HUS sai viime viikolla päätökseen yt-neuvottelut, joissa päädyttiin rajuihin henkilöstöleikkauksiin. Lähes 300 työntekijää irtisanotaan, ja yhteensä 778 henkilötyövuoden vähennykset saavutetaan irtisanomisten lisäksi eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta. HUS tavoittelee näillä toimilla noin 50 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.
Esimerkiksi Lohjan sairaalan kätilöitä ja muuta henkilöstöä kohdeltiin todella kovalla kädellä, kun sairaalan synnytystoiminta lopetettiin. Kätilöiden kuulemiselle oli varattu aikaa vartti...
HUS sai viime viikolla päätökseen yt-neuvottelut, joissa päädyttiin rajuihin henkilöstöleikkauksiin. Lähes 300 työntekijää irtisanotaan, ja yhteensä 778 henkilötyövuoden vähennykset saavutetaan irtisanomisten lisäksi eläköitymisten ja määräaikaisten työsuhteiden päättymisen kautta.
HUS tavoittelee näillä toimilla noin 50 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.
Esimerkiksi Lohjan sairaalan kätilöitä ja muuta henkilöstöä kohdeltiin todella kovalla kädellä, kun sairaalan synnytystoiminta lopetettiin. Kätilöiden kuulemiselle oli varattu aikaa vartti ja päätös omasta tulevaisuudesta piti tehdä tunnin sisällä. Kohtelusta oli inhimillisyys kaukana.
HUS:n kyseenalainen toiminta Lohjan perinteikkään synnytyssairaalan henkilöstöä koskien ei käy hyväksi esimerkiksi siksikään, kun päällä on samaan aikaan hoitajapula ja työn veto- ja pitovoimaisuus tulisi turvata kaikilla hyvinvointialueilla.
Samalla HUS näytti tässä huonoa esimerkkiä hyvinvointialueille, joilla on jopa suuremmat säästöpaineet. Nykyisen lainsäädännön mukaan niiden pitäisi kattaa toiminnan alkuvaiheessa syntyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä.
Vantaan Keravan hyvinvointialueen alijäämä vuosilta 2023-2024 nousee noin 200 miljoonaan euroon. Se pitäisi kuitata vuoteen 2026 mennessä. Summa on nelinkertainen HUS:n säästöihin verrattuna.
Jos Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella oikeasti yritetään toteuttaa vaaditut säästöt tällä aikataululla, se vaatisi satojen työntekijöiden irtisanomista asukkaille tärkeistä palveluista.
Puolueet ovat keskittyneet tähän asti väittelemään siitä, kenen syytä tämä tilanne on.
Nykyisen hallituksen puolueet pitävät syyllisenä edellistä hallitusta, joka päätti hyvinvointialueiden rahoituksen pelisäännöt. Nykyiset oppositiopuolueet vierittävät taas vastuun Petteri Orpon (kok.) hallitukselle, jolla on valta estää hyvinvointialueiden ajautuminen hallitsemattomiin leikkauksiin.
Tämä kiistely ei auta sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevia kansalaisia. Nyt tarvitaan yhteistyötä ja ratkaisuja itse ongelmaan.
Paras ratkaisu olisi antaa hyvinvointialueille lisää aikaa alijäämien kattamiseen.
Vaihtoehtona on ajautuminen tilanteeseen, jossa hyvinvointialueiden valtuutetut joutuvat mahdottoman valinnan eteen: rikkoako rahoituslakia vai perustuslakia, joka turvaa kansalaisille elintärkeät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Tuomo Suihkonen, Kerava (kesk.)
Pääluottamusmies
Vantaan Keravan hyvinvointialueen varavaltuutettu
Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 5.12.2024
