Nuoret ja tulevaisuuden tuulet puhuttivat Keravalla07.04.2016 Keskustanuorten puheenjohtaja Hilkka Kemppi vieraili Keravalla Kahvila K -tupaillassa, jossa käytiin keskustelua nuorten opiskeluun, harrastamiseen ja työelämään liittyvistä kysymyksistä. Verneri Laakkonen Keravan nuorisovaltuustosta oli pyydettynä kommentoijana, ja hän antoikin rohkeasti kritiikkiä koulutyön epätasa-arvoa ja paineita luovista puolista. Tilaisuuden vetäjinä toimivat jopo-opettaja Eeva Karvinen ja opiskelija Inna Kallioinen. (Kuvassa: Eeva Karvinen, Sonja Huttunen, Hilkka Kemppi, Verneri Laakkonen, Inna Kallioinen.)
Hilkka Kemppi viittasi OECD:n tuoreeseen raporttiin, jonka mukaan koululaisten luku-, kirjoitus- ja laskutaito on maassamme heikentynyt. – Tähän saakka Suomen koulujärjestelmä on ollut ihailtu ja tavoiteltu, mutta näyttää siltä, että meidän opetusmenetelmämme ovat nyt jäämässä jälkeen, Kemppi totesi. Kemppi peräänkuulutti uutta ajattelutapaa, jossa tunnistetaan, että osaamiseen voi olla monta polkua. Uudenlaiseen ajatteluun ei kuulu niinkään tietoaineksen pänttääminen, vaan lähteiden löytäminen, medianlukutaito ja syvempi ymmärrys eri näkökulmista haetun tiedon yhdistelemiseen.
Kemppi puhui koulutuksen saavutettavuudesta ja painotti, että saavutettavuus edellyttää sekä riittävästi aloituspaikkoja että taloudellisia mahdollisuuksia opiskelemiseen. Hilkka Kempin mielestä vapaa-aika määrittää nuoren asemaa ja pärjäämistä yhteiskunnassa jopa koulua keskeisemmin. Hän viittasi Guardian-lehden tutkimukseen, jonka mukaan nuorten aikuisten sukupolvi on nyt köyhin kautta aikojen. Hän piti erittäin pelottavana epätasa-arvoistumista ja eriytymistä, joka aiheutuu hyvin epätasaisesti jakautuvasta varallisuudesta, ja jossa köyhimpien ulottuvilla ei ole harrastuksia. - Tuore nuorisobarometri kertoo, että peräti 36 % nuorista ei ole aloittanut yhtään harrastusta rahanpuutteen vuoksi, Kemppi pahoitteli. Mielenterveyden ongelmat ovat nuorisobarometrin mukaan kasvaneet. Jopa yli 10.000 nuorta on työkyvyttömyyseläkkeellä. Hilkka Kemppi haastoi kuntia ja järjestöjä ottamaan vahvempaa roolia näiden nuorten tukemiseen. – Jos kokee olevansa osallinen ympäristöstä ja sen toiminnasta, monet sosiaaliset ongelmat löytävät ratkaisunsa. Työkykyaskeleet nuorten työllistymistymiseen Keskustanuoret ottivat kehysriihivaikuttamiseen loppukirin julkaisemalla viime viikolla Työkykyaskeleet nuorisotyöttömyyden poistamiseksi -ohjelman. Hilkka Kemppi iloitsi kehysriihessä sovituista teoista nuorten työllistymisen ja työkyvyn edistämiseksi. Kehysriihi ohjasi työllistämisen tukea muun muassa nuorten työkokeiluihin 7 miljoonaa euroa, palkkatukeen ja starttirahoihin 30 miljoonaa euroa ja korotti takuueläkettä. - Nämä ovat kuin suoraan Keskustanuorten Työkykypaketista, Kemppi totesi. - Työ on nuoren ihmisen sosiaalinen oikeus, ei pelkästään toimeentulon lähde, Kemppi kiteytti. Työn käsitettä pitäisi muuttuvassa maailmassa tarkastella rohkeasti. Tarvitaan helppoja työhönoton keinoja, ohjausta ja neuvontaa, ja perustulokokeiluun pitäisi saada nuoria mukaan, Kemppi toivoi. Erityisenä huolenpidon aiheena hän näki sen, että nuorten maahanmuuttajien kotouttaminen onnistuu.
Keravan nuorisovaltuuston jäsen Verneri Laakkonen antoi täyslaidallisen kritiikkiä koulujärjestelmällemme. – Koulu on ainutlaatuinen sosiaalinen kehys, jossa erilaisista lähtökohdista tulevat lapset ja nuoret näkevät toisiaan päivittäin. Tätä ei hyödynnetä juurikaan, sillä koulunkäynnissä ei anneta tilaa nuorten keskinäiselle keskustelulle ja kohtaamiselle. Ei ihme, jos syntyy paineita ja mielenterveysongelmia, Verneri Laakkonen pohti. Paineita nuorelle syntyy Laakkosen mielestä myös epätietoisuudesta, kun täytyisi tehdä tärkeitä tulevaisuuden valintoja, ja eväät valintojen tekemiseen puuttuvat. - Pitäisi aloittaa jo ensimmäisellä luokalla tukea lapsia löytämään aitoja kiinnostuksen kohteita ja suuntaa elämälleen, eikä yhdeksännellä luokalla yhteisvalinnoissa, Laakkonen toivoi. Laakkonen nosti esiin myös eriarvoisuuden ongelmat. Erityisesti maahanmuuttajanuoret joutuvat hänen mielestään epäreiluun tilanteeseen, kun heidän odotetaan kovin nopeasti ottavan kiinni sen tason, minkä Suomessa koulua käyneet ikätoverit ovat saavuttaneet monen kouluvuoden aikana. – Epätasa-arvoa on myös meillä Keravalla pienissä ympyröissämme. On aivan eritasoiset tilat ja varustelut käytössä, jos käyt kouluasi Jaakkolassa tai Sompiossa, hän havainnollisti. Erityisesti Verneri Laakkonen toivoi kouluun lisää persoonallisuuden kasvua tukevia toimia. - Kaikki oppiminen ei tapahdu tietoa pänttäämällä, vaan pitäisi olla keskusteluja ja kohtaamista, mahdollisuuksia oman innostuksen hyödyntämiseen ja omien taitojen jakamiseen toisille. Pitäisi myös saada tukea sen tutkiskelemiseen, kuka sinä itse olet, mitä haluat ja miten käsittelet asioita toisten ihmisten kanssa. Nuoret ovat kuin pesusieniä ja imevät kaiken, myös radikaalit ideat ja mielipiteet kykenemättä näkemään niiden merkityksiä. Tähänkin tarvittaisiin enemmän keskustelevaa ja pohtivaa otetta, Laakkonen toivoi. |
