Husu Keravalla: Maahanmuuttajat ovat mahdollisuus, eivät riesa19.11.2015 – Jos te koette että en ole yksi teistä, silloin lakkaan olemasta yksi teistä. Näin tiivisti Husu maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvän – ehkä kaikkein oleellisimman – asetelman. Abdirahim Hussein, Husuna tunnettu toimittaja, yhteisöpedagogi ja mediapersoona, vieraili Keravan Keskustan maahanmuuttoillassa. Hanna Toiviaisen luotsaama keskustelu sai Cafe Intron salintäyden yleisön osallistumaan vireästi keskusteluun. – Kohdelkaa uusia Suomeen tulijoita mahdollisuutena, älkää uhkana tai riesana. Silloin ette ole Suomelle jarruna vaan auttamassa kotimaata. Suurin osa tulijoista on hädänalaisia ihmisiä, jotka aidosti etsivät mahdollisuutta elää normaalia elämää, Husu toivoi. Suomalaiseksi voi kasvaa Husu saapui Suomeen vuonna 1994 yksin, ilman perhettään. Nuorukaisen ensimmäinen tunne turvallisesta maasta oli onnen huuma. Varsin pian tuli vastaan kylmä suihku, kun alkoivat sadella kysymykset ”Mitä hittoa sä täällä teet?” 16-vuotias nuorukainen koki Suomi-kuvansa menevän pilalle, ja mielen valtasi vihaisuus. Tilanteen rauhoitti perheenjäsenten saapuminen maahan vuonna 1997. Alkoi nuoren miehen määrätietoinen työskentely yhteiskunnan täysivaltaisen jäsenyyden saavuttamiseksi. Abdirahim Hussein, Husu, on tehnyt monenlaisia käytännön töitä, opiskellut yhteisöpedagogin tutkinnon, toiminut kansalaisjärjestöissä, auttanut ja tukenut muita maahanmuuttajia sekä vaikuttanut ihmisten asenteisiin keskustelijana ja median kautta. Hän on ollut Keskustan ehdokkaana kaksissa eduskuntavaaleissa ja kerran kuntavaaleissa. Kerta kerralta kannatus on kasvanut. Tunnetko itsesi suomalaiseksi vai somalialaiseksi, kysyi yleisö. – Mielestäni Suomi ei ole epäonnistunut toisen ja kolmannen polven somalialaistaustaisten maahanmuuttajien kanssa. Heidän joukossaan on pitkälle kouluttautuneita henkilöitä, lääkäreitä, insinöörejä, terveydenhoitajia, kuljetusalan ammattilaisia. Tämän hetken ajankohtaisissa työmarkkinakysymyksissä valtaosa heistä on hallituksen puolella. Valmiutta on jopa palkkatasosta tinkimiseen, jotta mahdollisimman monille saataisiin turvatuksi työpaikat, arvioi Husu. Parempaan kotouttamiseen Hanna Toiviainen tiukkasi niin Husulta kuin yleisöltä keinoja maahanmuuttajien parempaan kotouttamiseen. – Heti ensimmäisestä Suomeen tulon päivästä lähtien pitäisi aloittaa suomen kielen ja yhteiskuntaelämän perusasioiden koulutus, vaikka pari tuntia päivässä. Aamulla herätys kello kahdeksalta ja sitten opiskelua ja talkoisiin osallistumista, latasi Husu. – Niin itsestään selvältä kuin lukutaito suomalaisista tuntuu, kaikki tulijat eivät osaa lukea. Kielenopetuksen yhteydessä on siis varmistettava myös lukutaito. Abdirahim Hussein korosti työhön kiinni pääsemisen merkitystä hyvässä kotoutumisessa. – Järjestöjen, seurakuntien ja vastaanottokeskusten tarjoamat vapaaehtoistyön mahdollisuudet ovat tärkeät, ja moni maahanmuuttaja on niissä mukana. Jossain vaiheessa kuitenkin tulee turhautuneisuus, jos oikeita töitä ei löydy. Entä tarvitseeko joka työpaikassa täydellistä suomenkieltä? Jos pääsisi vaikka lumenluontiin tai ulkoiluttamaan laitospotilaita, voisi kokea itsensä tervetulleeksi ja hyödylliseksi. Yksi mahdollisuus olisi myös organisoida maahanmuuttajien työvoiman tarjontaa ostopalveluina. Yleisön taholta nousi esiin myös maahanmuuttajien onnistuneen integroinnin kaksisuuntaisuus, ja heitettiin ehdotus kantaväestön ”kotimuslimeista”. Kansalaisyhteiskunta vahvistuu, jos opetellaan tuntemaan toinen toistemme erilaisia kulttuuritaustoja ja käymään niistä vuoropuhelua arkisen käytännön elämän kautta. Entä miten tulisi asennoitua monikulttuurisuutta tai maahanmuuttajia vastustavien rienauksiin ja herjauksiin? – Ei niihin kannata lähteä mukaan. Paras tapa on reagoida hiljaisuudella, neuvoi Husu.
Keravan keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Kyösti Haukipuro, illan esiintyjä Abdirahim (Husu) Hussein ja keskustelua vetänyt suunnittelupäällikkö Hanna Toiviainen.
Kahvila K -tapahtuma kokosi kolmisenkymmentä kuulijaa Cafe Intron viihtyisiin tiloihin. |
