Tuomo Suihkonen: Tulevaisuuden kestävä Suomi koetuksella

Pihla Loulan kirjoitus Helsingin Sanomissa nostatti esiin viime vuosina paljon kysymyksiä herättäneen asian oppimistulosten romahtamisen syistä Suomessa. Kirjoituksessa tuotiin esille oppimistulosten jatkuva huononeminen, mutta samalla ihmeteltiin, ettei kukaan tunnu tietävän, mistä moinen murheellinen kehitys johtuu....

Pihla Loulan kirjoitus Helsingin Sanomissa nostatti esiin viime vuosina paljon kysymyksiä herättäneen asian oppimistulosten romahtamisen syistä Suomessa. Kirjoituksessa tuotiin esille oppimistulosten jatkuva huononeminen, mutta samalla ihmeteltiin, ettei kukaan tunnu tietävän, mistä moinen murheellinen kehitys johtuu.

Kirjoitukseen oli haastateltu sosiologian tutkijaa Hannu Lehteä ja akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aroa, jotka eivät hekään löytäneet helppoa selitystä laskusuunnalle.

Suomen Pisa-ihme on sammunut, vai onko? Ehkä kuitenkin pieni hiillos ihmeestä on yhä kytemässä kiitos maailman parhaiden opettajien. Mutta kuinka saamme tuon hiillokseen uudestaan syttymään ja sivistyksen roihuamaan, kuten tapahtui peruskoulu-uudistuksen jälkeisinä vuosikymmeninä Suomessa? Tähän työhön tarvitsemme edelleen tulevaisuuteen uskovia tulenkantajia, opettajia ja laadukkaaseen koulutukseen ja tutkimukseen varhaiskasvatuksesta aina korkeakouluihin panostavia päättäjiä.

Yksi syy oppimistulosten heikkenemiseen on yhteiskunnassa tapahtuva eriarvoistuminen. Etenkin poikien heikompi koulumenestys on asia, johon tulisi nyt pikaisesti alkaa etsiä syitä ja keksiä ratkaisuja siihen, miten pojat saataisiin oppimaan paremmin. Poikien heikompi koulumenestys enteilee heille huonompaa tulevaisuutta sekä opiskeluun, työhön että pariutumiseenkin. Tällä taas on merkitystä lisääntymisenkin kannalta. Kovaa vauhtia ikääntyvä Suomi tarvitsee syntyvyyden selvää kasvua. Ikäihmisten kasvava joukko puolestaan tarvitsee osaavia apukäsiä, hoitajia, lääkäreitä ja monenlaisia palveluita. Sekään ei onnistu ilman osaamista, jonka edistämiseen Suomi tarvitsee opettajia, opetusalan rautaisia ammattilaisia.

Viimeiset kyselyt kertovat maailmaa ravisuttelevien kriisien, kuten koronan, sodan, energiakriisin ja inflaation vaikutuksista kansalaisten hyvinvoinnille. Puhutaan yleisesti oppimis- ja hyvinvointivajeesta. Saadaksemme näkyvillä olevat vajeet paikattua, tarvitsemme hyvinvoivia ja osaavia työntekijöitä valtiolle, kuntiin ja hyvinvointialueille. Nyt on laitettava veto- ja pitovoimatekijät kuntoon ja samalla varmistettava, ettei Suomi hölmisty. On laitettava kaikki paukut siihen, että koulutus varhaiskasvatuksesta alkaen nousee tulevien vaalien yhdeksi pääpuheenaiheeksi.

Perheillä on päävastuu kasvatuksesta, ja samalla niiden kasvatustehtävää ja myös opettajien työtä tulee tukea entistä vahvemmin esim. oppilas- ja opiskelijahuollon toimenpitein. Kouluterveydenhoidon, kuraattori- ja psykologipalveluiden tulee pysyä tiiviinä osana mukana oppilaitosten arkipäivässä.

Valmistuttuani 2001 luokanopettajaksi uskoni suomalaiseen koulutukseen ja hyvinvointiyhteiskuntaan oli luja. Noin 20-vuotisen opetusalan kokemukseni pohjalta olen nähnyt Suomen Pisa-tulosten romahduksen verrattuna siihen, kun olimme maailman johtava koulutuksen mallimaa.

Koulutusleikkaukset, kolmiportaisen tuen lakiuudistus ja erilaiset kehittämisintoilut ja hankehumpat ovat minulla olevan kokemukseni mukaan vaikuttaneet oppimistulosten heikkenemiseen Suomessa. Nämä edellä mainitut ovat varmasti myös osasyy opettajien työstressin lisääntymiselle ja työn ilon vähenemiselle. Kun jo nuorilla työntekijöillä, opettajillakin on työuupumusta, on tilanne hälyttävä.

Päättäjät ja työnantajat, haastan teidät Urheilugaalan merkeissä kunnon kiriin, joka palauttaa sivistysmaamme Suomen opetuksen arvostuksen huipulle ja oppilaiden osaamisen 2000-luvun alun tasolle. Koulutuksen perusrahoituksen palauttaminen koulutusleikkauksia edeltävälle ajalla on nyt enemmän kuin tarpeen.

Opettajamitoituksen avulla voidaan vähentää työkuormaa ja turvata mahdollisuus keskittyä perustyöhön. Hoidetaan palkkaus kuntoon palkkaohjelmalla, tuetaan opettajia ja kaikkia osaajia muutosten keskellä riittävällä täydennyskoulutuksella, työnohjauksella ja mentoroinnilla.

Tehdään yhdessä Suomesta maailman paras paikka oppia, opettaa ja tutkia! Ratkaisuja löytyy – onko päättäjillä ja työnantajilla tahtoa turvata yhdessä tulevaisuuden kestävä Suomi?

Tuomo Suihkonen
Luokanopettaja ja pääluottamusmies, OAJ:n valtuutettu, kaupunginvaltuutettu, Vantaa-Keravan aluevaravaltuutettu, Keskustan Uudenmaan piirin puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas