Näkökulmia kanniston koulupäätökseen.

Näkökulmia Kanniston koulupäätökseen

Kunta- ja palvelurakenne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena vuosien ajan – näin Keravallakin. Keskustelu kouluverkosta on osa tätä laajempaa asiayhteyttä niin meillä kuin muuallakin.

Aivan keskeinen seikka Keravalla on sen sisäinen asuin- ja väestörakenteen muutos, joka vaikuttaa oppilasmääriin ja koulutilatarpeisiin eri alueilla. Näistä syistä koulutilojen uudelleen järjestelyjä on valmisteltu ja käsitelty jo vuosia. Tämä ilmenee hyvin valtuuston kokouksen esityslistalta: noin 40 sivua listatekstiä ja ja reilusti lisää liitteissä.

Merkittävä lisätekijä on talouden taantuma. Se on syvä yksityisellä sektorilla, mutta heijastuu koko ajan voimakkaammin myös kuntasektoriin. Uusin ennuste kertoo bruttokansantuotteen laskevan tänä vuonna viisi %-yksikköä.

Miettiessäni kantaani kouluverkkoon, en ole voinut sivuuttaa näitä näkökohtia. Valtuuston ja hallituksen jäsenenä asiaa on pitänyt tarkastella kaikkien kaupunginosien asukkaiden kannalta.

Julkisessa keskustelussa ovat korostuneet pääasiassa yhden kaupunginosan näkökulmat ja sen asukkaiden huolet. Tämä on ymmärrettävää ja hyväksyttävää, koskeehan muutos nyt juuri heitä.

Toinen keskustelunaihe on ollut päätöksentekoon liittyvät menettelyt – tärkeä aihe sekin. Menettelyjä säätelevät mm. kuntalaki, hallintolaki ja kaupungin johtosäännöt. Näiden mukaan on toimittu. Päätösten sisällöstä on ollut erilaisia mielipiteitä. Mahdollisuus eri mielipiteisiin on kunnallisen demokratian ydintä. Toinen kunnallishallinnon perusominaisuus on: virkamiehet toimivat virkavastuulla ja poliitikot poliittisella vastuulla.

Kevään keskustelu on kiinnittänyt päähuomion koulurakennuksiin, niiden sijaintiin, koulumatkan pituuteen ja opetuksen järjestämiseen. Lähikoulu on nähty tärkeäksi, mitä se onkin. Ei Kanniston koulun lakkauttaminen ole kenenkään itsetarkoituksellinen tavoite niin kuin on väitetty. Ilman alussa mainitsemiani muutoksia ja haasteita siihen ei olisi mitään syytä. Mutta kun haasteet kaikkinensa ovat suuret, on kyse siitä, että tilakustannuksissa säästämällä voidaan paremmin turvata voimavaroja itse opetukseen. Tuskin on montaakaan kuntaa ja kaupunkia, jossa koulumatkat ovat näin lyhyet kuin Keravalla edelleen tulee olemaan.

Koulutilojen ja opetuksen lisäksi näen kouluilla myös muita funktioita, kuten kasvatus-  ja sivistystehtävä. Kasvatukseen liittyviä asioita on ollut esillä mm. päättäjien saamissa sähköpostiviesteissä. Niissä on ollut hyviä näkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon.

Yhdestä kasvatuksellisesta näkökulmasta olen ollut huolissani. Valitettavasti useissa kirjoituksissa ja viesteissä on välittynyt kuva Savion koulusta jonkinlaisena ”mörkönä”. Toivottavasti nämä asenteet ja mielikuvat eivät ole lasten mielissä, kun he elokuussa aloittavat siellä uuden kouluvuotensa, vaan kaikki voisivat aloittaa sen luottavaisin ja turvallisin mielin.

On pakko sanoa jotakin myös koulun sivistystehtävästä, josta ei juurikaan ole näkynyt mielipiteitä.  Toivon, että koulu osaltaan pystyisi tarjoamaan opetuksen ja kasvatuksen ohella yleissivistystä,  esimerkiksi sitä, millaisilla yhteisillä pelisäännöillä ja taloudellisilla reunaehdoilla yhteiskunnassa toimitaan. Siihen kuuluu kansalaisvaikuttaminen, nyky-yhteiskunnassa laajemmin kuin aikaisemmin. Se on ihan hyvä. Nöyrä alamaisuus ei kuulu nykypäivään. Mutta edelleen on voimassa lainsäädäntöön perustuva edustuksellinen päätöksenteko, jossa päättäjät tekevät päätöksiä ja kantavat niistä vastuun. Ei siis ole kyse vain siitä, että on valtaa tehdä päätöksiä. Eikä se todellakaan aina ole kivaa.

Miksi otan esiin sivistysteeman .Siksi, että olen ollut hämmästynyt joistakin päättäjien saamista sähköpostiviesteistä.  Pääosin viestit ovat olleet rakentavia ja aidosta huolesta kertovia. Mutta en ymmärrä, että joku  näkyvästi kouluasiassa esiintyvä voi lähettää päättäjiksi valituille alatyylisiä tai jopa hävyttömäksi tulkittavia viestejä.

Toivon, että kouluasioiden käsittelyssä otetaan nyt suunta eteenpäin. Uskon, että Kanniston ja Savion yhdistyvän koulun toiminnan käynnistyttyä elämä siltä osin asettuu rauhallisempiin uomiin.

Jatkossa on keskityttävä sen pohtimiseen, miten ratkaistaan Sompion suuren yläkoulun ongelma. Se on opetuksellinen ja kasvatuksellinen haaste. On keskusteltava Kurkelan koulun laajennuksen aikataulusta – investointiohjelman vuodet 2016-2017 tuntuvat kaukaisilta. Se on tarpeen paitsi yläkoulun oppilasmäärän jakamiseksi, myös Keravan kasvavien pohjoisosien lasten asianmukaisten kouluolojen turvaamiseksi. Samassa yhteydessä tulee arvioida myös Keskuskoulun tuleva rooli.

Kyösti Haukipuro
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (kesk)
Kerava