelutekstissä on mainittu, mitä kuntalain 35 § toteaa vaalikelpoisuudesta.

”Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan kuntalain 35 §:ssä seuraavasti:

Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

    kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö
    kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä
    henkilö, joka hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa”

Myös todetaan, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Edellä olevat perusteet ovat hyvin asiallisia ja hyväksyttäviä. Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö kunnan työntekijöitä koskevan säännöstön olla vielä tiukempi ja voimakkaammin rajata kunnan työntekijöiden – myös muiden kuin johtavien viranhaltijoiden – osallistumista luottamustehtäviin. Tiedämme, miltä suunnalta näitä puheenvuoroja on erityisesti esitetty.

Keravalla nyt tehtävään kaupunginhallituksen valintaan ei liity tällaisia ongelmia. Mielenkiintoista on, että naapurikaupungissamme Järvenpäässä kaupunginjohtajan esimieheksi on tulossa kokoomuslainen ison koulun rehtori.

Yksityisten toimijoiden roolista ei Kuntalaissa ole vastaavanlaisia säännöksiä. Toisessa naapurissamme Tuusulassa rajoja kuitenkin jouduttiin testaamaan joitakin vuosia sitten.  Silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja joutui jättämään tehtävänsä, koska hänen kunnassa olevien merkittävien omistuksiensa ja hallituksen puheenjohtajan tehtävän ei katsottu sopivan yhteen. Intressiristiriidan riski ilmeisesti nähtiin olennaiseksi.

En väitä, että Keravalla olisi sama tilanne, mutta ei se aivan ongelmatonkaan ole. Jos oli, ei asia olisi noussut esiin neuvotteluissa ja sittemmin julkisuudessa.

Aiemmassa vaiheessa puheenvuoroani viittasin hallituksen puheenjohtajan näkemykseen kaupunginhallituksen vaikutusmahdollisuuksista. Siitä seuraa, että hallituksen puheenjohtajan vaikutusvalta myös on suurin – toimielimen johtamisessa, toimielintä ja kaupunkia edustavana neuvottelijana ja kaupunginjohtajan esimiehenä.

Arvostan Eero Lehden asiantuntemusta, hyvää analysointikykyä ja kokemusta. Näitä avuja eivät muutkaan ole kiistäneet tai kyseenalaistaneet. Pohdintaa on herättänyt johtaminen ja merkittävä rooli taloudellisen vallan käyttäjänä. Missä tahansa vahva asema politiikassa ja taloudessa on asia, jota ei voi sivuuttaa merkityksettömänä.


Herra puheenjohtaja!

Sillä oikeutuksella, että olen edellisen neljän vuoden ajan toiminut kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana, puutun toiseenkin johtamiseen liittyvään asiaan. Kysymys on siitä, miten toimitaan tiiminä. Hallituskauden alussa sovittiin mm. siitä, että – ymmärtääkseni aiempaan tapaan – kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaupunginjohtaja kokoontuvat ns. listapalaveriin perjantaiaamuisin aina ennen maanantain hallituksen kokousta. Lista-asioiden lisäksi palaverissa voidaan pohtia valmistelussa olevia asioita ja siten toimia kaupunginjohtajan tukena ja sparraajana.

Aluksi tämä toimi mielestäni hyvin. Klo 7.30 oli varattu allakkaan ja sen huomioiden suunnittelimme päivän muut menot. Käytiin hyviä keskusteluita. Hallituskauden edetessä käytäntö rapautui. Viime syyskauden aikana siitä ei ollut juuri mitään jäljellä. Suurin osa palavereista peruuntui 1 tai 2 päivää aiemmin tulleella tekstiviesti-ilmoituksella puheenjohtajan muiden kiireiden vuoksi. En väheksy muiden tehtävien tärkeyttä. Ei ole kuitenkaan asianmukaista, että yhteisesti sovittu käytäntö näin yksipuolisesti jätetään toisarvoiseksi.

Eikä kyse ole vain tästä. Kyse on myös siitä, miten demokraattisesti tai ei-demokraattisesti poliittinen johtaminen ja valmistelu toimii.

Lopulta päätin, että tärkeän muun, vaihtoehtoisen menon kyseessä ollen minäkin valitsen itse prioriteettijärjestyksen. Tein onnistuneita valintoja.

Eero! Rohkenen antaa neuvon: kunnioita tulevien yhteistyökumppaneittesi ajankäyttöä ja pidä kiinni sovitusta käytännöstä. Meillä kaikilla on vuorokaudessa 24 tuntia ja kaikille jokainen tunti on yhtä arvokas.

Toinen neuvoni on …. tuleville varapuheenjohtajille: Pitäkää huolta asemanne edellyttämistä oikeuksistanne.  Toivon, että olen voinut auttaa asiassa vähän alkuun.


Herra puheenjohtaja, hyvät kuulijat!

Kiitos mielenkiinnostanne!


TAULUKOT 1, 2, 3


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini