Näkökulmia kanniston koulupäätökseen.Sunnuntai 14.6.2009 klo 20.32 - Kyösti Haukipuro
Näkökulmia Kanniston koulupäätökseen Kunta- ja palvelurakenne on ollut vilkkaan keskustelun kohteena vuosien ajan – näin Keravallakin. Keskustelu kouluverkosta on osa tätä laajempaa asiayhteyttä niin meillä kuin muuallakin. Aivan keskeinen seikka Keravalla on sen sisäinen asuin- ja väestörakenteen muutos, joka vaikuttaa oppilasmääriin ja koulutilatarpeisiin eri alueilla. Näistä syistä koulutilojen uudelleen järjestelyjä on valmisteltu ja käsitelty jo vuosia. Tämä ilmenee hyvin valtuuston kokouksen esityslistalta: noin 40 sivua listatekstiä ja ja reilusti lisää liitteissä. Merkittävä lisätekijä on talouden taantuma. Se on syvä yksityisellä sektorilla, mutta heijastuu koko ajan voimakkaammin myös kuntasektoriin. Uusin ennuste kertoo bruttokansantuotteen laskevan tänä vuonna viisi %-yksikköä. Miettiessäni kantaani kouluverkkoon, en ole voinut sivuuttaa näitä näkökohtia. Valtuuston ja hallituksen jäsenenä asiaa on pitänyt tarkastella kaikkien kaupunginosien asukkaiden kannalta. Julkisessa keskustelussa ovat korostuneet pääasiassa yhden kaupunginosan näkökulmat ja sen asukkaiden huolet. Tämä on ymmärrettävää ja hyväksyttävää, koskeehan muutos nyt juuri heitä. Toinen keskustelunaihe on ollut päätöksentekoon liittyvät menettelyt – tärkeä aihe sekin. Menettelyjä säätelevät mm. kuntalaki, hallintolaki ja kaupungin johtosäännöt. Näiden mukaan on toimittu. Päätösten sisällöstä on ollut erilaisia mielipiteitä. Mahdollisuus eri mielipiteisiin on kunnallisen demokratian ydintä. Toinen kunnallishallinnon perusominaisuus on: virkamiehet toimivat virkavastuulla ja poliitikot poliittisella vastuulla. Kevään keskustelu on kiinnittänyt päähuomion koulurakennuksiin, niiden sijaintiin, koulumatkan pituuteen ja opetuksen järjestämiseen. Lähikoulu on nähty tärkeäksi, mitä se onkin. Ei Kanniston koulun lakkauttaminen ole kenenkään itsetarkoituksellinen tavoite niin kuin on väitetty. Ilman alussa mainitsemiani muutoksia ja haasteita siihen ei olisi mitään syytä. Mutta kun haasteet kaikkinensa ovat suuret, on kyse siitä, että tilakustannuksissa säästämällä voidaan paremmin turvata voimavaroja itse opetukseen. Tuskin on montaakaan kuntaa ja kaupunkia, jossa koulumatkat ovat näin lyhyet kuin Keravalla edelleen tulee olemaan. Koulutilojen ja opetuksen lisäksi näen kouluilla myös muita funktioita, kuten kasvatus- ja sivistystehtävä. Kasvatukseen liittyviä asioita on ollut esillä mm. päättäjien saamissa sähköpostiviesteissä. Niissä on ollut hyviä näkökohtia, jotka on syytä ottaa huomioon. Yhdestä kasvatuksellisesta näkökulmasta olen ollut huolissani. Valitettavasti useissa kirjoituksissa ja viesteissä on välittynyt kuva Savion koulusta jonkinlaisena ”mörkönä”. Toivottavasti nämä asenteet ja mielikuvat eivät ole lasten mielissä, kun he elokuussa aloittavat siellä uuden kouluvuotensa, vaan kaikki voisivat aloittaa sen luottavaisin ja turvallisin mielin. On pakko sanoa jotakin myös koulun sivistystehtävästä, josta ei juurikaan ole näkynyt mielipiteitä. Toivon, että koulu osaltaan pystyisi tarjoamaan opetuksen ja kasvatuksen ohella yleissivistystä, esimerkiksi sitä, millaisilla yhteisillä pelisäännöillä ja taloudellisilla reunaehdoilla yhteiskunnassa toimitaan. Siihen kuuluu kansalaisvaikuttaminen, nyky-yhteiskunnassa laajemmin kuin aikaisemmin. Se on ihan hyvä. Nöyrä alamaisuus ei kuulu nykypäivään. Mutta edelleen on voimassa lainsäädäntöön perustuva edustuksellinen päätöksenteko, jossa päättäjät tekevät päätöksiä ja kantavat niistä vastuun. Ei siis ole kyse vain siitä, että on valtaa tehdä päätöksiä. Eikä se todellakaan aina ole kivaa. Miksi otan esiin sivistysteeman .Siksi, että olen ollut hämmästynyt joistakin päättäjien saamista sähköpostiviesteistä. Pääosin viestit ovat olleet rakentavia ja aidosta huolesta kertovia. Mutta en ymmärrä, että joku näkyvästi kouluasiassa esiintyvä voi lähettää päättäjiksi valituille alatyylisiä tai jopa hävyttömäksi tulkittavia viestejä. Toivon, että kouluasioiden käsittelyssä otetaan nyt suunta eteenpäin. Uskon, että Kanniston ja Savion yhdistyvän koulun toiminnan käynnistyttyä elämä siltä osin asettuu rauhallisempiin uomiin. Jatkossa on keskityttävä sen pohtimiseen, miten ratkaistaan Sompion suuren yläkoulun ongelma. Se on opetuksellinen ja kasvatuksellinen haaste. On keskusteltava Kurkelan koulun laajennuksen aikataulusta – investointiohjelman vuodet 2016-2017 tuntuvat kaukaisilta. Se on tarpeen paitsi yläkoulun oppilasmäärän jakamiseksi, myös Keravan kasvavien pohjoisosien lasten asianmukaisten kouluolojen turvaamiseksi. Samassa yhteydessä tulee arvioida myös Keskuskoulun tuleva rooli. Kyösti Haukipuro
|
KouluverkkoPerjantai 12.6.2009 klo 23.36 - Leena Riikonen Keravan kaupunginvaltuusto 10.6.2009, puheenvuoro Riitelystä koulujen kehittämiseen Keravalla Nythän Keravan Yhteiskoulussa on noin 750 - 800 yläkoulun oppilasta, eikä määrä vähene merkittävästi lähivuosina. Suunnitelmat ovat Kurkelan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi, jossa Jos haluaisi tässä lopuksi hieman keventäen vastata erään valtuutettukolleegan |
Kanniston kouluPerjantai 12.6.2009 klo 11.47 - Sirpa Hartojoki Keravan kaupunginvaltuuston kokous 10.6.2009 Hyvät valtuutetut ja muut ihmiset, Olen yksi meistä, joka halusi ajantasaista kouluverkkoselvitystä valtuuston käsiteltäväksi pikaisesti. Kiitos virkamiehille ja lautakunnalle tähän mennessä tehdystä valmistelusta. Suunnitelmaan tarvitaan vielä täsmennyksiä, mutta tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Kannatan mahdollisimman pieniä kouluja. En ole lainkaan innostunut Kanniston koulun lakkauttamisesta. Olen kuitenkin sitä mieltä, että myös Savion koulu tarjoaisi hyvät puitteet Kanniston koululaisille. Keravalaiset ovat perustellusti huolissaan koulutoimen säästöistä. Kouluverkkoasia on saatava mahdollisimman nopeasti järjestykseen ja päähuomio on siirrettävä opetukseen, mukaan lukien esimerkiksi ryhmäkoot ja erilaisten oppijoiden tarpeet sekä pienten koululaisten iltapäiväkerhotoiminta. Asiat on valmisteltava hyvin, päätöksiä on tehtävä ilman turhia viivytyksiä. Se on keravalaisten etu. Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtana on yhtenäinen peruskoulu ja kuntien järjestämä perusopetus, jota yksityiset koulut täydentävät. Keskityn nyt puhumaan Keravan Kristillisestä koulusta. Ehdin myöhemmin puuttua muihin kouluverkon yksityiskohtiin. Korostan, että Keravalla on kiinnitettävä huomiota nimenomaan kunnan järjestämän perusopetuksen kehittämiseen. Kristillinen koulu vain täydentää sitä. Vapaita tiloja kristillistä koulua ja päiväkotia varten on etsitty Keravalta vuosien ajan. Se on tuntunut koulua ylläpitävästä tahosta kohtuuttomalta. (On hyvä muistaa Suomen koululaitoksen historiasta, että kristillisillä kouluilla on 350-vuotinen historia. Turun katedraalikoulu oli ensimmäinen oppilaitos.) Keravan kristillinen koulu antaa korkeatasoista yleissivistävää perusopetusta. Koulussa on käytössä opetussuunnitelma, jonka opetusministeriö on hyväksynyt. Kristillinen koulu kuuluu Keravalle. Se on rikkaus ja vaihtoehto kouluverkossamme. Moni perhe on muuttanut Keravalle Kristillisen koulun takia. Kaupunginhallituksen enemmistö on linjannut, että Keravalla on olemassa paikallinen koulutus- ja sivistystarve Keravan kristilliselle koululle ja päiväkodille. Mielestäni tämä on selkeä ja vahva viesti kannatusyhdistykselle kaupungin tahtotilasta säilyttää kristillinen koulu Keravalla. Kaupunginhallituksen jäsenen lehtikirjoitus sisälsi virheellistä tietoa Kristillisestä koulusta. Keravalle ei olla perustamassa Kristillistä koulua. Se on toiminut täällä noin yhdeksän vuoden ajan. Koulun toiminta ei ole ilmeisesti uhannut millään tavalla kunnan järjestämää perusopetusta, koska Kristillisen koulun toiminta on jäänyt jopa toveri Kopralta huomaamatta. Samassa kirjoituksessa hän arvostelee yksityisiä päiväkoteja, jotka ovat osa Keravan monipuolisia päivähoitopalveluja. Yksityiset päiväkodit tuottavat kaupunkilaisille päivähoitopalveluja kaupungin näkökulmasta erittäin taloudellisesti. Mikä nyt sitten on ongelmana? Onko ongelmana Untolan vuoropäiväkoti, joka tarjoaa ympärivuorokautista palvelua esimerkiksi vuorotyötä tekeville yksinhuoltajille ja heidän lapsilleen? Vai onko hyvinvointivaltion uhka vaikkapa päiväkoti Kiddy House, joka hyvin kohtuullisin päivähoitomaksuin mahdollistaa pienille lapsille englannin kielen oppimista perheiden sosiaalisesta ja taloudellisesta taustasta riippumatta? Yksityiset koulut ja päiväkodit eivät ole uhka hyvinvointivaltiolle. Ne ovat osa sitä. Jos hyvinvointivaltiolle ja sen arvoperustalle on olemassa uhkia, niitä on etsittävä jostakin ihan muualta. Tässä maassa esimerkiksi kiusataan, pelotellaan ja tuomitaan ihmisiä edelleen toisaikaisten ennakkoluulojen perusteella. Ennakkoluulot ja pelot kohdistuvat esimerkiksi seksuaalivähemmistöjä, maahanmuuttajia ja mielenterveyskuntoutujia kohtaan. Syrjinnän kohteeksi voi joutua ihan kuka tahansa. Keravan koulujen pitää olla turvallisia ihan kaikille oppilaille ja koulujen henkilöstölle. Kiusaamista ja syrjintää ei pidä hyväksyä koulussa, työssä, eikä muuallakaan. Ei edes Lapin Kansassa. Lapsia ja nuoria pitää kasvattaa kohtaamaan maailma ja Suomi. Heitä on kasvatettava rohkeiksi ja avoimiksi vastuunkantajiksi omasta ja muiden ihmisten elämästä. Samuli Isolan esityksessä spekuloidaan valtionosuusmenetyksillä, jos koulu vuokrataan yksityiselle taholle. Tämä lienee nimenomaan spekulatiivinen uhkakuva, joka kätkee taakseen aivan muita, arvopohjaisia motiiveja. Kaikkein ikävin vaihtoehto olisi se, että lopputuloksena Kanniston koulu olisi tyhjillään, kaupunki maksaisi tyhjistä seinistä. |
PiirikirjeTorstai 28.5.2009 klo 22.39 - Ari Maskonen
Hyvä uusmaalainen keskustaväki |
Keravalle suunniteltuja muutoksia joukkoliikenteeseenLauantai 28.3.2009 klo 12.00 - Hannu Kiviranta 24.3 pidettiin tiedotustilaisuus Keravan kirjastossa. Tässä tiivistelmä tulevista muutoksista. Muutoksia syksyllä 2009 Veolia transport voitti seutuliikenteen kilpailutuksen Keravalla ja säilytti näin jo ajamansa linjastot. Asiakkaille suurin muutos tulee olemaan kaluston parantumisessa. Veolia on tilannut Keravan liikenteeseen uusia Irisbusseja 5 kappaletta. Mukavuutta parantavana uutuutena kaikissa on nyt matkustamon ilmastointi. Linjastoihin ei tällä hetkellä ole luvassa suuria muutoksia.  Muutokset syksyllä 2010 Linjan 738 Helsinki-Ahjo-Kerava-Mattilanpuisto perusreitti siirretään Lahdentielle korvaamaan nykyisen K-reitin. Ruuhka-aikoina ajetaan vuoroja myös Lahdenväylää pitkin. Muutokset syksyllä 2011 Muutokset syksyllä 2014 Virrenkulman yhteydet hoidetaan linjalla 873 Päiväkumpu-Peijas-Kerava, jonka reittejä muutetaan. Linjan 873 perusvuorot ajetaan Keravan asemalta Kurkelankatua pitkin Virrenkulmaan. 873B-reitti lakkautetaan. Vantaan linjastosuunnitelman 2008 – 2013 mukaisesti Vantaalla linjan 873 reitti kiertää Havukosken eteläpuolitse Koivukylän asemalle. Linjaa 873 liikennöidään arkisin 20 minuutin ja viikonloppuisin 30 minuutin vuorovälillä. Linjan 738 Helsinki-Ahjo-Kerava-Mattilanpuisto päätepysäkki Helsingissä siirretään Rautatientorilta Kalasataman metroasemalle.Reittimuutoksella parannetaan vaihtoyhteyksiä metroon ja luodaan yhteyksiä Kalasataman kehittyvälle alueelle. Kartta ja vuorovälit vuonna 2014 Lisätietoja antavat: Palautetta joukkoliikenteestä voit antaa www.ytv.fi sivuilta. Terveisin Linja-autonkuljettaja Hannu Kiviranta |
VALTA ON ÄÄNESTÄJILLÄLauantai 25.10.2008 klo 18.05 - Kyösti Haukipuro Huomenna sunnuntaina kansa kaikissa kunnissa voi käyttää valtaa - ja toivottavasti käyttää! Kaikkialla ei ole kansanvaltaista järjestelmää eikä vapaata äänioikeutta. Suomessa se on. Tätä oikeutta kannattaisi jokaisen arvostaa ja käydä äänestämässä - oman harkintansa ja vapaan valinnan mukaisesti. |
MIKSI SUURI KUNTAKOKO?Tiistai 21.10.2008 klo 22.09 - Jaana Lääti
Mari edusti ajatteluani siitä, että todellisuudessa suuri osa koulutetuimmista ja parempituloisista on enenemässä määrin hakeutumassa kehyskuntiin ja heidän toiveensa on pääsääntöisesti perinteinen omakotitalo lähellä hyviä peruspalveluja. Tuli esille se, että kuntien haaste onkin muutoksen kourissa eläminen ja niihin vastaaminen. Mari esitti myös kysymyksen - Kuntien yhdistäminen, ratkaisu mihin? Miksi hallintokoneiston suurentaminen olisi ratkaisu kehyskunnille. Väen lisääntyessä olisi päinvastoin suotavaa kuntien joustava hallinnointi. Kuntien tulisi lisätä pärjäämistään kilpailemalla ja erikoistumisellaan! Mielestäni Keravan kokoisella kunnalla olisi tässä mahdollisuus. On huolehdittava kunnan vetovoimaisuudesta ja panostettava hyvään yhteistyöhön naapurikuntien kanssa esim. yksityisten ostopalvelujen ostamisessa, kilpailuttamisessa jne. Keskusteltuani keravalaisten kanssa, hyvin moni tuo esille myös kunnallisen palvelun tärkeyden. Itse kannatan tätä ajattelua. Monille on kunnallisten palvelujen parantaminen, vaikka sitten pienen veronkorotusten avulla, merkitsevää. Kaikkea palvelua ei ole syytä yksityistää niiden laadunvalvonnan vaikeuden ja ostamisen vaikeuden vuoksi. Säästöt voivat taitamattoman ostotapahtuman seurauksena koituakin kalliiksi käyttäjälle ja kunnille.
|
PILVET KOTIEN YLLÄ?Torstai 9.10.2008 klo 22.10 - Sirpa Hartojoki
Kuntavaaleja lähestytään uutisten keskellä, jotka kertovat rahoitusmarkkinoiden kriisistä ja suhdannetaantumasta. Olen miettinyt, mitä tämä tarkoittaa uudelle valtuustolle. Monessa keravalaisessa kodissa on varmasti pohdittu, miten asuntolainojen korot ja asuntojen hinnat kehittyvät? Tai mitä tapahtuu työllisyydelle ja palveluille? 1990-luvun alun lama on vielä hyvässä muistissa. Talousviisaat ovat sanoneet, ettei niin pahoja aikoja ole tulossa. Liian synkkiin ajatuksiin tuskin kannattaa vajota, mutta pieni valppaus on paikallaan. Kansainvälisen talouden ongelmat heijastuvat myös kotikaupunkiimme. Keravan Keskustan vaaliohjelmassa on todettu, että työ ja toimiva talous ovat kaiken hyvinvoinnin perusta. Vaikka palvelumme tuotetaan varsin kustannustehokkaasti, taantuma tuntuisi myös Keravan kaupungin budjetin liikkumavarassa. Keravan talouden ja palveluiden on oltava tasapainossa. Vaalityön kuluessa olen huomannut, että keravalaiset suhtautuvat hyvin realistisesti tulevaan. Jo ennen uusimpia talousuutisia moni on sanonut, että ei pidä luvata liikaa. Se pitää varmasti paikkaansa. Taloudellisesti vaikeina aikoina maltti on valttia. Se on vastuunkantoa tulevia sukupolvia kohtaan, ettei heille jätetä liian velkaista ja liian korkean verotuksen Keravaa. Peruspalveluista ei silti voida tinkiä missään olosuhteissa. Joku miettii ehkä, voiko keskisuuri valtuustoryhmä vaikuttaa eli kannattaako meitä äänestää? Valtuustotyö vaatii osaamista, aktiivisuutta, sitkeyttä ja aitoa yhteistyötä kaikkien puolueiden kanssa. Ehdokkailtamme löytyy näitä ominaisuuksia ja ryhmän koon ratkaisevat keravalaiset äänestäjät. Teimme aloitteen lasten kotihoidon tuen Keravalisästä ja se otettiin jälleen käyttöön muutama vuosi sitten. Tosin ei aivan siinä laajuudessa, mitä esitimme, mutta periaatteellisesti päätös oli merkittävä. Sen hyväksi oli tehtävä paljon työtä. Viime vaalien alla lupasimme toimia terveys- ja liikuntapalveluiden puolesta. Luottamushenkilömme ovat tehneet niin eri foorumeilla. Silti kaikissa edellä mainituissa palveluissa on edelleen parantamisen varaa. Keravalisää on laajennettava, terveyskeskuspalveluja on vahvistettava ja uimahalli on remontoitava. Keravan Keskusta on linjannut vaaliohjelmassaan niitä arvoja ja tavoitteita, joiden puolesta haluamme toimia satoi tai paistoi. Tulevaisuus on täynnä haasteita ja mahdollisuuksia. Ennakkoäänestys alkaa 15.10. Keravan Keskustalla on 27 hyvää ja eteenpäin katsovaa ehdokasta. Juoksua on parannettava monessakin asiassa. Yksi niistä on Keskustan luottamushenkilöiden yhteydenpito kuntalaisiin vaalien välillä. Tarvitaan lisää kaikille avoimien keskustelutilaisuuksien järjestämistä ja tämän kotisivun käyttöä keskustelu- ja palautefoorumina. Sirpa Hartojoki valtuustoryhmän puheenjohtaja |
VaaliteltallaLauantai 4.10.2008 klo 23.06 - Aila Lehtinen Tänään lauantaina oli jo toinen telttailulauantai Sirkusmarkkinoiden jälkeen. Telttamme hajosi lopullisesti viime viikon lauantai aamuna, eikä sitä enää saatu pystyyn, onneksemme viime viikonloppu oli hieno ja aurinkoinen. Täksi aamuksi saimme kuitenkin lainattua teltan, koska vettä tuli taivaan täydeltä heti kun teltta oli saatu pystyyn. Saatiin ainakin suojattua juuri painosta tullut vaalijuliste sekä -esitteet kastumiselta. Sateesta huolimatta vaaliteltallamme oli aktiivisia keravalaisia keskustelemassa ja samalla juomassa kupillisen lämmintä sekä maistelemassa tuoretta kotitekoista pullaa. Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi oli teltallamme ja joutui vastaamaan moniin kiperiin kysymyksiin ja taisi siinä tulla nimmareitakin kirjoiteltua. Tunnelma oli sateesta huolimatta korkealla ja loppujen lopuksi aurinkokin sieltä pilviverhon takaa näyttäytyi. Ensi lauantaina taas tavataan teltalla - tervetuloa keskustelemaan! Meillä on aktiivisia ehdokkaita, kaikki ovat tosissaan mukana vaaleissa! Suurin osa on myöskin tehnyt omat kotisivuna - tervetuloa surfaamaan ehdokkaidemme sivuille! Sinne voi myöskin jättää palautetta tai kysymyksiä. Tästä linkistä pääset ehdokas-sivullemme. Klikkaa ehdokkaan kohdalla olevaa kotisivu sanaa. |
Keskustan ehdokkaat aktiivisimpiaTiistai 30.9.2008 klo 10.54 - Kyösti Haukipuro
Katsoinpa Keski-Uusimaa-lehden vaalikoneelle. Tein mukavan havainnon. Keravalla Keskustan ehdokkaat ovat vastanneet kaikista ryhmistä selvästi aktiivisimmin. Reilusti yli 90 % ehdokkaistamme on kertonut äänestäjille, mitä mieltä he ovat esitetyistä kysymyksistä. Toimimme siis hyvin avoimesti. Vastausvaihtoehdot eivät ole aina kovin yksiselitteisiä. Siksi vastausta on hyvä myös perustella. Ja siksi kannattaa lukea aina myös ehdokkaan kommentit. |
NUORILTA ODOTETAAN LIIKAAKeskiviikko 24.9.2008 klo 13.44 - Olli Kallunki
Keskiviikko 24.9.2008 - Olli Kallunki Me nuoret olemme hyvin kirjava joukko ihmisiä. Osa nuorista on hyviä koulussa, toiset urheilussa, taiteessa, työssä... Koulussa kaikki nuoret laitetaan kuitenkin samalle viivalle. Kaikilta odotetaan ala-asteelta lähtien yhtälailla menestystä niin matematiikassa, kielissä kuin reaaliaineissakin. Liikunnassa ja taideaineissa menestymistä pidetä niinkään tärkeinä. Tätä seuraa sitten, että tyydyttävien numeroiden oppilaat tuomitaan huonoiksi tai keskinkertaisiksi ja kiitettävät oppilaat parhaiksi. Sitä ei edes huomioida, että miten oppilas on onnistunut omaan tasoonsa nähden. Entä jos jokaiselle oppilaalle luotaisiin henkilökohtainen oppimissuunnitelma? Suunnitelman toteuttaisi oppilas ja opettaja yhdessä, jossa tarkasteltaisiin aiempaa oppimista ja koulumenestystä ja niiden pohjalta päätettäisiin tavoitteista. Näin huomio siirrettäisiin oppilaiden keskinäisestä vertailusta heidän henkilökohtaiseen kehittymiseen opinnoissa. Nuorilla paljon ahdistusta ja masennusta aiheuttaa, että nuori kokee itsensä huonommaksi kuin muut, eikä saa hyväksyntää omana itsenään. Kun nuori taistelisi koulussa itseään vastaan niin voittaja ja häviäjä olisi hänessä itsessään. Aina kuitenkin seuraa kysymys resursseista. Resursseja on kyllä, mutta ne täytyy osata kohdistaa oikein. Ennaltaehkäisy on paljon ongelmien hoitoa helpompaa. Olli Kallunki |
EHDOKASMÄÄRÄ NOUSI - NUORIA MUKAVASTI EHDOLLAPerjantai 19.9.2008 klo 1.12 - Kyösti Haukipuro Uutiset ovat kertoneet, että nuorten alle 30-vuotiaiden ehdokkaiden määrä koko maassa on noin 10 %:n luokkaa. Suunnilleen se määrä on Keskustallakin valtakunnallisesti. Ehdokasmäärämme nousi jälleen. Viime vaaleissa ehdokkaita oli 23, nyt 27. Kun tähän lisätään vaaliliittokumppanimme RKP:n neljä ehdokasta, määrä on suurempi kuin Vihreillä ja Vasemmistoliitolla. Vaaliliittomme ehdokasjoukko on kolmanneksi suurin Keravalla. Tästä on hyvä lähteä ponnistamaan kohti kolmanneksi suurimman valtuustoryhmän asemaa! Kyösti Haukipuro |
Yhteisöllisyyttä vaaliteltallaMaanantai 15.9.2008 klo 12.15 - Sirpa Hartojoki
Saimme koottua hyvän ehdokaslistan, joka on kattavampi ja pidempi kuin koskaan ennen Keskustalla on ollut Keravalla. Kiitos kaikille, jotka ovat lähteneet ... |
Hyvinvointipalveluja rahoitetaan maksuillakinPerjantai 29.8.2008 klo 10.46 - Sirpa Hartojoki Keravan sosiaali- ja terveyslautakunta äänesti asiakasmaksujen korotuksista. Äänin 6-4 lautakunta päätti olla korottamatta lääkärin vastaanotolla käynnistä perittävää maksua, ja ettei omaishoitajien vapaan aikaisista palveluista peritä jatkossa maksua lainkaan. Eräisiin muihin asiakasmaksuihin tehtiin maltillisia korotuksia. Esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolla käynti maksaa lokakuun alusta 9 euroa, kun nykyinen maksu on 7 euroa. Maksujen korotus ei ole keravalainen keksintö. Taustalla ovat eduskunnan tekemät lainmuutokset, jotka mahdollistavat kunnille maksujen korotukset.... |
|
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asiakasmaksut, hyvinvointipalvelut |
|
2 kommenttia . Avainsanat: strategia, kehittäminen |
