Tuomo Suihkonen kannustaa kaupunkimme asettavan strategiassaan tavoitteet rohkeasti 2030-luvulle. Keravaa tulee kehittää yhdessä kaupunkilaisten ja viranhaltijoiden sekä poliittisten päättäjien kanssa yli tulevan valtuustokauden. Miten esim. maahanmuutto ja pääkaupunkiseudun monikulttuuristuminen vaikuttavat siihen, millaisen kotikaupungin toivoisimme näkevämme tulevaisuudessa, Suihkonen kysyy.
”Tulevaisuutta on se, että joidenkin ennusteiden mukaan Keravalla 2030-luvulla jopa 45 % oppilaista on vierasperäisistä kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia. Se asettaa painopistettä hyvin hoidetulle kotoutumiselle.”
Olin tammikuun lopulla Lahdessa Keravan kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa. Lahtelaisittain Lahes on heidän strategiassaan asetettu tavoitteet rohkeasti 2030-luvulle. Samoin toivon, että Keravaakin kehitämme yhdessä kaupunkilaisten ja viranhaltijoiden sekä poliittisten päättäjien kanssa yli tulevan valtuustokauden.
Minusta Keravan strategian ydin tulisi olla sydämessä keravalainen ja katsoa, mitä se tarkoittaisi 2030-luvulla. Miten esim. maahanmuutto ja pääkaupunkiseudun monikulttuuristuminen vaikuttavat siihen, millaisen Keravan toivoisimme näkevän tulevaisuudessa?
Tulevaisuutta on se, että joidenkin ennusteiden mukaan Keravalla 2030-luvulla jopa 45 % oppilaista on vierasperäisistä kieli- ja kulttuuritaustoista tulevia. Se asettaa painopistettä hyvin hoidetulle kotoutumiselle: monikulttuuritaustaisten henkilöiden suomen ja/tai ruotsin kielen oppimiselle ja kulttuurimme, tapojemme omaksumiselle ja oppimiselle heidän integroitumisekseen osaksi suomalaista yhteiskuntaa, työtä ja vaikuttamista. Onnistunut kotoutuminen lisää kotikaupunkimme turvallisuutta ja antaa meille keravalaisille paremman mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti oppimis- ja työntekijävajeeseen.
Voisiko tulevaisuuden Kerava 2030-luvulla olla uusine asemanseutuineen ja kävelykatuineen elävä ja sykkivä sydän, liikenteen solmukohta, joka kokoaa tänne väkeä ympäryskunnista ja pääkaupunkiseudulta asumaan, elämään, yrittämään ja käyttämään elinvoimaisia palveluitamme? Keravan sydän sykkisi näin elämää, ihmisiä ja tapahtumia, monipuolista kulttuuritarjontaa ja hyvinvoivia kaupunkilaisia.
Keravan tulevaisuusstrategian sydämessä tulisi olla laadukkaat lasten ja nuorten palvelut, mikä takaisi sen, että ennalta vaikutamme ja kohtaamme lapset ja nuoret varhaiskasvatuksesta alkaen siten, että se kantaa hedelmää vielä pitkällä aikavälillä tulevaisuuspainotteisesti.
Laadukkaat sivistys-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut ovat keravalaisten hyvinvoinnin ytimessä. Vanhemmilla on tietysti päävastuu lastensa kasvattamisesta. Kotihoidontuen kuntalisän palauttaminen 160 euroon/kk ja 50 e sisaruslisä tukisivat vanhempia heidän kasvatusvastuussaan ja parantaisi monenlaisten perheiden valinnanvapautta siinä, hoitavatko ne alle 2-vuotiaat lapsensa mahdollisuuksien mukaan kotona vai laadukkaiden varhaiskasvatuspalveluidemme parissa.
Keravan kaupunkistrategian sydämessä tulisi päätöksenteossa olla keravalainen lapsi, nuori, perhe, opiskelija, työikäinen ja ikääntyvä. Kolmannen sektorin – järjestöjen, seurakunnan, urheiluseurojen – sekä Vantaa-Kerava-hyvinvointialueen kanssa tehtävä yhdyspintayhteistyö on oltava osa strategiamme mukaista tavoitteellista työtä asukkaidemme eteen. Henkilöstön hyvinvointi ja riittävät resurssit takaavat paremman työrauhan ja mahdollisuuden palvella keravalaisia tulevaisuudessakin sydämellä.
Tuomo Suihkonen
Kirjoittaja on keravalainen luokanopettaja ja pääluottamusmies, OAJ-valtuutettu, kaupunginvaltuutettu (kesk.), vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnan jäsen ja Vantaa-Keravan vara-aluevaltuutettu
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.1.2025
Tuomo Suihkonen
