Ryhmäpuheenvuoro talousavioon 2014Maanantai 16.12.2013 Keravan kaupunginvaltuusto 16.12.2013
Kyösti Haukipuro Kaupunginvaltuutettu Ryhmäpuheenvuoro Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä Herra valtuuston puheenjohtaja Hyvät valtuutetut ja kuulijat Talousarvio- ja -taloussuunnitelmakeskustelun aluksi on hyvä peilata, missä tilanteessa olemme. Yleisen toimintaympäristön kannalta sitä voi kuvata sekavaksi. Taloustaantuman jatkuminen on yksi selkeä syy siihen. Nousun merkkejä ei ole juurikaan näköpiirissä. Kunta- ja sote-uudistus ovat edelleen ”juntturassa”. Hallituksen epätoivoiset yritykset suurkuntien muodostamiseksi ja sekoilu sote-asioissa jatkuvat – siitä huolimatta, että niin perustuslakiasiantuntijat kuin sisältöasiantuntijat näkevät hallituksen linjaukset hyvin ongelmallisina, elleivät peräti toteuttamiskelvottomina. Kun tilanne on tämä, Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä ei allekirjoita taloussuunnitelmaan kirjattuja kannanottoja koskien kuntauudistusta (yhdistämisselvitys sivulla 52) ja sote-järjestämislakia (teksti sivulla 73). Esityksemme on, että sivun 52 toinen tavoite yhdistymissopimuksen tekemisestä poistetaan ja se korvataan toimenpide-kohtaan jo kirjatulla muotoilulla: ”Keski-Uudenmaan kahdeksan kunnan yhteistyöselvitys etenee laajalla valmistelulla, jossa tuodaan esille kuntien päätöksenteon pohjaksi kuntien yhdistymisellä saavutettavat edut ja haitat.” Toimenpide-kohtaan esitämme vastaavasti kirjattavaksi: ”Keravan kaupunki ottaa yhdistymisselvitykseen kantaa sen valmistuttua ottaen huomioon myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä tehtyjen selvitysten tulokset.” Lisäksi esitämme, että sivulta 73 poistetaan neljännen kappaleen loppuosa. Näin ollen jäljelle jäisi siitä vain alkuosa: ”Keskeinen lainsäädäntö on muuttumassa. Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esitykseen muotoon laadittu ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sote-palveuiden järjestämisestä ja rahoittamisesta.” Herra puheenjohtaja! Päätöksentekoon on siis em. ulkoisista syistä tullut epävarmuutta. Mutta ei ainoastaan siitä syystä. Myös sisäisessä päätöksenteossa on ollut poikkeuksellista kiistelyä. Poliittinen johtamisjärjestelmä ei toimi: puuttuu luottamusta. Sijalle on tullut aiemmasta poiketen juristeriaa, joka on korvaamassa keskinäiseen luottamukseen perustuvaa päätöksentekoa. Asioiden taustoista voidaan varmaan sanoa, että ”ei savua ilman tulta”, mutta tapa käsitellä asioita ei nyt vaikuta oikealta. Esitän, että poliittisen luottamuksen rakentaminen aloitetaan ylimmän luottamusjohdon toimesta. Esimerkillä voi vaikuttaa. Tammikuun valtuuston puheenvuorossani mm. toivoin, että kaupunginhallituksen puheenjohtajisto kokoontuisi säännönmukaisesti ns. listapalaveriin ja keskustelemaan kaupunginjohtajan kanssa ajankohtaisista asioista. Saamani tiedon mukaan tämä ei ole toteutunut. Pidän valitettavana, että tätä ja muita vastaavia tapoja sitouttaa laajemmat joukot päätöksenteon eri tasoilla ei käytetä hyväksi. Tiedon ja sitoutumisen puute altistaa erilaisille välistävedoille. Yksi seuraus ulkoisen ja sisäisen johtamisjärjestelmän vajaatehosta on se, että valtuustokauden ensimmäisen vuoden päättyessä ei ole kyetty laatimaan kaupungin strategiaa. Se ei ole tässä kokouksessa päätettävänä päinvastoin kuin sivulla 51 todetaan. Lykkääminen sinänsä on kuitenkin ollut perusteltua, koska luonnosversio oli niin kaukana tämän päivän todellisuudesta. Kun kokonaisstrategia puuttuu, muihin asiakirjoihin ilmestyy jostain kannanottoja, joita ei ole yhdessä käsitelty. Tällaisena mainitsen esimerkiksi sivulla 13 olevan kannanoton: ”Sosiaali- ja terveysviraston organisaatiorakennetta tarkistellaan”. Mistä tällainen on tullut? Ei ainakaan sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyn kautta. Mutta jos tällaista tarkastelua halutaan tehdä, tulisi ryhmämme mielestä asioita tarkastella toiminnallisista ja asukkaiden tarpeista. Selkeyttämisen tarvetta saattaisi olla mm. päihde- ja mielenterveyspalvelujen palveluketjussa sekä toisaalta perhetyön, lastensuojelun ja perheneuvolan toimintokokonaisuudessa. Nyt esimerkiksi perinteisen perheisiin kohdistuvan kotipalvelun aliresursointi voi johtaa tarpeettomasti joutumiseen lastensuojelun toimenpiteiden piiriin. Olemme myös huolissamme, missä jamassa on IT-kehittäminen. Julkisuuteen tulleiden ”TIPAKE-kiistojen” lisäksi on huomattava, että mm. sosiaali- ja terveysviraston ICT-kehittämispäällikön ja terveydenhuollon johtajan vakanssien täyttö on jäädytettynä. Näistä syistäkö johtuu, että kolmivuotisessa suunnitelmassa ei ole mitään mainintaa, miten Kerava hoitaa terveydenhuollon tietojärjestelmien integrointiin liittyvät asiat, kun se irtaantui Apotti-hankkeesta. Taloussuunnitelma-asiakirja ei sisällä niitä yksilöityjä toimenpiteitä, joita 2,4 miljoonan euron sopeutus vielä edellyttää. Ryhmämme kantana haluan kuitenkin jo nyt korostaa, että varhaiskasvatuksen keinovalikoimassa on syytä pitää kiinni Kerava-lisästä. Tämän tärkeyttä korostaa mm. se, että hallituksen suunnitelma jakaa valtakunnallinen tuki vanhempien kesken tulee lisäämään painetta päiväkoteihin ja sitä kautta lisäkustannuksiin. Investointiohjelma on valtuustosopimuksen mukaisesti laadittu vain kaikkein välttämättömimmät kohteet sisältäväksi. Eittämättä kouluhankkeet, perusinfran ylläpito ja muut vastaavat ovat tällaisia. Lisäksi on huomattava, että erillisten kiinteistöyhtiöiden kautta kohennetaan monien palvelujen tuottamisen edellytyksiä. Näitä ovat Sampolan palvelukeskus sekä Nikkarinkruunun kautta toteutettava vanhusten palvelutalo. Uimahallin osalta joudumme laajemman investoinnin sijasta tyytymään kompromissiin eli noin 600 000 euroa maksavaan peruskorjaukseen, joka kuitenkin turvaa uimahallin toimintaedellytykset. Arvoisa puheenjohtaja! Tein puheenvuoron alussa valtuustoryhmämme esityksen tekstimuutoksiksi sivulle 52 ja sivulle 73. Nämä korjaukset huomioiden olemme valmiit hyväksymään vuoden 2014 talousarvion ja vuosien 2014–2016 taloussuunnitelman. |
