Sanna Lehtinen Keravalla: Euroopan kansalaisilla oikeus sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen

Euroopan talouskriisi on muuttunut sosiaaliseksi kriisiksi, väitti eurovaaliehdokas, teologian tohtori, pappi ja tutkija Sanna Lehtinen vieraillessaan Keravalla.

Hyvinvointityön Palvelukeskuksen Haloo Kerava -sarjan vetovuorossa 2.4. oli Keskustan Keravan paikallisyhdistys. Lehtisen keskustelukumppanina kuultiin keravalaista filosofian tohtori Hanna Toiviaista.

- Ihmisten elämä on kurjistunut eri puolilla Eurooppaa, kun palveluja ja palkkoja on leikattu. Työttömyys on kasvanut räjähdysmäisesti ja köyhyysriski koskettaa Suomessakin noin 900 000 henkilöä. Erityisesti ikäihmisten palveluja on maassamme heikennetty kohtuuttomasti, Lehtinen totesi.

Eurooppalaisen hyvinvoinnin tulevaisuus on Lehtisen mielestä kevään eurovaalien keskeinen teema.

Valtiot yhdenmukaiseen vastuuseen

- Tarpeetonta sääntelyä tulee keventää, mutta sosiaalisen tasa-arvon vahvistamiseksi EU:n pitäisi jopa tiukentaa ohjaavaa otettaan, toivoi Sanna Lehtinen.

- Tarvittaisiin yhdenvertaisen kohtelun direktiivi, joka määrittelee periaatteet, miten kansalaisten tasa-arvoinen perusturva taataan kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, ehdotti Lehtinen. – Inhimillisen elämän mahdollisuus, kuten asunto, ruoka ja lääkkeet kuuluvat kaikille.

Valtion vastuu hyvinvointipalvelujen tuottajana nähdään eri puolilla Eurooppaa hyvin eri tavoin. Yhdeksi selittäjäksi Lehtinen näki erilaiset poliittiset traditiot, joilla on kytkennät uskontopolitiikkaan. Eteläisen Euroopan katolisissa maissa on perheen ja suvun turvaverkko tärkein huolenpitäjä elämän ongelmatilanteissa. Kalvinistisissa maissa vastuukysymysten katsotaan kuuluvan pitkälti yksilölle ja hänen lähipiirilleen. Luterilaisissa maissa on yleistä valtion keskeinen rooli hyvinvointipalvelujen tuottajana.

Suomen on edistettävä EU:ssa omaa hyvinvointipoliittista linjaansa, vaati Lehtinen. Tavoitteena on sosiaalinen Eurooppa, jossa vallitsee korkea työllisyys ja vahva sosiaaliturva.

- On kaikkien etu, jos valtioille asetetaan vastuut kansalaistensa toimeentulon minimitason turvaamisesta. Se vähentäisi muuttoja toimeentulon perässä. Ja kun matalan verotuksen maat joutuisivat palvelujaan parantaessaan nostamaan verojaan, myös kilpailuasetelmat tasoittuisivat, Lehtinen pohti.

Keravalaisten ajatuksissa lähipalvelut ja kuntalaisten oikeudet

Lähipalvelujen turvaaminen nousi illan puheenaiheeksi. Keravalainen yleisö antoi innokkaasti ehdotuksia, mitkä palvelut kuntalaisten tulisi saada läheltään. Listalle kipusivat mm. neuvola- ja terveyskeskuspalvelut, päivähoito, perusopetus, kouluterveydenhoito, mielenterveyspalvelut ja moniongelmaisten nuorten matalan kynnyksen tukipalvelut.

- Mitä kuntalaisella on oikeus odottaa itselleen vaikkapa lähiterveyspalveluina, kun hän verovaroillaan kustantaa hyvinvointivaltion, kuului tiukka yleisökysymys.

Sanna Lehtinen totesi Keskustan puolustavan lähipalveluja. Puolueessa on viritetty keskustelua, pitäisikö Suomeen jopa säätää lähipalvelulaki, jotta peruspalvelut turvattaisiin kohtuullisten etäisyyksien päähän.

Tilaisuuden yleisö ehdotti kunnan päättäjille mm. kokemustiedon parempaa hyödyntämistä. Pitkän linjan ammattihenkilöillä on vankkaa tietoa esimerkiksi ennaltaehkäisevän varhaisen tuen onnistuneista toteutustavoista. Sitä päättäjien kannattaisi kuunnella, kuultiin neuvona.

Huolta kuulijoissa herätti hoitoalan ammattien arvostuksen väheneminen. - Mistä me keravalaisetkin saamme vanhuuden päivinämme ammattimaisen ja ihmisestä välittävän hoidon, jos alalle hakeudutaan vasta viimeisenä vaihtoehtona, esitettiin pohdintana.

Sanna Lehtinen näki tärkeäksi hoiva-alan monipuolisen yrittäjyyden, jossa on julkista ja yksityistä palveluntuotantoa, ja jossa ylikansalliset suuryritykset eivät syö perheyrityksiä pois markkinoilta.

Lasten ja vanhusten hyvinvointi on kansallisen tuen varassa

Tuoreen kehysriihen leikkaukset kohdentuvat nyt liian rankasti ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen toimiin ja lapsiperheisiin, arvioivat sekä Sanna Lehtinen että Hanna Toiviainen. - Tuntuu vahvasti siltä, että ratkaisut tulevat olemaan seuraamuksiltaan yhtä huonoja kuin lamavuosien aikaiset, Toiviainen arvioi.

- EU:n rakennerahastojen tuet kohdistuvat työikäisiin ja työelämään. Tästäkin syystä kansallisen tason rahoitus on tärkeää lasten, nuorten ja vanhusten hyvinvoinnin turvaamiseksi, tähdensi Lehtinen.

Vapaaehtoistyöllä voisi olla tärkeämpikin rooli

Vapaaehtoistyötä Suomessa tekee kaksi viidestä kansalaisesta. Toimiin tarttuvat kaikenikäiset, niin miehet kuin naiset. Suomalaiset käyttävät aikaansa vapaaehtoistoimintaan lähes 18 tuntia kuukaudessa.

- Vapaaehtoistyön merkitys on korvaamaton, mutta sen potentiaali on silti jäänyt hyödyntämättä täysmääräisesti, arvioi Sanna Lehtinen. Paljon pohdintaa aiheuttavat mm. vapaaehtoistyön vastuukysymykset; selkeämmällä tiedolla ja ohjeistuksilla olisi kovasti kysyntää.

Sanna Lehtinen kuvaili Euroopan eri maissa kohtaamiaan vapaaehtoistyön uudenlaisia muotoja. Hollannissa hän oli tutustunut malliin, jossa taiteilijat ja nuoret saivat vapaan vuokra-asuntoedun kuukaudessa tehtävää sovittua vapaaehtoistyötä vastaan.

Suomessa kilpailusäädöksiä tulkitaan tiukimman päälle, ja omat normistomme estävät tämäntyyppiset vapaaehtoistyön tukimuodot, pahoitteli illan yleisö.

Sanna Lehtinen rohkaisi keravalaisia tuomaan Keskustan päättäjille näkemyksiään ja terveisiään, mitä tuoreen sote-ratkaisun käytäntöön sovittamisessa tulisi ottaa huomioon.

- Politiikan pitää vaalia toiveikkuutta, Lehtinen muistutti. Ihmisillä on oikeus myös pistää hanttiin ja vaatia muutoksia, ja niitä kohti on oltava intoa ja rohkeutta kulkea paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisellakin tasolla.

- Kurjistumisen tie on pysäytettävä. Nyt olisi aika määrittää minimitasot myös sosiaaliturvalle. Se toisi EU:lle sisäistä vakautta korkean työttömyyden keskellä.