Keravalla puhuttiin 24.3. pidetyssä Keskustan Vantaan-Keravan aluevaltuustoryhmän järjestämässä turvallisuuteen liittyvässä tilaisuudessa päihteistä ja mielenterveydestä. Aiheesta alustivat Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalvelujen johtaja Anna Peitola, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila ja keravalaisen toimintakeskus Polun toiminnanjohtaja Päivi Wilen, joka kertoi huumeiden käytön tilanteesta Keravalla. Kansanedustaja Mattila kertoi viimeisistä päihteisiin ja huumeisiin liittyvästä lainsäädännöstä ja kansallisesta päihdestrategiasta vuodelta 2021.
Alustusten yhteenvetona voi pitää sitä, että mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja päihteitä pitää käsitellä yhdessä, ei erillisinä asioina. Alustajat painottivat myös ennaltaehkäisyn ja inhimillisen lähestymistavan tärkeydestä kohdata näitä kansallisia ongelmia. Jokainen päihteidenkäyttäjä on kuitenkin aina jonkun lapsi ja vanhemmilla huoli on kova. Laittomuuksiin täytyy kuitenkin puuttua ja lainrikkojia rangaista ansionsa mukaan.
Keravalla puhuttiin tiistai-iltana 24.3. pidetyssä Keskustan Vantaa-Keravan aluevaltuustoryhmän järjestämässä turvallisuuteen liittyvässä tilaisuudessa päihteistä ja mielenterveydestä. Aiheesta alustivat Vantaa-Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalvelujen johtaja Anna Peitola, kansanedustaja Hanna-Leena Mattila ja keravalaisen toimintakeskus Polun toiminnanjohtaja Päivi Wilen, joka kertoi huumeiden käytön tilanteesta Keravalla.Kansanedustaja Mattila kertoi viimeisistä päihteisiin ja huumeisiin liittyvästä lainsäädännöstä ja kansallisesta päihdestrategiasta vuodelta 2021.
Alustusten yhteenvetona voi pitää sitä, että mielenterveyteen liittyviä ongelmia ja päihteitä pitää käsitellä yhdessä, ei erillisinä asioina. Alustajat painottivat myös ennaltaehkäisyn ja inhimillisen lähestymistavan tärkeydestä kohdata näitä kansallisia ongelmia. Jokainen päihteidenkäyttäjä on kuitenkin aina jonkun lapsi ja vanhemmilla huoli on kova. Laittomuuksiin täytyy kuitenkin puuttua ja lainrikkojia rangaista ansionsa mukaan.
Anna Peitola tähdensi, että omalääkärimalli ja mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat kaksi tärkeintä painopistettä Vantaa-Keravan hyvinvointialueella. Näille painopisteille on syynsä ja nyt keskustelun painopiste oli suunnattu päihdeasioihin ja vakavaan huumetilanteeseen Keravalla ja lähiympäristössä. Ongelmat on onneksi tunnistettu ja hyvinvointialueelle on perustettu uusia yksiköitä ja uusia toimintamalleja. Opiaattikorvaushoidon tarve on tällä hetkellä jo tuhansissa. Ei pidä myöskään unohtaa, että suomalainen käyttää alkoholia vuodessa keskimäärin kansanedustajan esille tuomien tietojen mukaan jopa noin 15 l/hlö, kun lasketaan kaikki alkoholin käyttö (päivittäiskauppa, ulkomaan tuonti, nettimyynti). Tilastojen mukaan kulutus puhdasta alkoholia 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden on ollut toki laskussa ja on 8,3 l (2024). Tuosta luvusta puuttuu kuitenkin nettimyynti ja matkoilta ostettu alkoholi.
Turvallisuus vaatii lisää resurssia poliisille. Kansanedustaja Hanna-Leena Mattila kertoikin 70 milj. euron pysyvästä lisäyksestä, jolla saadaan poliisien määrä kasvatettua 8000:een. Kuitenkaan pelkillä poliiseilla ei päihde- ja huumeongelmaa ratkaista. Tarvitaan ennaltaehkäisevää otetta ja toimenpiteitä, valistusta kouluissa ja erityisesti varhaista tukea raskaudesta lapsen ensimmäisiin ikävuosiin ja perheisiin.
Hyvä, että huumekuolemien ennaltaehkäisyyn on varattu 11 milj. euroa valtiolta vuosille 2025-2027. Harrastamisen tukeminen kaikille lapsille ja nuorille mm. Harrastamisen Suomen malli on oikea suunta. Ennaltaehkäisyyn kuuluvat neuvolavaiheen sekä lasten ja nuorten harrastamisen tukemisen lisäksi riittävät henkilöstöresurssit kuntiin ja hyvinvointialueille. Lisäksi moniammatillinen yhteistyö päiväkotien, koulun, oppilaitosten, hyvinvointialueen oppilas- ja opiskeluhuollon ja poliisin välillä on ensiarvoisen tärkeää.
Tuomo Suihkonen
keravalainen isä, luokanopettaja, pääluottamusedustaja, kaupunginvaltuutettu, kesk.
Kirjoitus on julkaistu 31.3.2026 Keski-Uusimaan kolumnina
