Ehkäisyä ilmaiseksi?

Share |

Keskiviikko 15.11.2017 klo 12:54


Small_Kallioinen_Inna.jpgVaikuttaa siltä, että Miila Halosen, Pia Lohikosken ja 22 muun kaupunginvaltuutetun tekemä valtuustoaloite maksuttomasta raskauden ja seksitautien ehkäisystä alle 25-vuotiaille kuntalaisille on eksynyt Keravalla poliittiseen viidakkoon, kun asia pomppii kaupunginhallituksen, sote-lautakunnan ja virkamiesten välillä.

Jännityksellä odottelen, löytääkö vastaus tiensä valtuuston käsittelyyn ennen kuin itse täytän ensi vuonna 25 vuotta.

Asia koskettaa minua henkilökohtaisesta näkökulmasta: olen Keravalla kaupunginvaltuuston ainoa ”kohderyhmään” kuuluva nainen. Ajatus maksuttomasta ehkäisystä herättää monenlaisia mietteitä.

Kivaahan olisi, jos kaiken elämässä saisi ilmaiseksi. Mutta se on utopia. Yhteiskunnan resurssit eivät riitä tarjoamaan ihmiselle kaikkea, ja resursseja on priorisoitava. Suomessa meillä on hyvä sosiaaliturva.

Jokaisesta pidetään huolta, jos omat tulot eivät riitä turvaamaan ihmisarvoista elämää. Jokaisella on halutessaan mahdollisuus ostaa kaupasta kondomeja, päästä lääkäriin ja saada käyttöönsä itselleen sopiva ehkäisymenetelmä, jonka kustannukset yleensä ovat varsin kohtuulliset.

Yhteiskunnan on tuettava nuorta aikuistumisessa. Yksi aikuistumisen askeleista voi olla seksi, mutta aikuistuminen on paljon muutakin. Aikuistumiseen kuuluu vastuun ottaminen omista valinnoista, omasta taloudesta ja terveydestä. Nykykäytäntö eli ensimmäisen ehkäisymenetelmän tarjoaminen kolmeksi kuukaudeksi maksutta nuorelle on oikein hyvä yhteiskunnan tukimuoto. Tuntuu kuitenkin liioitellulta, että yhteiskunta holhoaisi ehkäisyasioissa jokaista 25-vuotiaaksi saakka.

Moni 20–25-vuotias käy jo töissä tai jos ei käy, voi saada yhteiskunnalta tukea elämiseen siinä missä vanhempikin väestö. Siksi en ihan tajua, mistä esityksen ikäraja 25 vuotta on repäisty.

Mistä on vedetty johtopäätös, että sitä nuoremmat eivät kykene huolehtimaan ehkäisyn kustannuksista, mutta sitä vanhemmat maksakoot ehkäisynsä itse, oli tulotaso millainen hyvänsä? Raskaudenkeskeytyksiä tehdään eniten 20–24-vuotiaiden ikäryhmässä, mutta onko ilmaisen ehkäisyn tarjoaminen koko ikäluokalle ainoa keino (tai ylipäätään keino) vähentää epätoivottuja raskauksia ja abortteja? Epätoivottu raskaus voi taloudellisten seikkojen lisäksi johtua yhtä lailla siitä, ettei ehkäisyä viitsitä, muisteta tai haluta käyttää. Asenteisiin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan laadukkaalla ja riittävällä seksuaalikasvatuksella ja -neuvonnalla.

Kaupungille maksuttomasta ehkäisystä aiheutuvien kustannusten tarkka laskeminen on varmasti mahdoton tehtävä, koska ei voida tarkasti tietää, kuinka moni kohderyhmään kuuluva haluaisi maksuttoman ehkäisyn, mitä ehkäisymenetelmiä suosittaisiin ja miten paljon raskaudenkeskeytysten määrä vähenisi. Vaikka laskelmat väistämättä perustuvat erilaisiin oletuksiin, virkamiesten laskelma kaupungille aiheutuvista yli 175 000 euron vuosikustannuksista antaa suuntaa. Siinä on varauduttu siihen, että puolet alle 25-vuotiaista tytöistä ja naisista ottaisi kaupungin tarjoamat ehkäisypillerit tai kierukan käyttöön ja ilmaisia kondomeja jaettaisiin keskimäärin 60 kappaletta vuodessa kaikille kohderyhmään kuuluville. Toisaalta kaupungin olisi varauduttava tarjoamaan mahdollisuus maksuttomaan ehkäisyyn jopa kaikille siihen oikeutetuille. Maksuton ehkäisy on maksuton vain käyttäjälleen – kaupungille hintalappu on korkea.

Valtuustoaloitteessa puhutaan maksuttomasta raskauden ja seksitautien ehkäisystä. Kondomi on ainoa ehkäisyväline, jolla voidaan ehkäistä raskauden lisäksi sukupuoliteitse tarttuvia sairauksia. Olen huolissani siitä, että mikäli nuorille tarjotaan ilmaiseksi käyttöön myös muita raskauden ehkäisyyn tarkoitettuja ehkäisymenetelmiä, niitä saatettaisiin ottaa käyttöön niiden helppouden takia nykyistä enemmän, jolloin kondomien käyttö saattaisi vähentyä ja seksitautien määrä lisääntyä entisestään.

Faktoina mainittakoon, että nuorille tehtyjen raskaudenkeskeytysten määrä on vähentynyt. Samaan aikaan seksitautien määrä lisääntyy. Klamydiatartuntoja todettiin Suomessa vuonna 2016 peräti 14 311, mikä on yli 700 enemmän kuin edellisvuonna. Tartunnoista 80 % on todettu alle 15-29-vuotiailla ja 59 % naisilla. Tippuritartuntoja vuonna 2016 todettiin 416, mikä on 135 tartuntaa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Hoitamattomina seksitaudit voivat aiheuttaa pahimmillaan lapsettomuutta. Nämä seikat tukevat mielestäni sitä, että nuorten maksuttoman ehkäisyn tarve kohdistuu erityisesti seksitautien ehkäisyyn. (Lähde THL)

Halosen ja Lohikosken aloitteen sisältöön kannattaa suhtautua rakentavasti ja harkitsevasti. On etsittävä kompromissiratkaisua – tasapainoa aikuistumiseen kuuluvan oman vastuunoton ja yhteiskunnan sopivien tukikeinojen välillä. Mielestäni on hyvä idea pohtia alle 20-vuotiaiden tarvetta erilaisiin maksuttomiin ehkäisymenetelmiin, koska alaikäisenä ja vielä toisen asteen opintojen aikana omat tulot voivat olla hyvin pienet ja riippuvaiset vanhempien tuloista. Samaten olisi mielestäni pohdittava alle 25-vuotiaiden tarvetta maksuttomaan seksitautien ehkäisyyn ja laskettava sen hintalappua kaupungille. Pelkästään kondomien tarjoaminen nuorille ilmaiseksi ei vaatisi yhtä paljon henkilötyövuosia kuin ehkäisyvalmisteiden tarjoaminen maksutta.

Tämänhetkisillä tiedoillani en voi kannattaa sitä, että kaupunki tarjoaisi mahdollisuuden maksuttomiin ehkäisypillereihin ja kierukoihin kaikille 20–25 -vuotiaille naisille. Jos parempia perusteluja asialle ilmenee, olen valmis pohtimaan mielipidettäni uudestaan.

Inna Kallioinen
oik.yo, opiskelija
Kaupunginvaltuutettu (kesk.) ja Keskustan valtuustoryhmän pj.
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 15.11.2017

Avainsanat: Kerava, politiikka, ehkäisy, seksuaaliterveys


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini