Tarvitaanko pormestaria, pohtii Timo Laaninen kirjoituksessaan. Omalta osaltaan hän vastaa: ”Ei tarvita, ei ainakaan Keravalla.”
”Minä säilyttäisin nykyisen järjestelmän Keravalla. Olisi hyvä kuulla, onko muilla puolueilla haluja ottaa pormestarimalli käyttöön. Ainakaan naapurin esimerkki ei rohkaise,” Laaninen toteaa.
Tarvitaanko pormestaria, kysyi Eero Lehti maanantaina Keski-Uusimaassa.
Vastaan, että ei tarvita, ei ainakaan Keravalla.
Minulla oli tilaisuus seurata pormestarimallista käytyä keskustelua Helsingissä kymmenkunta vuotta sitten. Silloin hankkeella tuntui olevan ihan järkeenkäyviä perusteluja.
Helsingissäkin oli syntynyt samanlainen ”maan tapa” kuin monissa muissakin suurissa kaupungeissa. Kaupunginjohtajan rinnalla oli useita apulaiskaupunginjohtajia vastaamassa omista toimialoistaan.
Käytännössä suurimmat puolueet jakoivat nämä paikat keskenään. Suurimman puolueen sana painoi kaupunginjohtajan valinnassa, muut suuret saivat apulaisjohtajien paikkoja.
Pormestarimalli teki tämän järjestelmän läpinäkyväksi. Puolueiden ei tarvinnut enää teeskennellä, että johtotehtäviin valittiin muka pätevimmät ihmiset kaikista hakijoista. Heillä vain sattuivat olemaan sopivat jäsenkirjat.
Pormestarimallilla haluttiin myös vahvistaa poliittista ohjausta. Äänestäjien vallan piti kasvaa, kun vaalitulos määräsi suoraan myös ylimmän johtajiston kokoonpanon.
Pormestarimallin ongelmaksi on jäänyt virkavalmistelun rooli. On tavallaan palattu vuosikymmenten takaiseen järjestelmään, jossa kunnanjohtaja toimi kunnanhallituksen esittelijänä ja puheenjohtajana. Nyt pormestarilla on saman tapainen kaksoisrooli.
Sivusta katsoen pormestarimalli ei ole toiminut oikein hyvin Helsingissä. Lehti saattaa olla oikeassa, että Tampereella se toimii paremmin SDP:n ja kokoomuksen pitkien yhteistyöperinteiden ansiosta.
Minun mielestäni pienempiin kuntiin sopii paremmin nykyinen malli, jossa virkamiesjohto valmistelee ja luottamuselimet päättävät. Työnjako- ja vastuusuhteet ovat selkeitä.
Kunnanjohtaja on nykyisen järjestelmän leikkauskohdassa. Hän vastaa virkavalmistelusta, mutta saadakseen päätösesityksensä läpi hänen pitää kyetä hyvään vuorovaikutukseen luottamushenkilöiden kanssa.
Rohkenen ottaa esimerkiksi Keravan. Kaupunginjohtaja on mukana puolueiden budjettineuvotteluissa, antaa taustatietoja ja ottaa kantaa tehtyihin ehdotuksiin. Tämän prosessin tuloksena syntyy kaupunginjohtajan lopullinen budjettiehdotus, joka hyväksytään yleensä laajalla yksimielisyydellä kaupunginhallituksessa ja valtuustossa.
Minä säilyttäisin nykyisen järjestelmän Keravalla.
Olisi hyvä kuulla, onko muilla puolueilla haluja ottaa pormestarimalli käyttöön. Ainakaan naapurin esimerkki ei rohkaise.
Timo Laaninen
Kaupunginvaltuutettu (kesk.)
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 29.1.2025
Timo Laaninen
