Ryhmäpuheenvuoro metropolialueen selvitystyöstä

Keravan kaupunginvaltuusto 13.5.2013
Eeva Karvinen
Varavaltuutettu
Ryhmäpuheenvuoro
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä                                                   13.5.2013,  § 78

 
Herra valtuuston puheenjohtaja
Hyvät valtuutetut ja kuulijat

Keravan kaupunginvaltuusto on antamassa lausuntoa metropolialueen selvityksestä hämmentävässä tilanteessa. Keskustelu kuntauudistuksesta velloo laidasta laitaan, samalla kun sosiaali- ja terveyspalveluitten järjestämistä on vatvottu viime aikoina öitä myöten, silti valmis malli vain odotuttaa itseään.

Metropolialueen selvitystyö on kulkenut tässä rinnalla omaa polkuaan. Selvitysryhmän loppuraportista näkyy sama tavoite suurkunnista, mikä hallituksellakin on. Sen lisäksi puuhataan metropolihallintoa. Sille halutaan vahvasti valtaa maankäytössä, liikenteessä ja asumisessa. Muitakin asioita mainitaan sen tehtävälistalla.

Mutta mikä tässä selvityksessä jää taka-alalle? Taka-alalle jäävät kuntien perustehtävät ja kuntademokratia. Taka-alalle jää myös kuntalainen osallistuvana toimijana -  aktiivisena ihmisenä.

Asukkaiden tarvitsemat kunnalliset palvelut ovat kuntien keskeisintä tehtäväaluetta. Kysymmekin raportilta: Mistä ja miten saadaan esimerkiksi koulu-, päivähoito-, terveys- ja sosiaalipalvelut? Miten kuntalaiset voivat vaikuttaa niihin ja muihin tärkeiksi kokemiinsa asioihin?

Elinkeinoelämän, asuinympäristön ja hyvinvoinnin kehittämisen kannalta ihmisen tulee tuntea voivansa vaikuttaa päätöksentekoon. Parhaiten se tapahtuu lähellä - kuten tällä hetkellä Keravalla - ottamalla osaa esim. yhteiskunnalliseen -, poliittiseen - tai järjestötoimintaan. Sopivan kokoisessa kaupungissa toiminta on mielekästä, ja tunne vaikuttamisesta on konkreettinen. On edistettävä aktivoitumista, ei passivoitumista. Siirtymällä liian suuriin yksiköihin päätöksenteko karkaa kauas, ja ihminen ei innostu kotialueensa kehittämisestä, koska päätöksenteko on hidasta, ja osin kasvotontakin. Asukkaan kokema kuntalaisidentiteetti on asia, jota ei pidä vähätellä. Aktiivinen kuntalainen on voimavara, joka poikii myös veroeuroja.

Metropoliselvitys tarjoilee vain sellaisia vaihtoehtoja, joissa uhkana on palvelujen ja vaikutusmahdollisuuksien etääntyminen kuntalaisista. Voi epäillä, että keravalaisten asema ja palvelut eivät kehity suotuisasti, jos Keravasta tulee Vantaan pohjoisin kaupunginosa. Mahtaako tilanne tulla paremmaksi myöskään muun ison rakenteen osana? Ja ikään kuin pelotteena on sitten se vaihtoehto, että metropolihallinnosta tehdään sitä vahvempi, mitä vähemmän kunnissa on halua liitoksiin. Kyllähän tässä on kiristyksen makua.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä haluaa tässäkin yhteydessä korostaa, että meidän ykkösvaihtoehtomme on, että Kerava säilyy itsenäisenä kaupunkina. Kerava on monin mittarein arvioituna vahva peruskunta, jossa on jo nyt 35 000 asukasta. Se on hyvä määrä.

Kunnat on kuitenkin pakotettu ottamaan kantaa ns. kuntajakoselvitysalueisiin. Silloin on hyvä, että ei tyydytä vain hallituksen tai selvityshenkilöiden tarjoamiin vaihtoehtoihin. Voidaan tutkia, mitä etuja ja haittoja eri kuntien välisissä järjestelyissä on. Keski-Uudellamaalla on joukko kuntia, jotka ovat keskenään melko samankokoisia. Näiden kesken selvitystyötä voidaan tehdä tasaveroisemmin kuin mitä hallituksen isäntäkuntamallit mahdollistavat.

Arvoisa puheenjohtaja!

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä on valmis hyväksymään kaupunginhallituksen esittämän lausuntoehdotuksen, mutta korostaa, että se tässä vaiheessa sitoutuu vain siihen, että yhteinen selvitys tehdään kahdeksan kunnan kesken. Kysymys ei ole vielä näiden kahdeksan tai pienemmänkään kuntajoukon yhdistämisestä.