Ryhmäpuheenvuoro metropolialueen selvitystyöstä

Maanantai 13.5.2013

Varavaltuutettu Eeva Karvinen esitti Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoron metropolialueen selvitystyöstä valtuuston kokouksessa 13.5.2013.

Lue lisää »

Antti Kaikkosen vappupuhe Keravalla

Keskiviikko 1.5.2013 klo 18.44

Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk) Keskustan vapputilaisuudessa Keravalla

1.5.2013

Palvelut pelastettava

Hallituksen ehkä hurjin tavoite on laittaa kuntakenttä mullin mallin. Tässä suuruudenhullussa hankkeessa on kaksi osaa. Toinen niistä on kuntauudistus ja toinen niin sanottu sote-uudistus, eli sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen uudistushanke. Kumpikaan ei totta puhuen kovin hyvältä näytä.

Sote-uudistuksesta on muodostunut täysi härdelli. Täysi härdelli, josta ei ota enää selvää erkkikään. Selvää on vain se, että työryhmiä asiaa korjaamaan tunnutaan perustavan viikoittain, mutta tulosta ei tunnu syntyvän millään. Asiantuntijoiden mielipiteet on sivuutettu ja ministerit kiistelevät keskenään. Sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat eivät ole korjaantuneet. Kansalaiset ovat huolissaan, mutta syytä ei ole unohtaa niitä ihmisiä, jotka työskentelevät näillä aloilla ja tekevät arvokasta työtä. Nyt on luotu melkoinen sekaannuksen ilmapiiri, johon jo oikeuskanslerikin on joutunut puuttumaan. Sote-uudistukseen tarvitaan selvyys pian.

Paljon parempi ei ole kuntauudistuksen tilanne. Sen suhteen tosin näyttää selvältä, että hallituksen tavoite on vähentää kuntien lukumäärää Suomessa aivan radikaalilla tavalla. Tavoitteena näyttää olevan, että kuntauudistuksen jälkeen Suomeen jäisi ehkä 70–100 kuntaa. Nykyinen lukumäärä on 330.

Jos Suomessa olisi vain 70 jättimäistä kuntaa, olisi meillä käytännössä Euroopan suurin kuntakoko. On harhaluulo, että Suomessa olisi tällä hetkellä jotenkin poikkeuksellisen paljon kuntia. Useassa muussa EU-maassa on paljon enemmän kuntia kuin Suomessa, myös väkilukuun suhteutettuna. Niitä on monessa maassa jopa tuhansia. Ranskassa on jopa 36 000 kuntaa. Vaikka asukkaitakin toki on enemmän, on kuntia sekä absoluuttisesti että väkilukuun suhteutettunakin huomattavasti enemmän kuin meillä.

Ei myöskään ole niin, että suurempi kunta olisi automaattisesti jotenkin parempi. Suuren Vantaan tai kaikista suurimman Helsingin taloudet ovat kuralla. Tilanne on parempi esimerkiksi täällä Keravalla. Pienempi kunta on helpommin organisoitavissa kuin suurempi. Näyttää siltä, että suurimpiin kaupunkeihin syntyy helposti väliportaan hallintoa, byrokratiaa ja tehottomuutta.

Siksi suhtaudun varauksellisesti nyt esitettyyn jättimäiseen Keski-Uudenmaan kaupunkiin. Tämä uusi kaupunkihan muodostuisi kahdeksasta keskisen Uudenmaan kunnasta, jotka ovat Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Kerava, Sipoo, Mäntsälä ja Pornainen. Asukkaita olisi yhteensä noin 240 000.

Pelkään, että syntyisi vaikeasti hallittava kuntamöhkäle, jossa palvelut keskittyisivät muutamaan keskukseen. Sivukyliltä ja pienemmistä taajamista palvelut karkaisivat. Kaupunki olisi niin suuri, että minkään nykyisen kaupungin ääni ei enää kunnolla kuuluisi uuden jättikaupungin sisällä. Yksi liian vähän puhuttu asia on se, että kansanvalta eli demokratia kärsisi. Päätöksentekijät etääntyisivät kuntalaisista.

Oletan, että ainakin suurin osa alueen kunnista kuitenkin tähän selvitystyöhön nyt lähtee, sillä Kataisen hallitus lainsäädännöllä pakottaa kunnat selvityksiin. Selvitys siis tehdään. Itse pidän erityisen tärkeänä, että selvitys on puolueeton, ja se tuo vilpittömästi esiin tällaisen suurkaupungin hyvät ja huonot puolet. Molempia varmasti on. Liian moni kuntaselvitys on ollut sellainen, että tulos on jo etukäteen päätetty. On päätetty, että kuntaliitos tehdään. Perustelut on sitten matkan varrella keksitty.

Kun katsoo muutamia viimeisiä suuria kuntaliitoksia, mitä Suomessa on tehty, eivät tulokset kauheasti rohkaise. Katsotaan sitten suur-Hämeenlinnaa, Saloa tai Kouvolaa. Kaikkien jättikuntien talous on kuralla. Palvelut keskitetään kuntakeskukseen ja vanhat pienemmät kunnat ovat kärsineet. Jos keskustelee entisten lammilaisten, renkolaisten tai vaikkapa valkealalaisten kanssa, on kuntalaisten mielipide tyly. Kaikki viedään. Kaikki lähtee.

Tämän johdosta haluan rohkaista pitämään teitä mielessä myös sen vaihtoehdon, että Kerava jatkaisi itsenäisenä kuntana. Lopulta asiasta päättää Keravan kaupunginvaltuusto. Keskusta aikoo valtakunnallisesti kaikin voimin taistella sitä vastaan, että kunnat väkisin pakotetaan liitoksiin. Siinä meillä puolellamme on myös Suomen kansa.

Vapaaehtoisia kuntaliitoksia vastaan Keskusta ei toki ole. Tehtäköön liitoksia siellä, missä niin parhaaksi harkitaan. Mutta hallituksen nykyistä linjaa, jossa kunnat painostetaan liitoksiin, emme hyväksy. Vaihtoehdoksi tarjoamme kotikunta-maakuntamallia, jossa nykyinen kuntakartta voi jatkaa, mutta osa palveluista tuotetaan yhteisesti, kuntayhteistyön keinoin. Tätä mallia olemme myös maan hallitukselle tarjonneet, mutta ainakaan vielä se ei ole kelvannut. Kataisen hallitus ajaa jääräpäisesti satojen kuntien lopettamisen linjallaan eteenpäin. Mutta kansan tuki tälle linjalle on vähenemässä.

Oleellista on, että kansalaisille tarpeelliset peruspalvelut ovat saatavissa läheltä. Lasten koulumatka ei saa olla liian pitkä, päivähoitopaikkoja pitää löytyä, lääkäriin pitää päästä ja ikäihmisten vanhuuden turvan takaaminen on yhteinen asiamme. Täällä Keravalla on myös tärkeää, että poliisiasema voisi jatkaa nykyiseen tapaan. Se tänne aikanaan saatiin kovien ponnistelujen seurauksena, ja se on ollut tarpeellinen. Keravan poliisiaseman pitää mielestäni saada jatkaa nykyisellä tavallaan. Poliisi lähellä on tärkeä osa kansalaisten turvallisuuden tunnetta. Mutta valitettavasti näyttää siltä, että hallituksen käsi tulee Uudellamaalla kahteen poliisiasemaan tarttumaan, joista toinen on Karkkilassa ja toinen Keravalla.

Keskusta haluaa pelastaa kansalaisten palvelut lähellä. Keskusta on tarjonnut yhteistyön kättä. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on ehdottanut viikonloppuseminaaria, jossa yli puoluerajojen, ja yli hallitus-oppositiorajan yhdessä mietittäisiin, miten kansalaisten palvelut voitaisiin parhaiten turvata. Pääministeri Katainen ei ole tähän tarjoukseen tarttunut.

Hyvät kuulijat,

koetan muistaa vanhan ohjeen vappupuheen suhteen. Se kuuluu seuraavasti:

Hyvässä vappupuheessa on aloitus ja lopetus, ja ne sijaitsevat mahdollisimman lähellä toisiaan.

Toivotan teille hyvää vappua ja aurinkoista kevättä!

Sote-uudistukselle uusi lähtölaukaus

Lauantai 20.4.2013 klo 1.07

Keskustan Sosiaalipoliittinen Seura ry
15.4.2013
KANNANOTTO

Sote-uudistukselle uusi lähtölaukaus

Keskustan Sosiaalipoliittinen seura on huolissaan siitä, mihin on kadonnut Kataisen hallituksen vastuullisuus palvelujen turvaamisesta kaikille kuntalaisille kaikkialla Suomessa. On korostettava, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ihmisiä varten ja tämän tulee olla sote-uudistuksen lähtökohta. Sote-uudistuksessa tulee puuttua eriarvoisuuskehitykseen julkisten palvelujen saatavuudessa sekä jatkuvaan terveyserojen kasvuun. Sen sijaan hallituksen sote-uudistus on mennyt kuntauudistus ja puoluepolitiikka edelle ajautuen umpikujaan, josta ulospääsyä on vaikeaa, ellei mahdotonta nähdä. Siksi nyt ainoa mahdollisuus on prosessin pysäyttäminen, parlamentaarisen komitean perustaminen sekä tavoitteiden uudelleen asettelu puhtaalta pöydältä.

Hallituksen esityksessä palvelujen järjestämisestä puuttuu selkeä tavoitteenasettelu sekä linjaus ohjauksesta ja rahoituksesta. Sen sijaan on keskitytty rakenteisiin. Yksinkertaistamisen ja ihmislähtöisyyden sijaan syntyy uusia hallintohimmeleitä. Perusterveydenhuollon tilanteen korjaamisen sijaan painopiste on erikoissairaanhoidossa. Esityksessä on unohdettu kansalaisten hyvinvointi ja terveys, ja se johtaa eriarvoisuuden lisääntymiseen sekä palvelujen huononemiseen. Palvelujen järjestämis- ja valvontavastuuta tulee vahvistaa julkisella sektorilla. On luotava aktiivisesti erilaisia alueellisia ja paikallisia malleja laadukkaiden palvelujen tuottamiseen yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien ja yleishyödyllisten järjestöjen kanssa.

Huomioitavaa on myös, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden näkemykset ovat hautautuneet poliittisen ohjauksen ja kuntaliitosvimman alle. Nyt on otettava myös poliittinen oppositio sekä asiantuntijatahot mukaan, joita prosessissa aidosti kuullaan. Sote-uudistuksen koskettaessa kaikkia suomalaisia kyse on kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ensiarvoisen tärkeästä asiasta.

Hallituksen onkin puhallettava pilliin ja aloitettava sote-uudistus uudestaan ja uudella tavalla. Sen hallitus on suomalaisille velkaa.   

Keskustan Sosiaalipoliittinen Seura


Lisätiedot: Hannu Tiusanen, sihteeri, email hannut(at)student.uef.fi ja puh 040 830 1023

 

Kovakorvainen tuhlaajahallitus

Torstai 18.4.2013 klo 21.07 - Kyösti Haukipuro

Jyrki Kataisen (kok) ja Jutta Urpilaisen (sd) hallitus on luvannut tehostaa julkista sektoria. Hallitus itse toimii kaikkea muuta kuin tehokkaasti. Sen toiminta on ennen näkemättömän tuhlaavaa. Eikä kysymys ole vain siitä kohelluksesta, mitä on nähty ns. kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen nimissä. On tehty selvitystä selvityksen perään ja järjestetty näennäisiä kuulemiskierroksia. Kunnat pakotetaan antamaan lausuntoja puutteellisesti valmisteltuihin, toisistaan irrallisiin esityksiin.

Kaikki tämä maksaa, kun pyörityksessä ovat valtion ja kuntien johtavat virkamiehet ja laaja joukko luottamushenkilöitä. Heidän aikansa menee epäselvien toimeksiantojen setvimiseen ja lukemattomaan määrään kokouksia. Uusia työryhmiä asetetaan, kun aiemmin asetettujen työ ei tyydytä. Huikea esimerkki on sote-lain valmisteluryhmän kasvattaminen yht’äkkiä 14 jäsenestä 35 jäseneen. Tehokasta ja päättäväistä –  ellei suorastaan fantastista!?

Mutta tuo on vain pieni osa hallituksen aikaan saamista tappioista. Todelliset suuret tappiot tulevat siitä, että normaali, määrätietoinen ja johdonmukainen toimintojen kehittäminen on lamaantunut. Siitä vastaavien aika ja voimavarat eivät yksinkertaisesti enää riitä normaaliin johtamiseen ja kehittämiseen. Se on kuitenkin tuloksellisen toiminnan elinehto.

Tämän ovat monet johtavat virkamiehet julkisestikin todenneet, mutta heitä ei kuulla. Mutta eipä kovakorvainen hallitus kuuntele ketään. Siitäkin näkee, että avainministereiltä puuttuu oma johtamiskokemus. On vain johtamisen illuusio.

On ymmärrettävää, että hallitus vähättelee opposition esittämää kritiikkiä. Keskusta oli ensimmäinen taho, joka nosti hallituksen tavoitteet ja toimintatavat arvostelun kohteeksi. Vaaran merkit olivat nähtävissä.

Enää ei voida väittää, että oppositio vain haluaa vastustaa uudistuksia. Kuntauudistusta koskevaa kritiikkiä on koko ajan kuultu maamme johtavilta kuntahallinnon ja -talouden asiantuntijoilta. Hallituspuolueiden omatkin edustajat kunnissa ovat olleet tyrmistyneitä ja vastustaneet kiivaasti hallituksen linjauksia. Heidän mielipiteillään ei vain ole arvoa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista kootun ryhmän ehdotuksilla pyyhittiin pöytää mennen tullen. Kritiikkiä esittäneet asiantuntijat on nostettu sivuun. Näin kävi mm. Sosiaali- ja terveysministeriön uudelle kokoomuslaiselle kansliapäällikölle. Edellinen, demaritaustainen kansliapäällikköhän katsoi jo aiemmin parhaaksi vaihtaa kokonaan toisiin tehtäviin. Keravan valtuuston seminaarissa kuulimme ja näimme, miten turhautunut ja voimaton eräs sote-asioita selostanut ministeriön virkamies oli. Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten hallitus tuhlaa henkilöstönsä voimavaroja!

Ns. sote-selvitystyössä mukana olleet ja työtä sisältäpäin nähneet ovat esittäneet hallituksen toiminnasta ja linjattomuudesta kaikista kovinta arvostelua. Kansanterveyslaitoksen entinen pääjohtaja Jussi Huttunen luonnehti sitä (HS 26.2.)  "aivan käsittämättömäksi". Hän totesi myös, että "Kyllä me nykyjärjestelmän kanssa elämme. Mieluummin se kuin taaksepäin meneminen, joka olisi katastrofi."

Laajan kokemuksen eri tehtävissä omaava ja HUS-alueella selvityshenkilönä toiminut Kouvolan terveysjohtaja Kati Myllymäki kirjoitti Helsingin Sanomiin (11.4.2013) vahvasti kantaaottavan artikkelin, jonka otsikko oli "Hallituksen sote-uudistus on absurdi murhenäytelmä." Taidatkos sen selkeämmin sanoa!

Jopa oikeuskansleri Jaakko Jonkka joutui kiinnittämään huomiota hallituksen toimintaan liittyviin perustuslaillisiin ongelmiin. Se oli vahva kannanotto lainvalvojalta. Tätäkään pääministeri ei halunnut kuulla. Tai – mikä vielä pahempaa – ei ehkä ymmärtänyt.

Nämä esimerkit riittäkööt osoittamaan, että hallitus on epäonnistunut. Siltä tuskin on parempaa odotettavissa. Hallitus olisi syytä vaihtaa ja valita siihen henkilöitä, jotka pystyvät johtamaan ja viemään läpi uudistuksia järkevällä tavalla. Pari Juhaa ja muuan Tapani tulee heti niminä mieleen!

Kyösti Haukipuro
ylilääkäri
kaupunginvaltuutettu (kesk)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 17.4.2013

Punnittua puhetta Keravan valtuustossa

Perjantai 25.1.2013 klo 14.34 - Raija Kallioinen

Kyösti Haukipuron puheenvuoro Keravan kaupunginvaltuustossa 21.1. oli punnittua puhetta.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Markku Pyykkölälle puheen perusviesti ei ollut mennyt perille (K-U 24.1.). Hän pitää edelleen neuvottelutulosta demokraattisena, mitä se ei ollut.

Pyykkölä pyrkii vaikuttamaan mielikuvaan yksittäisellä esimerkillä, sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoonpanolla, jossa on neljä kokoomuslaista ja yksi keskustalainen, kun valtuutettuja on vastaavasti 15 ja 2. Unohtui, että Keskusta–RKP:n valtuustoryhmässä on kolme jäsentä. Todellinen tilanne selviää, kun tarkastellaan koko kokonaisuutta, kuten Haukipuro puheessaan teki. Hänen valtuustopuheensa ja sen yhteydessä esitetyt taulukot ovat kaikkien luettavissa www.keravankeskusta.net -sivustolla.

Toisin kuin Pyykkölän mielipidekirjoitus antaa ymmärtää, Haukipuro toi puheessaan rehellisesti esiin myös Keskustan vaalitappion ja sen, että tuloksemme pohjalta tiesimme paikkojemme luottamustehtävissä vähenevän. Keskusta–RKP -vaaliliiton saamat luottamuspaikat vähenivät kuitenkin monin verroin alhaisemmalle tasolle kuin vaaleissa saamaamme kannatus olisi edellyttänyt. Se oli Haukipuron puheen pointti. Hän puolusti kuntalaisten tasa-arvoa ja heidän antamiensa äänien yhdenvertaisuutta.

Pyykkölä peräänkuuluttaa johdonmukaisuutta vaalineuvottelujen strategiaan ja antaa ymmärtää, että pisteytysmalli paikkajaon perusteeksi tuotiin neuvottelupöytään Keskustan taholta vaalituloksemme johdosta. Sehän ei pidä paikkaansa, kuten Haukipuro valtuustossa kertoi. Neuvotteluja tasapuolisemmasta pisteytysmallista oli käyty ryhmäjohtajien kesken jo ennen vaaleja; mutta työ jäi kesken.

Muistin virkistämiseksi totean, että neljä vuotta sitten juuri Haukipuron ehdotuksesta neuvotteluissa lisättiin sekä sosiaali- ja terveyslautakunnan että kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenmääräksi 13, jotta silloin pienimmät ryhmät Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit myös pääsivät mukaan keskeisten lautakuntien työhön.

Demokratian edistäminen ei siis ole vain tähän tilanteeseen liittyvä, vaan periaatteellinen kysymys.

Raija Kallioinen
Keskustan Keravan yhdistyksen puheenjohtaja
Varavaltuutettu, Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa -lehden yleisönosastossa 25.1.2013

 

Oikeudentunto ja eheys

Keskiviikko 23.1.2013 klo 18.09

Kaupunginvaltuusto
21.1.2013

Kyösti Haukipuro

Herra puheenjohtaja!
Kansalaiset!

Uuden vuoden uuden valtuuston ensimmäisen kokouksen puheeni teema on Oikeudentunto ja eheys.

Teema saattaa vaikuttaa tutulta. Sama teema oli esillä kolme viikkoa sitten, vuoden ensimmäisenä päivänä. Kokoomuslähtöisen presidentin puheessa oli paljon varteenotettavaa.

Tätä taustaa vasten voi tarkastella myös Keravan uuden valtuuston työn alkua yhdessä sen tärkeimmistä kokouksista. Nyt valitaan pääosa tulevan valtuustokauden toimielimistä – ts. niistä päättäjistä, joiden tulisi edustaa paitsi kannattajaryhmiään myös kaupungin ja kaupunkilaisten kokonaisetua. Kokonaisedun huomioimista mittaa se, miten oikeudenmukaisesti valinnat tehdään. Siitä poikkeaminen on ristiriidassa eheyden tavoitteen kanssa.

Paikallisissa lehdissä julkaistiin joulukuulla Aurinkomäen Kokoomuksen kokousuutinen. Sen mukaan yhdistys painottaa toiminnassaan politiikan avoimuutta ja äänestäjien kunnioittamista. Yhdistyksen mukaan Keravalla saavutettu neuvottelutulos luottamuspaikkajaosta on yhdessä laadittu ja antaa mahdollisuuden Keravan kehittämiseen meitä kaikkia kuntalaisia hyödyttävästi.

En toki rinnasta uutista samaan sarjaan alussa viittaamani puheen kanssa. Pikemminkin on syytä oikaista mahdollinen väärinkäsitys, että uutisella ja mainitulla puheella olisi jotakin tekemistä keskenään. Toimintatavat neuvotteluissa olivat aivan muuta kuin uutisen luoma mielikuva.

Mutta kun avoimuuden nimiin on julkisesti liputettu, ei liene estettä avata neuvotteluprosessia.

Mielestäni kysymyksessä oli enemmän sanelu kuin avoin neuvottelu. Lopputulos ei kunnioita äänestäjien tahtoa. Tahdin määräsivät kahden suurimman puolueen pääneuvottelijat, jotka eivät ole varsinaisia valtuutettuja. Neuvottelukulttuuri oli jostakin muualta omaksuttua – ei sellaista, mihin kunnallisessa yhteistyössä on totuttu. Tohdin todeta tämän, sillä olen ollut kuusi kertaa mukana vastaavilla neuvottelukierroksilla; kolme kertaa muissa kaupungeissa ja kolme kertaa täällä. – Harmi sanoa: tämä oli kierroksista heikoin.


Arvoisa puheenjohtaja!

Neuvotteluja aloiteltiin hyvissä ajoin ennen vaaleja. Niihin osallistuivat silloin valtuustoryhmien puheenjohtajat. Tarkoituksena oli selvittää pisteytysjärjestelmää luottamuspaikkojen oikeudenmukaiseksi jakamiseksi. Kaikkien tiedossa on, että eri tehtävillä on hyvin erilainen painoarvo. Julkilausuttu tavoite oli laatia tasapuolinen pisteytysmalli puhtaalta pöydältä, siis jo ennen kuin vaalitulos on tiedossa.

Muutaman kokoontumisen jälkeen tuli hiljaisuus. Kokousta ei kutsuttu enää koolle. Vaalit tulivat ja menivät. Työ oli tekemättä.

Kun otimme asian uudelleen esille vaalien jälkeisten neuvottelujen alkaessa, kokoomuksen ryhmäjohtaja totesi, että mikään pisteytysmalli ei heille käy. He eivät ole sellaiseen sitoutuneet.

Myös demareiden tuki keskustelujen jatkamiseen loppui. Näistä ilmoituksista alkoi yhteistyöhakuisen neuvottelukulttuurin kuihtuminen.

Kysyn: missä oli avoimuus sekä keskustelukumppaneiden ja heidän ajankäyttönsä kunnioittaminen?


Hyvät kuulijat!

Luottamushenkilöpaikkojen jakamista käsiteltiin kymmenien tuntien ajan. Heti alkuvaiheessa isojen ryhmien taholta tehtiin selväksi, että jaossa noudatetaan suhteellista vaalitapaa.

Tällä tarkoitettiin ns. D`Hondtin menetelmää, jossa paikat jaetaan ryhmien vertauslukujen mukaisessa suhteessa. Se toki on laillinen menettelytapa, ja sitä voidaan soveltaa toimielinten valinnassa yksittäisiin äänestystilanteisiin asti. Karkeimmillaan sen käyttö johtaa kuitenkin hyvin suhteettomaan, epädemokraattiseen lopputulokseen.

Pitkien keskustelujen jälkeen isot ryhmät tekivät tähän lähtökohtaansa joitakin myönnytyksiä. Lopputulos ei silti läheskään vastaa eri äänestäjäryhmien tasapuolista huomioimista alkaneen valtuustokauden päätöksenteossa.

Kun D`Hondtin menetelmä kohtelee kaltoin pienempiä ryhmiä, käytetään hyvin yleisesti eri valtuustoryhmien keskinäisiä liittoutumia tilanteen tasapainottamiseksi. Niinpä Keskusta+RKP:n valtuustoryhmä ja Kristillisdemokraatit kertoivat muodostavansa neuvotteluissa tällaisen koalition, jolla on yhteensä neljä valtuustopaikkaa – saman verran kuin Vasemmistoliitolla, mutta takanaan enemmän ääniä. Sitä ei hyväksytty. Ei tule kuulonkaan!

Mutta: Katsokaa ympärillenne, aivan lähinaapureihinkin. Lähes kaikki poliittiset ryhmät ovat sopineet tällaisista liittoutumista – kuka mistäkin syystä ja melko merkillisinkin kombinaatioin.

Neuvottelujen välivaiheessa oli Keravallakin vakavassa harkinnassa laajempi liittoutuma. Myös keskisuuret ryhmät huomasivat, mihin kaksi suurinta pyrkivät. Muiden ryhmien yhteensä 23 valtuutetun koalitiolla olisi – tarvittaessa valtuustossa tehtävien äänestysten kautta – saatu näille ryhmille selvästi enemmän luottamushenkilöpaikkoja. Kaikki ykköspuheenjohtajuudet olisivat kuitenkin menneet kokoomuslaisille ja demareille, kakkospuheenjohtajuudet muille.

Vihreille oli ilmeisesti kynnyskysymys saada yksi lautakunnan puheenjohtajuus. Kun asema keskisuurena ryhmänä ei olisi paljon muuttunut, tasapuolisuuden näkökulma sai väistyä. Kun tarkastellaan lopputulosta, se ei tainnut Vihreitä paljon auttaa, mutta varmisti suurimpien ylivallan. Valtuutettu Veikko Valkosella oli neuvotteluista hyvä kirjoitus Keski-Uusimaa-lehdessä, mutta tämä näkökulma siitä puuttui.

Vasemmistoliiton tilanne oli neuvottelujen tässä vaiheessa – kuten lopussakin – melko hyvä, ja niinpä hekin alkoivat vetäytyä. Perussuomalaisten Erkki Havansin kanssa tein vielä perusteellisia laskelmia, joilla yritimme perustella reilumman jaon aikaan saamista.

Se oli turhaa. Tämä yritys kariutui. Palattiin vanhaan asetelmaan.


Hyvät kollegat ja kuulijat!

Miten perustelen kovia väitteitäni? On syytä tarkastella vaalitulosta ja mitä siitä on tähän päivään mennessä seurannut.

Tällä kertaa vaaleissa etenivät Perussuomalaiset merkittävästi nostaen kannatusosuuttaan lähes 10 %-yksiköllä, Vihreiden osuus nousi reilun %-yksikön ja Vasemmistoliiton puoli %-yksikköä.

Kristillisdemokraatit kokivat noin yhden %-yksikön tappion. Keskusta+RKP kärsi tappion, sillä vaaliliittomme menetti kannatustaan 3,6 %-yksikköä.

Kokoomus säilytti suurimman puolueen ja SDP toiseksi suurimman puolueen aseman. Mutta huomatkaa: kokoomuksen kannatusosuus laski 3,7 %-yksikköä ja sosialidemokraattien 4 %-yksikköä – siis enemmän kuin meidän vaaliliittomme.

Eri ryhmien vaaleissa saamat äänet ja niiden prosenttiosuus näkyvät taulukossa 1.

Seuraavilla sarakkeilla näkyvät ryhmien saamien valtuutettujen määrä ja vastaavasti prosenttiosuus valtuustopaikoista. Luvuista ilmenee, miten vaalijärjestelmä suosii suurempia ryhmiä ja on epäsuotuisa pienemmille. Kahden suurimman ryhmän ääniosuus oli yhteensä noin 52 %, mutta osuus valtuustopaikoista noin 56 %.

Neuvottelujen kohteena oli lukuisa joukko luottamustehtäviä. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluivat valtuuston puheenjohtajisto, kaupunginhallitus jaostoineen, lautakunnat ja Keravan Energian luottamushenkilöpaikat. Toiseen koriin kuuluivat strategiaryhmät ja kolmanteen ylikunnalliset tmv. luottamustoimet – lukuun ottamatta niitä, jotka neuvotellaan piirijärjestötasolla. Yhteensä näitä tehtäviä on 198 sekä lähes saman verran varajäsenyyksiä.

Tarkastellaanpa, mihin neuvottelut niiden suhteen johtivat. Taulukko 2.

Huomataan, että Kokoomus ja Sdp ovat saaneet edelleen hyvitystä, samoin Vasemmistoliiton osuus suhteessa äänimäärään on noussut. Vihreät ovat tasoissa, Perussuomalaiset ovat menettäjiä. Erityisesti sitä ovat Keskusta+RKP:n ryhmä ja Kristillisdemokraatit. Ryhmiemme osuus paikoista on vain puolet siitä, mitä kannatusosuus vaaleissa. Kun valinnoissa on otettava huomioon tasa-arvolain vaatimusten täyttyminen jokaisessa toimielimessä, toisten ryhmien vaikutusvalta tosiasiallisesti ulottuu jopa ryhmiemme sisäisiin valintoihin.

Taulukossa on kysymys pelkästään matemaattisesta jakosuhteesta, joka ei lainkaan huomioi sitä, millaisia eri ryhmien saamat luottamustehtävät tosiasialliselta painoarvoltaan ovat. On selvää, että suurimmat ryhmät käyttivät valtaansa myös tässä jaossa. Niin sanotut myönnytykset olivat hyvin laskelmoituja.

Muistissani on hyvin kaupunginhallituksen kokous 17.12.2012. Viime vuoden viimeisen kokouksen kiitospuheessaan hallituksen puheenjohtaja Lehti korosti, että kaupunginhallitus on kaupungin päätöksenteon valmistelussa ja toimeenpanossa keskeisin toimielin, jossa on todella mahdollisuus vaikuttaa Keravan kehitykseen. Se oli oikein sanottu. Juuri tällainen tehtävien merkityksen arviointi olisi neuvotteluissakin pitänyt tehdä.

Toimielimillä on puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, joiden vaikutusvalta on totta kai suurempi kuin muiden jäsenten. Mitenkäs ne sitten jaettiin?

Katsotaanpa – taulukko 3.

Puheenjohtajuuksia em. paketissa on 18 ja varapuheenjohtajuuksia 20, kun mukana ovat myös valtuuston ja hallituksen toiset varapuheenjohtajat. Varapuheenjohtajuudet menevät melko tasaisesti. Niiden jaossa näyttäisi olleen jopa joustamista suurimpien ryhmien puolelta. Mutta ehkä heillä kuitenkin oli ketunhäntä kainalossaan, sillä puheenjohtajuudet jakautuvatkin sitten hyvin epäreilusti: 52 prosentin vaalikannatusosuudella kaksi suurinta ryhmää kahmii 83 % puheenjohtajien paikoista! Esityslistan käsittelyn edetessä tulemme näkemään, että ne eivät ole vähäpätöisiä tehtäviä!    
Muille jäivät vain muruset.

Heitänkin muiden ryhmien edustajille kysymyksen. Olisiko sittenkin kannattanut jatkaa neuvottelua 23 valtuutetun ryhmittymällä ja käydä täällä valtuustossa suhteelliset vaalit vaikka toimielin kerrallaan? Puheenjohtajuuksien suhteen lopputulos ei olisi juuri sen kummempi kuin nytkään. Varapuheenjohtajuuksien ja muiden jäsenyyksien suhteen tilanne olisi merkittävästi demokraattisempi.


Hyvät valtuutetut!

Äänestäminen tällaisessa asiassa ja tällaisella asetelmalla ei tietenkään olisi kivaa. Mutta ei sitä pitäisi pelätäkään, jos kerran toiset tahot eivät toimi yhteistyötahtoisesti.

Olisihan parempaan ollut toinenkin mahdollisuus – se, joka aidosti huomioisi myös tehtävien sisältöä ja painoarvoa. Reilusti tehty pisteytysjärjestelmä estäisi juuri tällaisen epäsuhdan, mikä nyt on syntymässä. Mutta kuten kokoomuksen ryhmäjohtaja totesi, mikään pisteytysmalli ei heille käy.  

Siinä oli se äänestäjien kunnioittaminen.

Vaalitulos on demokraattinen. Annetut äänet ovat silloin samanarvoisia. On syytä kysyä, ovatko kaikkien kaupunkilaisten antamat äänet enää keskenään samanarvoisia sitten, kun tämän valtuuston päättämät valinnat on tehty?


Herra puheenjohtaja!

Neuvottelujen aikana, ainakin alussa, puhuttiin paljon pelisäännöistä. Minusta toimivilla pelisäännöillä on tekemistä oikeudenmukaisuuden ja myös eheyden – yhteenkuuluvuuden ja sitoutumisen – kannalta. Näitä mitataan käytännön teoilla.

Yksi tapa rakentaa eheyttä ja yhteistä näkemystä on strategiatyö. Sitä varten perustetaan kuusi strategiatyöryhmää. Niissä kussakin on yhdeksän jäsentä, yhteensä siis 54. Sattumoisin luku on lähes sama kuin valtuutettujen lukumäärä 51.

Neuvotteluissa esitin, että valtuustoryhmämme saisi yhtä monta jäsenyyttä työryhmissä kuin meillä on valtuutettujakin, siis kolme. Mielestäni toivomus oli asiallinen ja kohtuullinen. Mutta eipä käynyt tämäkään. Lopputulemana on yksi jäsenyys.

Keskustalla olisi ollut tarjota näihin ja moniin muihin tehtäviin motivoituneita ja asiantuntevia henkilöitä – sekä naisia että miehiä.

Kun lähtökohtana oli, että jäsenet ovat pääosin valtuutettuja ja että valinnoissa huomioidaan tasa-arvolain vaatimukset, kunnioitamme tätä periaatetta. Siitä seuraa, että yhteisen valtuustoryhmämme ainoa strategiaryhmien jäsen on RKP:stä. Tässähän ei ole mitään ongelmaa. Ongelma on siinä, että näillä päätöksillä Keskusta on sivuutettu kaupungin strategiatyöstä. Kokoomuksella ja SDP:llä jäsenyyksiä on 17 ja Vasemmistoliitollakin kuusi.

Tasan ei käy onnen lahjat.


Herra puheenjohtaja!

Puheenvuorollani olen pohjustanut ja arvioinut esityslistalla olevia luottamuselinten valintoja yhtenä kokonaisuutena.

Seuraavaksi käsittelen kaupunginhallituksen vaalia, onhan se keskeisin kaupunginvaltuuston päätöksiä valmisteleva ja toimeenpaneva toimielin, kuten aiemmin kuultiin. Myös hallituksen roolista ja kokoonpanon periaatteista keskusteltiin neuvotteluissa.

Esityslistan kohdan 5 valmistelutekstissä on mainittu, mitä kuntalain 35 § toteaa vaalikelpoisuudesta.

”Vaalikelpoisuutta kunnanhallitukseen rajoitetaan kuntalain 35 §:ssä seuraavasti:

Vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

    kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö
    kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä
    henkilö, joka hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa”

Myös todetaan, että enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

Edellä olevat perusteet ovat hyvin asiallisia ja hyväksyttäviä. Keskustelua on käyty myös siitä, pitäisikö kunnan työntekijöitä koskevan säännöstön olla vielä tiukempi ja voimakkaammin rajata kunnan työntekijöiden – myös muiden kuin johtavien viranhaltijoiden – osallistumista luottamustehtäviin. Tiedämme, miltä suunnalta näitä puheenvuoroja on erityisesti esitetty.

Keravalla nyt tehtävään kaupunginhallituksen valintaan ei liity tällaisia ongelmia. Mielenkiintoista on, että naapurikaupungissamme Järvenpäässä kaupunginjohtajan esimieheksi on tulossa kokoomuslainen ison koulun rehtori.

Yksityisten toimijoiden roolista ei Kuntalaissa ole vastaavanlaisia säännöksiä. Toisessa naapurissamme Tuusulassa rajoja kuitenkin jouduttiin testaamaan joitakin vuosia sitten.  Silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja joutui jättämään tehtävänsä, koska hänen kunnassa olevien merkittävien omistuksiensa ja hallituksen puheenjohtajan tehtävän ei katsottu sopivan yhteen. Intressiristiriidan riski ilmeisesti nähtiin olennaiseksi.

En väitä, että Keravalla olisi sama tilanne, mutta ei se aivan ongelmatonkaan ole. Jos oli, ei asia olisi noussut esiin neuvotteluissa ja sittemmin julkisuudessa.

Aiemmassa vaiheessa puheenvuoroani viittasin hallituksen puheenjohtajan näkemykseen kaupunginhallituksen vaikutusmahdollisuuksista. Siitä seuraa, että hallituksen puheenjohtajan vaikutusvalta myös on suurin – toimielimen johtamisessa, toimielintä ja kaupunkia edustavana neuvottelijana ja kaupunginjohtajan esimiehenä.

Arvostan Eero Lehden asiantuntemusta, hyvää analysointikykyä ja kokemusta. Näitä avuja eivät muutkaan ole kiistäneet tai kyseenalaistaneet. Pohdintaa on herättänyt johtaminen ja merkittävä rooli taloudellisen vallan käyttäjänä. Missä tahansa vahva asema politiikassa ja taloudessa on asia, jota ei voi sivuuttaa merkityksettömänä.


Herra puheenjohtaja!

Sillä oikeutuksella, että olen edellisen neljän vuoden ajan toiminut kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana, puutun toiseenkin johtamiseen liittyvään asiaan. Kysymys on siitä, miten toimitaan tiiminä. Hallituskauden alussa sovittiin mm. siitä, että – ymmärtääkseni aiempaan tapaan – kaupunginhallituksen puheenjohtajisto ja kaupunginjohtaja kokoontuvat ns. listapalaveriin perjantaiaamuisin aina ennen maanantain hallituksen kokousta. Lista-asioiden lisäksi palaverissa voidaan pohtia valmistelussa olevia asioita ja siten toimia kaupunginjohtajan tukena ja sparraajana.

Aluksi tämä toimi mielestäni hyvin. Klo 7.30 oli varattu allakkaan ja sen huomioiden suunnittelimme päivän muut menot. Käytiin hyviä keskusteluita. Hallituskauden edetessä käytäntö rapautui. Viime syyskauden aikana siitä ei ollut juuri mitään jäljellä. Suurin osa palavereista peruuntui 1 tai 2 päivää aiemmin tulleella tekstiviesti-ilmoituksella puheenjohtajan muiden kiireiden vuoksi. En väheksy muiden tehtävien tärkeyttä. Ei ole kuitenkaan asianmukaista, että yhteisesti sovittu käytäntö näin yksipuolisesti jätetään toisarvoiseksi.

Eikä kyse ole vain tästä. Kyse on myös siitä, miten demokraattisesti tai ei-demokraattisesti poliittinen johtaminen ja valmistelu toimii.

Lopulta päätin, että tärkeän muun, vaihtoehtoisen menon kyseessä ollen minäkin valitsen itse prioriteettijärjestyksen. Tein onnistuneita valintoja.

Eero! Rohkenen antaa neuvon: kunnioita tulevien yhteistyökumppaneittesi ajankäyttöä ja pidä kiinni sovitusta käytännöstä. Meillä kaikilla on vuorokaudessa 24 tuntia ja kaikille jokainen tunti on yhtä arvokas.

Toinen neuvoni on …. tuleville varapuheenjohtajille: Pitäkää huolta asemanne edellyttämistä oikeuksistanne.  Toivon, että olen voinut auttaa asiassa vähän alkuun.


Herra puheenjohtaja, hyvät kuulijat!

Kiitos mielenkiinnostanne!


TAULUKOT 1, 2, 3

Kuntalaisten tarpeet huomioitava budjetissa

Maanantai 17.12.2012 klo 10.15

Keravan kaupunginvaltuusto 10.12.2012
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä
Pertti Syrjälä
valtuustoryhmän varapuheenjohtaja

Arvoisa puheenjohtaja,  valtuutetut!

Keravan vuoden 2013 talousarvioesitys syntyi kaupunginhallituksessa äänestyspäätöksellä. Se on poikkeuksellista. Tähän oli kuitenkin syynsä. Keskeinen syy oli se, että esityksestä ei voitu neuvotella tavanomaiseen tapaan poliittisten ryhmien välillä. Talousarvion laadinta on kuitenkin aina poliittinen prosessi. Valtuuston suurimmalla ryhmällä ei kuitenkaan ollut halua tarkastella talousarvion sisältökysymyksiä. Niinpä muiden ryhmien oli se tehtävä keskenään. Näin muodostui enemmistö, joka teki talousarvioon tarvittavat, välttämättömät korjaukset.

Kaupungin tulopohjasta on syytä olla huolissaan. Tulopohjan vahvistamiseen tarvitaan vireää elinkeinoelämää, työpaikkoja ja veronmaksajia. Kaupungin on oltava aktiivinen ja omalta osaltaan luotava edellytyksiä yritystoiminnalle. Kaupungin keskusta-alueen palveluiden ja Kerca-alueen kehittäminen ovat avainasemassa. Elinkeinojen kehitys ja työpaikkojen luominen on sidoksissa myös valtiovallan toimenpiteisiin. Katseet kohdistuvat pääministeri Kataisen (kok) hallitukseen ja sen kykyyn luotsata Suomi ulos taantumasta. Hallituksen toimintakyvystä on kuitenkin perusteita olla huolissaan.

Edellisessä kaupunginvaltuustossa tehtiin ensi vuoden verotusta koskevat päätökset. Silloin Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä esitti tuloveroprosentin nostamista 0,5 %-yksiköllä. Tälle esitykselle saimme vain Vasemmistoliiton tuen. Vaikka tarvetta olisi, tämä asia ei ole vuoteen muutettavissa.

Ensisijainen perustelumme oli se, että tiedämme edessä olevan erittäin kovia investointipaineita paitsi suunnitelmakaudella 2013–2015, myös jatkovuosina. Lähivuosien investointeja on alustavassa ehdotuksessa karsittu jopa miljoonilla euroilla. Investoinnit painottuvat lähivuosina erityisesti koulurakentamiseen; ensin Kalevan koulun remontointiin, seuraavaksi Kurkelan yhtenäiskoulun ja päiväkodin toteuttamiseen. Muut kouluhankkeet, Sampolan palvelukeskus ja uimahalli ovat myös listalla. Rakentamis- ja korjaustarve jatkuu koko vuosikymmenen ajan suunnilleen samalla tasolla kuin kolmena lähimpänä vuotena.

Keskustan ja RKP:n ryhmä oli vaalilupauksissaan maltillinen. Ryhmän näkemys oli kuitenkin, että tarvittaessa on harkittava myös veroprosentin korottamista, jotta säästytään kipeiltä leikkauksilta. Sen lisäksi oli nähtävissä selkeitä tarpeita lisätä panostusta täsmällisesti harkittuihin kohteisiin. Näistä on kysymys nyt käsiteltävässä talousarviossa.

Kaupunginhallitukselle tehty ehdotus sisälsi sellaisia leikkauksia, joita emme voineet hyväksyä. Lisäksi on kohteita, joihin tarvitaan lisää rahaa. Tässä joitakin esimerkkejä.

Kerava-lisää voidaan nyt maksaa 1 vuoteen 9 kuukauteen asti. Emme hyväksyneet maksukauden lyhentämistä niin, että sitä saisi vain alle 1 vuoden 6 kuukauden ikäisestä lapsesta. Kokoomus oli ja on tämän leikkauksen kannalla.  Kokoomus on heikentämässä myös perusopetusta. Me katsomme, että perustoiminta tarvitsee pikemminkin lisärahoitusta ja joustavan perusopetuksen turvaamista.

Sosiaali- ja terveystoimessa on tärkeää turvata omien palveluiden toimivuus. Siksi siihen lisätään 300 000 euroa. Puolet summasta käytetään perusterveydenhuollon toimivuuden varmistamiseen. Odotamme, että lautakunta kohdentaa varoja myös paikallisiin mielenterveyspalveluihin, omaishoidontukeen ja lapsiperheiden tilapäisavun järjestämiseen.  Tällä tavoin voidaan välttää joutumista kalliimpien palveluiden piiriin.

Vaparin osalta merkittävintä on satsaaminen nuoriin. Esitimme nuorten kesätyöllistämisen määrärahan lisäämistä. Sama tavoite oli myös muilla enemmistön muodostaneilla ryhmillä, ja niin määrärahaa korotetaan 40 000 eurolla. Lisäksi etsivään nuorisotyöhön kohdennetaan 30 000 euroa. Nämä ovat konkreettista nuorisotakuun toteuttamista. Kokoomus ei ole mukana, vaikka nuorisotakuu on yksi Kataisen hallitusohjelman mainostetuimmista tavoitteista. - Se mielikuvapolitiikasta. Teot ratkaisevat.

Kaupungin verotulojen kehityksestä on erilaisia arvioita. Pohjaesitys lähti pessimistisestä tulevaisuuskuvasta. Kokoomus jakaa sen näkemyksen. Toivosta ei taida nyt olla tietoakaan.

Nyt käsittelyssä olevassa kaupunginhallituksen enemmistön ehdotuksessa arvio on hieman valoisampi. Toki siihen liittyy epävarmuutta. Siksikin on aiheellista vielä kerran palata kuukauden takaiseen keskusteluun veroprosentista. Puolen %-yksikön korotus olisi tuonut kaupungin kassaan ensi vuonna 3,5 miljoonan euron lisätulot. Alle kolmannes siitä olisi tarvittu nyt käsiteltävän talousarvion käyttötalousmenoihin. Pääosa lisäverotuloista olisi käytettävissä investointien rahoittamiseen. Näin toimien ei myöskään oltaisi lisäämässä tulevien veronmaksajien velkataakkaa.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä hyväksyy kaupunginhallituksen esityksen vuosien 2013–2015 taloussuunnitelmaksi ja vuoden 2013 talousarvioksi.

Veroprosenttia välttämätöntä korottaa velkaantumisen hillitsemiseksi

Maanantai 12.11.2012 klo 21.34

Keravan kaupunginvaltuusto 12.11.2012

Kyösti Haukipuro
Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja


Herra puheenjohtaja!

Tein kaupunginhallituksessa esityksen 0,5 %-yksikön korotuksesta kunnallisveroon. Esitys oli harkittu ja perusteltu.

Esityksen perusteena ei ole kyse hulvattomasta käyttötalouden kasvattamisesta, vaikka käyttötaloudenkin osalta on vielä käytävä keskustelua joistakin menokohdista. Näihin palataan talousarvioneuvotteluissa.

Ensisijaisesti on kysymys siitä, että tiedämme edessä olevan erittäin kovia investointipaineita paitsi suunnitelmakaudella 2013–2015, myös jatkovuosina. Lähivuosien investointeja on alustavassa ehdotuksessa karsittu jopa miljoonilla euroilla. Rakentamis- ja korjaustarve jatkuu koko vuosikymmenen ajan suunnilleen samalla tasolla kuin kolmena lähimpänä vuotena.

Käyttötalouden menojen kasvuksi on lähivuosina arvioitu keskimäärin reilu kolme prosenttia. Tähänkin pääseminen vaatisi hyvää onnea ja sitä, että riskikohteet eivät realisoidu. On syytä käydä läpi eri toiminnot, jotta niiden mahdollisimman tehokas toimivuus voidaan varmistaa. Tätä pohdittiin mm. tänään kaupunginhallituksen talousseminaarissa.

Talousarvioon ja -suunnitelmaan sisältyy monia herkkiä kohtia.

Verotuloarvion kasvu on noin kaksi prosenttia eli alle käyttötalousmenojen kasvun olettaen, että kunnallisvero on nykyinen 18,75 % – kuten seuraavalle kolmelle vuodelle on ajateltu – ja että kiinteistöverotus on nykytasolla. Taantuman ja hyvin mahdollisen työttömyyden kasvun vuoksi kunnallisveron tuotto voi jäädä pienemmäksi, samoin yhteisöveron tuotto.

Toinen epävarmuus mielestäni liittyy oletukseen maanmyynnin voitoista, jotka on arvioitu keskimäärin yli neljäksi miljoonaksi euroksi/ vuosi. Tähän pääseminen on haasteellista.

Ilman näitä epävarmuustekijöitäkin – siis toimintamenojen arvioidun kehityksen ja karsitun investointiohjelman toteuttamisen vuoksi – Keravan kaupunki velkaantuu lähivuosina nopeasti: vuoden 2011 tasolta kaksinkertaisesti neljässä vuodessa eli asukasta kohti laskettuna 1149 eurosta 2310 euroon/asukas. Ja kuten sanottua, samantasoinen investointitarve jatkuu seuraavinakin vuosina.

Juuri pidettiin kunnallisvaalit, jota ennen saatiin kuulla paljon lupauksia sekä palvelujen parantamisesta että erilaisten rakennushankkeiden toteuttamisesta. Lupaajilta kysyn: millä rahalla aiotte ne lupaukset lunastaa?

Keskustan ja RKP:n ryhmä oli lupauksissaan maltillinen. Totesimme kuitenkin, että tarvittaessa voidaan harkita myös veroprosentin korottamista, jotta säästytään kipeiltä leikkauksilta ja jotta välttämättömät investoinnit voidaan toteuttaa. Investoinnit painottuvat lähivuosina erityisesti koulurakentamiseen; ensin Kalevan koulun remontointiin, seuraavaksi Kurkelan yhtenäiskoulun ja päiväkodin toteuttamiseen ja jatkovuosina vielä Lapilan ja Jaakkolan koulujen korjauksiin. Ohjelmassa on myös muita talonrakennusinvestointeja, kuten päiväkotirakentamista ja uimahallin peruskorjaus sekä vuosittaiset infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon vaatimat investoinnit.

Kun veroprosentti ehdotuksen mukaan pidettäisiin nykyisenä ainakin seuraavat kolme vuotta, kaupunki velkaantuu nopeasti. Onko ajatuksena, että tulevat sukupolvet maksavat ne? Vai onko jo nostettu kädet pystyyn kuntaliitosten osalta ja ajatellaan, että naapurikuntien asukkaat maksavat nämäkin nyt otettavat lainat?

Kun näkymät ovat aiemmin kuvaamani, on mielestämme vastuullista varautua investointien suurempaan rahoittamiseen välittömästi. Puolen %-yksikön korotus kunnallisveroon merkitsee noin 3,5 miljoonan euron lisäystä kaupungin verotuloihin. Kun valtaosa tästä tulonlisäyksestä kohdistetaan näiden välttämättömien koulu- ja muiden investointien rahoittamiseen, voidaan vastaavasti vähentää kaupungin velkaantumisen tahtia. Velka on siirrettyä verotusta. Olisiko aika nyt, kun valtuustokausi on vaihtumassa, tunnustaa tosiasiat ja tarttua härkää sarvista?

Edellä olevan perusteella esitän,
että kaupunginvaltuusto vahvistaa vuoden 2013 tuloveroprosentiksi 19,25.

TALENT Keski-Uusimaa - Äänestyssunnuntai!!

Sunnuntai 28.10.2012 klo 1.21 - Eeva Karvinen

Yhä uudelleen  ja uudelleen saa tassitaidoton ’puutarhatonttu’ Risto Matti Ratia jatkaa Tanssii tähtien kanssa-kilpailussa – kansan äänillä! Mikä voima tuolla äänestämisellä onkaan. Mutta kun jotain halutaan, on kaikki mahdollista. Niin nytkin, kun äänestetään politiikan talenteimmat valtuustoihin.

Tänä sunnuntaina on mahdollisuus rikkoa ennätyksiä. Ylen vaalipaneelissa puolueiden puheenjohtajat arvelivat meidän äänestävän välttävästi, jotain max 65 %:n luokkaa, useimmat alle sen. Siis tietävät jo etukäteen? Ja meidänkö käyttäytyminen olisi ennakolta määrättävissä - suomalaisen? Että reilu kolmannes jäisi kotiin, pah.

Jos puutarhatonttu on äänestämisen ansiosta parketilla joka sunnuntai, löytyy tästäkin tuvasta potkua. Sen vannon. Varmasti lähdetään äänestämään, satoi tai paistoi, kolotti lonkkaa tai itse aiheutetusti päätä. Varmasti raapustan numeron paperiin ja tuon ääneni esille. On se semmoinen Voice of Finland, että sitä kannattaa kuunnella. Minun ääneni, vähänkö siitä voi olla ylpeä!

Kysyvät sitä silloin, kun on tosi kysymyksessä. Nyt on. Haluavat tietää, mitä ajattelen. Ja miksi en ajattelisi, kun on peruskoulut käyty ja neuvolatarkastukset tehty. Ammattiin, lukioon ja yliopistoonkin mahdollisuus. Vapaasti saa valita, mihin menee ja mitä ajattelee. Asfalttiteillä kävellä ja lämpimissä huoneissa tuumiskella. Rahaakin yrittävät antaa yhteisestä pussista, kun ei työhön pääse tai sairaus iskee.

On siinä hommaa, monesta asiasta niiden päättää. Hyvän elämänhän ne on sittenkin rakentaneet tänne kylälle –poliitikot. Tärkeä sakki se on. Siksi kysyvät minulta, kenet siihen porukkaan valtuuttaisin. On se kyllä hieno maa, missä jokaisen ääntä halutaan kuulla. Kun muistaisi arvostaa sitä joka päivä, sotaveteraaneja -  ja nuoria - , jotka tekisivät saman, jos pakko olisi. Onneksi ei ole. Kyllä sitä jokainen on sen verran elämää nähnyt, että osaa oman ehdokkaan valita. Ja onpahan neljäksi vuodeksi seuraamista, miten äijän tai emännän käy. Toiselle kierrokselle en sitten äänestä, jos ei pidä, mitä lupaa.

Eeva Karvinen
Keskusta, sit.

Keskustan kova loppukiri

Perjantai 26.10.2012 klo 8.50 - Raija Kallioinen

Olin mukana TV-studiossa loppukirittämässä Juha Sipilää! Katso YLE:n areenasta Kuntavaalit 2012 Loppukiri.

Monessa kunnassa äänestäjä joutuu nyt huppu päässä vaaliuurnille. Mitä tulee ajatella, kun ehdokkaat liputtavat itsenäisen kotiunnan puolesta, mutta heidän hallituspuolueensa jyräävät pakolla suurkuntia?

Ei ihme, että Keskustan kannatus on noususuunnassa. Kuntalainen, omalla äänelläsi olet tekemässä tuon nousun todeksi! Myös meillä Keravalla! Tutustu seitsemääntoista hyvään ehdokkaaseemme ja anna valtakirjasi jollekin heistä.

Raija Kallioinen
Keskustan Keravan paikallisosaston varapuheenjohtaja

Painopiste peruspalveluihin ja ehkäisyyn

Torstai 25.10.2012 klo 7.01 - Hanna Toiviainen

Painotus sosiaali- ja terveyspalveluissa täytyy kohdistaa yhteydensaantiin, tarpeen arviointiin ja ehkäisyyn. Kotipalveluja pitää saada ikääntyville, vammaisille ja lapsiperheille. Suurin osa meistä haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään. Ympärivuorokautisten asumispalvelujen, vanhusten ja lasten hoidon, terveyskeskuksen ja koulun tulee olla lähellä kotia ja läheisiä.

Sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimen yhteistyötä on tiivistettävä. Lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen toimintaohjelman hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunta. Se voi olla osa valtuuston hyväksymää hyvinvointiohjelmaa. Valmisteluun tulee osallistua eri hallinnonalojen. Lasten ja nuorten pitää saada olla mukana.

Painotus neuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa tulee kohdistaa myös koulu- ja opiskeluympäristön terveyteen ja turvallisuuteen sekä kouluyhteisön hyvinvointiin. Neuvolaiän seuranta maksaa 1500-2000 ja kouluterveydenhuolto 125 € lapsi/v. Ehkäisy tulee jälkikäteiskorjaamista edullisemmaksi. Psykiatrisen hoidon hinta on 9000-15000 €/kk. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa kymmenkertaisesti. Vuoden laitossijoituksen hinnalla järjestetään perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi ja kotipalvelua perheisiin lähes 3000 tunniksi. Etsivää nuorisotyötä on tehostettava. Koulupudokkaisiin ei ole varaa. Työmarkkinoilta syrjäytymisen hinta on miljoona euroa 60 ikään mennessä.

Valinnanvapautta tulee tukea. Päivähoidossa valinta on perheiden. Palvelusetelin käyttöä voidaan laajentaa. Yrittäjyyden tukemisen kautta syntyy tuloja. Niillä rahoitetaan palvelut. Järjestämisen ulkoistaminen ei vapauta kuntaa laatuvastuusta. Halvin vaihtoehto ei ole aina paras. Kilpailutuksissa tulee vaatia lakisääteiset omavalvontasuunnitelmat. Palveluille tulee laatia laatukriteerit. Valtakunnalliset valvontaohjelmat tarjoavat työkaluja kehittämiseen.

Lähtökohtana palveluissa on oltava perusoikeuksien, ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. On kohdattava ihminen, ei vain potilas tai asiakas. Hyvät hankkeet tulisi jalkauttaa käytännöksi. Kunnan tehtävä on ehkäisy: harrastukset, kulttuuri, liikunta, koulujen pihat ja puistot, osallistuminen. Kaikki se, joka auttaa jaksamaan. Panostamista toimintaan tai väestöryhmään ei pidä nähdä pois toiselta. Voidaan tehdä sekä että. Hyvinvoinnin päätöksiä tehdään kaikkialla. Sinä päätät.

Hanna Toiviainen
(Kirjoitus julkaistu Keski-Uusimaassa 25.10.2012)

Lapsille ja nuorille apua ajoissa

Sunnuntai 21.10.2012 klo 12.46 - Raija Kallioinen

Nuorten yhteiskuntatakuu astuu voimaan ensi vuoden alussa. Sen myötä jokaiselle nuorelle on tarjottava työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka. Tervetuloa tällainen takuu!

Nuorten syrjäytyminen alkaa kuitenkin kauan ennen aikuisten maailmaan astumista – usein jo peruskoulusta tai kotoa.

On kuultu karmeita kuvauksia, miten käytöshäiriöiset ja väkivaltaiset lapset terrorisoivat päivittäistä koulutyötä. Opettajat viestittävät, että isossa ryhmässä ei riitä aikaa ja huomiota lapselle, jonka pitäisi saada ohjausta kädestä pitäen. Pienryhmiä on vähennetty säästösyistä ja lapsia on sijoitettu isoihin luokkiin ilman lisäresursseja. Opettajalla ovat keinot vähissä, kun luokkaan tulee kaiken huomion vaativa lapsi, joilla on ongelmia oppimisessa tai joka lyö, pure tai käy käsiksi – pahimmillaan asein.

Keravalla erityisoppilaiden integrointia isoihin luokkiin on tehty maltillisemmin, minkä linjan toivon tulevalla valtuustokaudella jatkuvan. Järkyttäviä tapahtumia on silti meidänkin kouluissamme tapahtunut, emmekä voi ummistaa silmiämme vastuultamme.

Oikeaa tasa-arvoa ei ole, että lapset tasapäistetään samalle viivalle, vaan se, että kunkin erilaisuus tunnistetaan ja lasta tuetaan hänen lähtökohdistaan. Yhdelle lapselle riittävä apu on tukiopetus, toinen vaatii pienen ryhmän jossa saa henkilökohtaista apua, kolmannen paikka ei ole koulussa lainkaan vaan psykiatrisessa kuntoutuksessa.

Integrointi isompiin luokkiin voi toimia vain lasten erilaisuus tunnistaen. On annettava varhaista tukea oppimisvaikeuksiin, voimavaroja kouluterveydenhuoltoon ja psykiatrista hoitoa sitä tarvitseville lapsille ja nuorille.

Kouluissa on oltava oikeus työrauhaan niin oppilailla kuin opettajilla. Tukea tarvitsevalla lapsella on oltava oikeus apuun.

Myös perheiden tukemiseen tarvitaan tehokkaampia ponnistuksia. Tilapäisen kotiavun tarjoaminen on keinoista pehmeimpiä. Päihdeongelmaisille, uupuneille tai kasvatustehtävässään tukea tarvitseville vanhemmille on löydettävä osuvammat auttamisen keinot.

Todellinen lasten ja nuorten yhteiskuntatakuu toteutuu vain jos toimitaan ajoissa ennen kuin lapsi tipahtaa reunan yli. Tämä ratkaisee, saammeko yhteiskuntaamme vahvuutensa löytäneen, omanarvontuntoisen, kukoistavan ihmisen ja maailmaa rakentavan, työhön kykenevän kansalaisen.

Raija Kallioinen
Blogikirjoitus 20.10.2012
Julkaistu Keski-Uusimaassa 22.10.2012

Kokeile edes kerran elämässä

Sunnuntai 21.10.2012 klo 12.44 - Kyösti Haukipuro

Olen ollut ehdokkaana vaaleissa useamman kerran. Siitä huolimatta ehdokkuus on aina mielenkiintoinen kokemus. Uskallan väittää ,että jo ehdokkuus on eräänlaista elämän korkeakoulua. Voin suositella lämpimästi: kokeile ehdokkuutta vaaleissa edes kerran elämässä!

Vaalikentällä - turuilla ja toreilla - kohtaa erilaisia ihmisiä erilaisine kokemuksineen ja mielipiteineen. Monet teemat ovat tuttuja entuudestaan. Mutta aina tulee esiin uusia näkemyksiä. Joudut ehkä ajattelemaan asiaa uudesta näkökulmasta tai ainakin vielä kerran miettimään ja perustelemaan oman näkemyksesi. Se on hyvin terveellistä.

Keskusteluissa tulee esille se, mihin asioihin ihmiset ovat tyytyväisiä ja mihin eivät. Ihmisten palaute on tärkeää, olipa kyse isommista tai pienemmistä asioista. Näin kertyy aineksia päätöksentekoon virkamiesvalmistelun ohella. Kaikki tämä on tärkeä osa kansanvallan toteutumisesta.

Poliittisten päätöksentekijöiden tehtävänä on koota nämä asiat toimivaksi kokonaisuudeksi, jossa sovitellaan yhteen toiveet ja tarpeet ja toisaalta taloudelliset mahdollisuudet. Itse nautin eniten keskusteluista, joissa päästään asioihin syvemmälle, lisäämään tietämystä ja hyvään vuorovaikutukseen.

En väitä, että politiikassa mukana oleminen olisi kovin helppoa. Varmaan elämässä voi päästä vähemmälläkin ja “säästää nahkaansa”. Mutta silti: on antoisa kokemus toimia erilaisten ihmisten kanssa ja olla mukana miettimässä ja päättämässä siitä, miten kokonaisuus toimisi mahdollisimman parhaalla tavalla.

Vielä kerran: suosittelen. Jos et nyt tohtinut lähteä múkaan, niin sitten seuraavalla kerralla! 

Kyösti Haukipuro
Blogikirjoitus 20.10.2012

Erikoissairaanhoitokin on peruspalvelua

Sunnuntai 14.10.2012 klo 20.32 - Kyösti Haukipuro

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito asetetaan usein vastakkain. Siinä ei ole järkeä. Ne muodostavat kokonaisuuden. Hallinnolliset ratkaisut on tehtävä tämä muistaen. Kuntien ja sairaanhoitopiirien on toimittava yhdessä, ilman vastakkain asettelua.

Perusterveydenhuollolla on tärkeä rooli ehkäisevässä toiminnassa neuvoloissa, kouluissa ja koko väestötasolla. Se huolehtii lähipalveluista: vastaanottotoiminnasta, palveluasumisesta, perustason osastohoidosta, kuntoutuksesta jne. Siellä tulee tunnistaa tilanteet, joissa tarvitaan erikoissairaanhoidon apua. Terveyskeskustyö ei ole vähemmän vaativaa työtä kuin erikoissairaanhoito. Se haasteet vain ovat erilaiset, erityisesti laaja-alaisuus.

Erikoissairaanhoidossa hoidetaan sairauksia, joissa tarvitaan syväosaamista, kehittyneitä ja usein kalliita menetelmiä. Se on avainasemassa myös silloin, kun on kyse yhden ihmisen tai isomman joukon hätätilanteesta - jopa hengenvaarasta. Eivätkö nämä ole peruspalvelua, lähellä ihmistä? Mielestäni ovat. Muista tämä, kun erikoissairaanhoitoa syyllistetään vain kaikkien rahojen viejänä. Peruspalvelu ei ole sama kuin lähipalvelu. Kustannus- ja osaamisvaatimusten vuoksi tarvitaan keskittämistä ja erikoistumista.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) vastaa ison alueen erikoissairaanhoidosta. Sen sairaaloiden välille on kehitetty työnjakoa. Esimerkiksi Peijaksen sairaala on tekonivelkirurgian, veritautien ja sydänpotilaiden osaamiskeskus. Toisilla sairaaloilla on muita vahvuusalueita.

Hallituksen suunnitelmat sairaanhoitopiirien alasajosta vaarantavat tällaisen toimintamallin. Jopa HUS:n hajottamista on väläytelty suurkunta-ajattelun nimissä. Sellaista ei pidä hyväksyä. HUS:lla on vanhentuneiden, epäkäytännöllisten, jopa osittain kosteusvaurioisten rakennusten vuoksi isoja investointitarpeita. Kiireellisin on Lasten ja Nuorten sairaala ja sen lisäksi Syöpäkeskus ja Traumakeskus (nykyinen Töölön sairaala). Näiden toteutus onnistuu laajan yhteistyön turvin.

Kun vaativin hoito joudutaan keskittämään näihin erityissairaaloihin, voidaan niiden kuormitusta keventää ohjaamalla muita potilaita HUS-piirin toisiin sairaaloihin, mm. Peijakseen ja Hyvinkään sairaalaan. Tämän ajatusmallin esitin ja se hyväksyttiin yksimielisesti HYKS-lautakunnan antaessa lausunnon HUS:n investointisuunnitelmasta.

Vastuullisesti toimien asioihin voi vaikuttaa. Vaikuta Sinäkin!

Kyösti Haukipuro (kesk.)
Kerava

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 14.10.2012

Mauri Pekkarinen kuntauudistuksesta

Sunnuntai 7.10.2012 klo 21.11

Mauri Pekkarisen kuntarakenneuudistusta koskeva palopuhe eduskunnassa 3.10.2012 on saanut runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa. Retoriikan taidonnäytteessään Pekkarinen kiteyttää, miksi lähipalveluiden ja kuntademokratian kannattajien tulee vastustaa kuntien pakkoliitoksia. Pekkarisen puheenvuoro You Tubessa.

Uuden startin aika

Sunnuntai 23.9.2012 - Kyösti Haukipuro

Eduskuntavaaleista on noin puolitoista vuotta. Silloin oli jytkyä ja synnytettiin sixpackiksi ristitty laajennettu sinipunahallitus.

Jytkyn vaikuttavuudesta ei oikein tiedä, kun vaalivoittajan vastuuta ei ollut kykyä ottaa ja aikaa on mennyt sisäisten “palopesäkkeiden” sammutteluun.

Hallitus puolestaan hokee mantraa suurkunnista ja niitä tosiasiallisesti tekeekin, vaikka julkisuudessa esittää ristiriitaisia näkemyksiä ja kunnissa ajaa toisilla rattailla. Viimeksi mainittu pätee eritoten kokoomukseen. Kuntatasolla jupistaan, mutta vaikuttamisen paikoissa ollaan hiljaa. Demareista epäilen vähän samaa, mutta näyttävät nyt taitavan jukisuuspelin paremmin. Pienpuolueiden rooliksi on jäänyt olla hallitusvankkureissa apupyörinä.

Keskustalle aika on ollut haasteellista. Vaikuttamisen halua ja kykyä on, mutta ei paikkaa siihen. Oman pesän nurkkia on täytynyt siivota. Käänne alkoi jo viime vaalikauden lopulla. Kesäkuussa valittu uusi johto on aloittanut vankan pohjatyön uuden nousun käynnistämiseksi. Perusta alkaa olla kunnossa.

Kansalaisille alkaa valjeta, mihin hallitus on viemässä kansalaisia, kuntia ja maata. Tarvitaan todellinen, uskottava vaihtoehto. Keskusta on jälleen iskukykyinen. Nyt on uuden startin aika.

Kyösti Haukipuro
Keravan keskustan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen jäsen

Mitä haluamme kuntauudistukselta?

Perjantai 28.10.2011 klo 18.29 - Kyösti Haukipuro

Uusi hallitus on ottanut tavoitteekseen maan laajuisen kuntauudistuksen. Sitä valmistellaan vauhdilla – virkamiestyönä, mutta kuntaministeri Virkkusen (kok) johdolla ja kuuden hallituspuolueen ohjauksella. 

Ehdotuksia lainsäädännöksi, uusien kuntien kriteereiksi ja uudeksi kuntakartaksi tehdään vuoden loppuun mennessä. Kuntien kuuleminen ja laajempi poliittinen keskustelu ovat vuorossa vasta, kun esitykset ovat jo pöydässä. Tällä on ehkä ajateltu vaimentaa kritiikkiä, mutta on käynyt päinvastoin. Valmistelu on koettu ylimieliseksi.   

Vauhti on kova. On syytä pikaisesti pohtia kuntauudistuksen avainkysymyksiä. Millaista kuntauudistusta itse haluamme? 

Ensimmäinen huoli kohdistuu valmisteluprosessiin. Se on virkamieskeskeistä ja salaista. Kuntien lausuntoja pyydetään vasta, kun tärkeimmät ehdotukset uutta kuntakarttaa myöten on tehty. Kuntien kapinaliike on syntynyt mm. siksi, että on puhuttu kuntien yhdistämisestä jopa pakolla. Näin suurissa kysymyksissä on totuttu laajaan poliittiseen valmisteluun. Nyt se ei toteudu. 

Uudistuksen keskeiseksi kriteeriksi on nostettu työssäkäyntialue. Ne ovat hyvin erikokoisia. Helsingin työssäkäyntialuetta on lähes koko Uusimaa. Syrjäseuduille määrittely ei juurikaan sovellu. Työssäkäyntialue ei ole mielekäs kriteeri sille isolle joukolle ihmisiä, jotka eivät ole työelämässä. Juuri he kuitenkin tarvitsevat eniten lähipalveluja. 

Uudistusta on perusteltu taloudellisilla seikoilla. Suuruuden ekonomiasta on hyötyä joissakin asioissa, ei kaikissa. Suuriin yksikköihin liittyy byrokratian kasvun vaara. Eri tekijät huomioiden optimikokoisena on pidetty 30 000 – 50 000 asukkaan kuntia. Useimmat Keski-Uudenmaan kunnat ovat tällaisia. Näissä myös kuntalaiset ja päätöksentekijät ovat vielä suorassa vuorovaikutuksessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että 40 000 asukkaan Vuosaaren kaupunginosasta ei ole yhtään edustajaa Helsingin kaupunginvaltuustossa! 

Helsingin Sanomissa (22.10.) Helsingin poliittiset johtajat – ylipormestari Jussi Pajunen (kok), hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok), ryhmäjohtaja Ville Ylikahri (vihr.) ja valtuuston 2. varapuheenjohtaja Rakel Hiltunen (sdp) liputtavat jopa yli miljoonan asukkaan suurkaupungin puolesta. Liitoskaavailut koskivat myös Keravaa, Sipoota ja Kirkkonummea. 

Mikä rooli kehyskunnille on varattu kuntauudistuksessa? Halutaanko ne Helsingin takapihaksi? Kysymys on ajankohtainen ja aiheellinen. 

Näyttää siltä, että hallituksen ja pääkaupungin johdossa ajetaan isojen yksikköjen muodostamista, huippuna suur-Helsinki. Kuntien välistä kilpailua asukkaista ja työpaikoista pidetään haitallisena. Se voi olla kuitenkin monin tavoin hyödyllistä pitäen kunnat vireinä ja asukkaiden mielipiteet huomioon ottavina. 

Vaakakupissa on siis isoja valintoja: Suostutaanko ylhäältä päin saneltuun suurten kuntien malliin ylipäätään? Hyväksytäänkö Helsingin pulmien ratkaisumalliksi liittämällä siihen pakolla muut pääkaupunkiseudun kaupungit ja osa kehyskunnista? Riittääkö vaihtoehdoksi lähtökohta, että nykyiset kaupungit ja kunnat jatkavat entisellään ikään kuin mitään muutostarpeita ei olisi?

Jos ajatellaan olevan tarvetta joihinkin muutoksiin, on kysyttävä: Onko ratkaisumallina nykyisten kuntien yhdistäminen sellaisenaan? Voisiko tässä – mielestäni monia uhkia sisältävässä tilanteessa – tarkastella koko palettia uudesta näkökulmasta? 

Myös Keski-Uudellamaalla on muodostunut yli kuntarajojen luontaisia ihmisten asioimissuuntia, palvelujen käyttöä ja kuntien yhteistyömuotoja. Löytyisikö näistä uusia elinvoimaisia ja toimivia vaihtoehtoja hallituksen yksipuolisten kaavailujen sijaan? Sellaisia, jotka ottaisivat paremmin huomioon asukkaiden tarpeet ja kuntien tahdon.

Kyösti Haukipuro
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (kesk)
Kerava

Suun terveydenhuollosta tehtävä kokonaissuunnitelma

Keskiviikko 16.3.2011 klo 18.59 - Valtuustoryhmä

Keravan kaupunginvaltuusto 31.01.2011　

VALTUUSTOALOITE

Suun terveydenhuollosta tehtävä kokonaissuunnitelma

Keravan kaupunginhallitus hyväksyi 17.1.2011 ( § 15 ) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja suun terveydenhuollon hankesuunnitelman. Käytännössä tämä tarkoittaa lähinnä mielenterveys- ja päihdepalvelujen yhdistämistä ja laajennuksen tekemistä sitä varten nykyisen A-klinikan yhteyteen. Suunnitelma on tältä osin kannatettava.

Terveyskeskuksesta vapautuu muutoksen yhteydessä muutamia työhuoneita, joista kaksi on tarkoitus ottaa suun terveydenhuollon käyttöön. Hallitus kuitenkin totesi, että terveyskeskuksen sisäisten tilajärjestelyjen osalta päätös tehdään erikseen.

Ennen lopullisista järjestelyistä päättämistä on sen pohjaksi mielestämme laadittava suun terveydenhuollon kokonaissuunnitelma.

Suun terveydenhuollon tiloja on nyt kolmessa eri paikassa. Keskustan hammashoitola toimii 1952 rakennetussa rivitalossa. Käytössä on 10 potilashuonetta ja aputiloja. Tilat ovat epäkäytännölliset. Esteetön kulku on vain osittain mahdollista. Vesihuollossa ja ilmanvaihdossa on huomattavia puutteita, ja niihin liittyy merkittäviä riskejä.

Kävelykadun hammashoitolassa on neljä potilashuonetta ja aputiloja. Se toimii vuokratiloissa 2. kerroksessa eikä käytettävissä ole hissiä. Tämäkään tila ei täytä esteettömyyden vaatimuksia.

Terveyskeskuksen tiloissa on suun terveydenhuollon käytössä kaksi työhuonetta. Nämä palvelevat mm. pitkäaikaispotilaiden tarpeita, mikä on hyvä asia. Kahta uutta työhuonetta on kaavailtu näiden läheisyyteen.

Suurin osa suun terveydenhuollosta toimii epätyydyttävissä tiloissa, joissa ei ole laajentumismahdollisuuksia ja joissa korjaustarpeet ovat mittavia ja vaikeasti toteutettavia. Tämän mittaluokan ongelmat eivät ole ratkaistavissa kahden uuden työhuoneen käyttöönotolla terveyskeskuksessa, jossa mm. väestörakenteen muutoksen vuoksi on muitakin tilatarpeita.

Keskustan ja RKP:n valtuustoryhmä esittää, että

• suun terveydenhuollon palvelutarpeesta Keravalla tehdään pikaisesti kokonaiskartoitus
• palvelujen järjestämisestä tehdään pitkän tähtäyksen kokonaissuunnitelma, jossa huomioidaan kunnallisen ja yksityisen suun terveydenhuollon palvelutarjonta
• selvitetään nykyisten ongelmallisten tilojen korvaaminen toimivalla ja nykyajan vaatimustason täyttävällä hammashoitolalla ja sen sijoittaminen laajennuksena terveyskeskuksen yhteyteen sekä muut vaihtoehtoiset tavat ratkaista suun terveydenhuollon tilatarpeet

Keravalla 31.01.2011

Kyösti Haukipuro

Sirpa Hartojoki

Monica Moring

Leena Riikonen

Jyrki Virtanen

Aloite ja vetoomus Kalevan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen puolesta

Keskiviikko 16.3.2011 klo 18.56 - Leena Riikonen

Keravan kaupunginvaltuusto

Valtuustoaloite 14.3.2011

Aloite ja vetoomus Kalevan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen puolesta

Edellisellä valtuustokaudella teetettiin Kalevan koulun kuntokartoitus, joka esiteltiin kasvatus- ja opetuslautakunnalle edellisellä valtuustokaudella.

Kuntokartoitus johti koulun huonokuntoisimman osan purkamiseen nopealla aikataululla, tilalle vuokrattiin kevytrakenteinen leasingrakennus.

Kuntokartoitus osoitti, että koko koulun peruskorjaus on perusteltu.

Peruskorjauksen lisäksi koulun laajennus on perusteltu luokkakokojen pienentämisen takia, koska nimenomaan pohjoisella alueella koululaisten määrän kasvu tulee olemaan suuri lähivuosina ennusteiden mukaan.Riippumatta Kurkelan yhtenäiskoulusuunnitelmista,

Keravan suurimpia alakouluja oppilasmäärältään.

Kaikkien kaupunginosien tasapuolinen kouluverkosto on tärkeä asia.Kouluympäristönä kevyen liikenteen väylät ovat kunnossa. Ei tarvitse rakentaa alikulkusiltoja yms.

Kalevan koululaisten vanhempien ja koulun henkilökunnan lisääntyneiden yhteydenottojen perusteella näyttää siltä, että ilmeisten sisäilmaongelmien vuoksi lasten ja henkilökunnan sairastavuus on lisääntynyt.

Valitettavasti Kalevan koulun (entinen Viron koulu) perusteellinen korjaus on monien vuosien ajan aina jäänyt toiseksi, kun on laitettu Keravan koulujen korjauksia ja laajennuksia tärkeysjärjestykseen.

Mainittakoon, että valtuutetut ja kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsenet Juri Linros(kok), Aapo Nurmi(kok) ja Leena Riikonen(kesk) ovat vedonneet kirjallisesti investointityöryhmään 29.1.2010 asian viemiseksi eteenpäin.

Edellä mainittu vetoomus investointityöryhmälle on mennyt kirjallisena myös uudelle kaupunginjohtajallemme Petri Härköselle syksyllä 2010.

On erittäin myönteistä, että eri valtuustoryhmien valtuutetut vetoavat Kalevan koulun peruskorjauksen puolesta.Kun jälleen tänä keväänä 2011 arvioidaan Keravan kiinteistöjen korjaustarpeita ja investointiohjelmaa,

me allekirjoittaneet esitämme, että Kalevan koulun peruskorjaus- ja laajennushankesuunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan nopeasti ja viedään investointiohjelmaan kiireellisenä.

Leena Riikonen (kesk)

Kalevan koulun seutu on hyvä: on urheilukenttä, rauhallinen sijainti, koululle johtavat Kalevan koulu tarvitaan alueen alakouluna joka tapauksessa. Kalevan alueen alakouluoloja on hoidettu tilapäisratkaisuilla - osittain parakeilla - noin 20 vuoden ajan. Suuren kaupunginosan noin 300 oppilaan alakoulu on lakisääteinen peruspalvelu. Kalevan koulu on

Uimahalli on tärkein liikuntainvestointi Keravalla.

Torstai 4.11.2010 klo 21.02 - Kyösti Haukipuro

 
Toimittaja Lauri Nurmi revitteli Keski-Uusimaassa (31.10.2010) kahdeksan palstan otsikon "Poliitikot pettämässä lupauksensa" ja viiden palstan otsikon "Keravan uimahallin laajennus on jälleen peruuntumassa". Tekstissä hän toteaa  mm. "Keravan ränsistyneen ja ahtaan uimahallin laajennus on lykkääntymässä vuosilla eteenpäin. Näin käy, ellei valtuutettujen enemmistö kävele syksyn budjettiväännössä kaupunginhallituksen linjan yli."
 
Kysyn: Minkä kaupunginhallituksen linjan yli? Keravan voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ja investointiohjelmassa uimahallin peruskorjaus ja laajennus on sijoitettu vuosille 2013 - 2014. Tähän päivään mennessä ei ole tehty uusia päätöksiä, ei edes hallituksen esitystä uudeksi taloussuunnitelmaksi. Uutta linjausta ei ole olemassa.
 
Uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa esiteltiin kaupunginhallitukselle joitakin viikkoja sitten, mutta ei päätösasiana. Toiminnallisista ratkaisuista syntyi keskustelua ja siitä evästettiin jatkovalmistelua varten. Hankkeen lykkäämisestä ei ole päätetty.
 
Toimittaja johtaa lukijoita harhaan. Lisäksi hän heittää epämääräisellä vihjailulla sanojen syömisestä ikävän varjon keravalaisten päättäjien ylle. Ehkä toimittajankin toimintaa voisi vähän paheksua.
 
Jutussa lainattiin mm. minun aikaisempia sanomisiani. Totesin tuolloin: "Tässä vaiheessa panostaisin Keravan uimahallin peruskorjaukseen ja laajentamiseen".
 
Olen edelleen samaa mieltä. Uimahallin korjaus ja laajennus on Keravan lähiajan tärkein liikuntainvestointi. Halli palvelee vuosittain 130 000 - 150 000 kävijää ja uusittuna vielä useampaa. Asianmukainen uimahalli on mitä parhain investointi kansanterveyden hyväksi.
 
 
Kyösti Haukipuro
kaupunginvaltuutettu (kesk)
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja