Tuomo Suihkonen: Turvallisuuden tunne puhuttaa Keravalla

Share |

Perjantai 4.11.2022 klo 8:49


Turvallisuus on asia, joka on noussut viimeisen vuoden aikana pääteemaksi erityisesti Venäjän raakalaismaisen hyökkäyksen ja Ukrainan sodan vuoksi. Samaan aikaa turvallisuus ja turvattomuuden tunne on ollut keskustelunaiheena myös kotikaupungissani Keravalla. 

Keravan kohdalla on viime aikoina puhuttu huolestuneena erityisesti vanhempien suulla roudman-kulttuurin rantautumisesta tänne. On valitettavaa, että on tullut ilmi useampia tapauksia, joissa nuorisoryhmittymä tai ”jengi”, miksi ikinä sitä kutsummekaan, on pahoinpidellyt ihmisiä sairaalakuntoon ja ryöstellyt lapsia ja nuoria kaduilla. Näissä tapauksissa ovat tekijät olleet nuoria 12-18-vuotiaita, siis iältään vielä lapsia.

Asia on noussut nyt esille ja ilmiö varmasti on aiheuttanut ihmetystä ja jopa turvattomuuden kokemusta meissä keravalaisissa. Vanhemmat ovat lähestyneet kaupunginvaltuutettuja. Kaupungin johto ja turvallisuusjohtaja ovat tehneet parhaansa. On lisätty kameroita ja tehostettu etsivää nuorisotyötä ja ankkuritoimintaa. Hyvää työtä tehdään, mutta riittääkö se? Mitä muuta voisimme vielä tehdä?

Varhainen puuttuminen nousee keskeiseksi ennaltaehkäiseväksi tekijäksi. Nyt on tuettava äitejä ja isiä, että he jaksavat hoitaa päävastuunsa lastensa ja nuortensa kasvatuksesta. Meidän aikuisten on pidettävä huoli lapsistamme, asetettava lapsille ja nuorille rajat, mikä kertoo, että välitämme heistä aidosti. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee tulla rakastetuksi. Yhdenkään lapsen paikka ei ole viettää iltoja jatkuvasti kadulla.

Tarvitsemme resursseja, välittäviä aikuisia, opettajia päiväkoteihin, kouluihin, oppilaitoksiin. Tarvitsemme yhä enemmän paikkoja, missä lapsi tai nuori kokee osallisuutta. Jos emme voi tarjota heille harrastusta, on selvää, että osallisuutta ja hyväksyntää haetaan jengistä. Sen myötä kasvaa riski siihen, että nuori ajautuu rikosten tielle. Sitä me vastuulliset vanhemmat emme halua.

Varmasti syitä huolestuttavaan kehitykseen on lukuisia. On välttämätöntä paikata osaamisvajetta myös työperäisellä maahanmuutolla ja samaan aikaan meidän tulee huolehtia Suomeen sodan jaloista tulleista turvapaikanhakijoista, joiden määrä uhkaa vain kasvaa. Turvallisuuden tunteeseemme vaikuttavat ulko- ja turvallisuuspoliittinen epävarmuus sekä kasvavien ongelmien, kuten inflaation ja energia- ja ruokakriisin puristuksessa valtion, kuntien ja 1.1.2023 toimintansa aloittavien hyvinvointialueidenkin talouden haasteellinen tilanne, syntyvyyden lasku ja ikääntyvien määrän samanaikainen kasvu. Kasvavien ongelmien vuoksi nousee myös esille tarve kasvattaa valtion perusrahoitusta useammalla sektorilla. Ongelmana on rahojen riittävyys ja arvovalinta siinä, mihin päätämme yhteiskuntana panostaa. Inhimillinen pääoma on tutkitusti ja näkemykseni mukaan asia, jonka kautta paraneva kansantalouden tehokkuus näkyy ajan oloon parempana tuottavuutena. Siksi meidän kannattaa juuri nyt panostaa koulutukseen ja tutkimukseen.

Rikollisuus on lainvastaista. Lainvastaiset teot on tuomittava. Ikävistäkin asioista on puhuttava niiden oikeilla nimillä ja puututtava huonoon käytökseen heti. Myös rangaistukset ovat osa välittämistä. On oikein tuntea, jos on tehnyt väärin ja kärsiä siitä seuraukset. Rangaistuksilta ja seurauksilta on mahdollista välttyä, jos saa kokea jo lapsuudessa hyväksyntää, rajoja, lämpöä ja lempeä. Nuorisorikollisuuden ehkäisyssä koen kuitenkin keskeiseksi tavoitteeksi sen, että jokainen lapsi, nuori, syntyperäinen tai maahanmuuttaja tulee osalliseksi yhteisöämme ja voi kokea kuuluvansa joukkoomme hyväksyttynä kansalaisena. 

Tuomo Suihkonen
perheenisä
luokanopettaja ja pääluottamusmies
kaupunginvaltuutettu (kesk.)
vapaa-aika- ja hyvinvointilautakunnan jäsen
Kerava

Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 4.11.2022

 

 


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini