Ryhmäpuhe 09.12.2009

Hyvät valtuutetut,

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä kannattaa listaesityksen hyväksymistä. Talousarvio on mielestämme tässä epävarmassa taloustilanteessa paras mahdollinen kompromissi. Ja siinä haluamme olla mukana – kantamassa vastuuta.

Ryhmämme on tyytyväinen, että budjettiin turvattiin eräitä tärkeitä lasten ja nuorten palveluja koskevia määrärahoja. Myös Lähde ry:n avustuksen nostosta ilahduimme. Viisautta on se, että tämä budjetti ei sisällä irtisanomisia eikä lomautuksia. Silti henkilöstön työpaineet ovat asiakasmäärien kasvaessa kovat. Eturintamassa laman seuraukset kohdataan esimerkiksi sosiaali- ja mielenterveystyössä sekä kouluissa.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä jatkuvaa huomiota. Asetamme paljon odotuksia perusteellisen Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadintaan. Se on saatava valmiiksi niin, että se vaikuttaa seuraavaa talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa, kuten lastensuojelulaki edellyttää.

Palaan vielä kiinteistöveron korotukseen, että ryhmämme oli pettynyt siihen, että emme saaneet aikaan keskustelua yrittäjämyönteisemmästä veroratkaisusta. Vihreät tekivät äsken hyvän keskustelunavauksen, että kiinteistöveroon voitaisiin ehkä tulevaisuudessa vielä palata. Vielä hämmentyneempiä olimme siitä, miten vähäistä keskustelua käytiin budjettineuvottelujen loppuvaiheessa määrärahojen kohdentamisesta. Neuvotelimmeko? Näinä vaikeina aikoina pitäisi keskustella ja etsiä ratkaisuja yhdessä. Keskustelemattomuus johtaa yhteishengettömyyteen. Sitä emme halua. Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä toivoo ryhmien ja valtuutettujen yhteistyön kehittyvän, ei taantuvan. Aiomme olla jatkossakin yhteistyöhakuisia.

Ennen vaaleja olin niiden ehdokkaiden joukossa, jotka kertoivat reilusti, että tällä valtuustokaudella tuloveron korotus on edessä. Samoin asiakasmaksujen korotus. Oma arvioni on, että joudumme vakavasti miettimään tuloveron korotustarvetta palvelutason turvaamiseksi vielä tämän valtuustokauden loppupuolella, jos palvelutarpeen kasvu pysyy nykyisellä tasolla.

Luin Kuntaliiton tiedotteesta, että yleisin tuloveroprosentin korotus kunnissa on 0,5 prosenttiyksikköä.
Keskimääräinen veroprosentti nousee lähes 0,4 prosenttiyksikköä 18,98 prosenttiin. Keravan verokorotus on siis melko suuri muihin kuntiin verrattuna. Tuloveroprosenttimme jää vain hieman keskimääräisen veroprosentin alle. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväisen mukaan ”Kuntien verotuksen kiristämiseen kohdistuvat edelleen poikkeuksellisen suuret paineet. Veroprosentit saattavat lähivuosina nousta ratkaisevasti. Ensi vuosikymmenen puolivälissä kunnallisveroprosentti voi olla ylimmillään jopa 24 – 25 prosenttia, ellei kuntien menojen kasvua saada olennaisesti hidastettua.”

Valtuustoryhmämme on keskustellut lähivuosien näkymistä Keravalla. Viestimme verokeskusteluun on se, että verokorotusten tie ei ole kestävä ainoana lähivuosien ratkaisuna. Valtuuston pitäisi kiireesti aktivoitua etsimään muitakin ratkaisuja. Myös lainamäärän nostaminen on jo kipurajalla. Samaan aikaan investoinneissa, Kurkelan koulun laajennus ja uimahalli, pitäisi päästä eteenpäin.

Tähän budjettiin ehdotetut, päätettyä korkeammat tuloverokorotukset ovat hyvää tarkoittavia, mutta nekään eivät poistaisi tarvetta etsiä uusia ratkaisuja. Esille nostetut korkeammat tuloverokorotukset olisivat olleet huonosti liimautuvaa laastaria palvelujen näennäiseksi turvaamiseksi. Nekään eivät riitä palvelutason turvaamiseen. Kaikella kunnialla näin on. Esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palvelutarpeen kasvu on sitä luokkaa, että pelkällä tulorahoituksella ongelmia ei hoideta kuntoon ensi vuonna eikä lähivuosina. Ei, vaikka menojen kasvua onkin saatu hillittyä esimerkillisellä tavalla. Mutta mikä on tulevaisuus ja mihin pyrimme? Jossakin tulee vastaan myös pieni ja keskituloisen keravalaisen veronmaksajan sietoraja, vaikka kyselytutkimuksissa ihmiset priorisoivat verojen korotusta palvelujen leikkaamisen edelle.

Ryhmämme mielestä kunnianhimon ja mielikuvituksen tasoa on nostettava. Tarvitsemme ideointia, yhteishenkeä, menokurista kiinni pitämistä, palvelurakenteiden uudistamista ja uusia avauksia palvelutuotannon tapoihin. Kuntayhteistyötä on lisättävä ja siinä on otettava tavoitteeksi asiakaslähtöiset palvelut, joita ihmiset voivat saada yli kuntarajojen. Meilläkään ei ole valmiita vastauksia. Haluamme yhdessä muiden ryhmien kanssa etsiä pitkäjännitteisiä, ihmisten hyvinvointia lisääviä ja menojen kasvua hillitseviä ratkaisuja. Ja Keravalla on jo lupaavia malleja. Esimerkiksi ikäihmisten yhteisöasumisen aloittaminen ja aikanaan aloitettu avoin päivähoitotoiminta ovat sellaisia. Menojen kasvun osalta selkeitä haasteita ovat erikoissairaanhoito, mielenterveyspalvelut ja lastensuojelu. Miten ehkäisemme ongelmien syntyä ja turvaamme palvelut niitä tarvitseville? Miten otamme paremmin haltuun vanhuspalvelujen laadun ja Keravan vetovoimaisuuden lisäämisen työnantajana?

Lopuksi ryhmämme kiittää kaupungin virkamiehiä, muuta henkilöstöä ja luottamushenkilöitä hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna.