Ehkäisyä ilmaiseksi?

Keskiviikko 15.11.2017 klo 12.54

Yhteiskunnan on tuettava nuorta aikuistumisessa. Yksi aikuistumisen askeleista voi olla seksi, mutta aikuistuminen on paljon muutakin. Aikuistumiseen kuuluu vastuun ottaminen omista valinnoista, omasta taloudesta ja terveydestä. Nykykäytäntö eli ensimmäisen ehkäisymenetelmän tarjoaminen kolmeksi kuukaudeksi maksutta nuorelle on oikein hyvä yhteiskunnan tukimuoto. Tuntuu kuitenkin liioitellulta, että yhteiskunta holhoaisi ehkäisyasioissa jokaista 25-vuotiaaksi saakka.

Lue lisää »

Inna Kallioinen: Maanantait vaihtuivat Keravalla huomaamatta tiistaiksi - kapunginhallitukselta toivoisi lisää avoimuutta

Maanantai 4.9.2017 klo 7.55

Valtuuston kokousten perinteinen, useiden valtuustokausien ajan jatkunut käytäntö maanantai-illan kokouksista on yllättäen ja vaivihkaa muutettu tiistai-illoiksi. Aloittavan valtuuston ensimmäisen syksyn kokouskalenteri on kaikessa hiljaisuudessa kesken kesälomakauden pantu uusiksi.

Tiistai voi olla yhtä toimiva kuin maanantai, mutta kohtuullista olisi, että aikataulujen myllistyksestä olisi tiedotettu asianosaisille eli kaupunginvaltuutetuille.

Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen pohtii blogissaan tapahtnutta tiedotusmokaa, valtuutettujen yli kävelemistä ja avoimuuden kulttuuria.

Lue lisää »

Inna Kallioinen: Kohtuullinen kokonaisuus Keravalla?

Sunnuntai 4.6.2017 klo 13.46

Valtuusto on kuntalain mukainen korkeinta päätösvaltaa kunnassa käyttävä ja kunnan toiminnasta ja taloudesta vastaava elin, jonne keravalaiset ovat valinneet edustajansa demokraattisesti suoralla vaalilla. Sen sijaan muut kunnalliset luottamustehtävät puolueiden kunnallisjärjestöt jakavat keskenään neuvotellen. Keravalla neuvotteluissa saatiin aikaan sopimus. Keskustakin allekirjoitti sen, mutta jätti sopimukseen kirjallisen lausuman. Miksi? Valtuustoryhmän puheenjohtaja Inna Kallioinen pohtii kirjoituksessaan neuvottelujen lopputulosta, ja sitä, toteutuiko tuloksessa äänestäjien tahto ja kohtuullisuuden ajatus.

Lue lisää »

Eeva Karvinen: Missä iässä minusta tulee päätöskyvytön objekti?

Lauantai 4.3.2017 klo 18.42 - Eeva Karvinen

Olen nyt 54-vuotias nainen Keravalta. Onko minun tosiaankin elettävä uskossa, että kaupungin virkamiehet tulevat rajoittamaan liikkumistani ja pitämään minua ihmisenä, jonka puolesta on päätettävä, kenen kyytiin lähden. Milloin tämä tapahtuu? 70-, 75-, vai 80-vuotiaana? Näin on pääteltävissä Keski-uusimaan artikkelista (16.2.2017) ”Auttaminen on vaikeaa”. Jutussa kerrotaan, että Järvenpäässä ja Keravalla avustusjärjestöt eivät saa kuljettaa vanhoja ihmisiä omalla autolla tapahtumiin, kahville tai minnekään. Järvenpään asioihin en halua puuttua, mutta eiköhän Keravalla tämä asia nyt tavalla tai toisella saada ratkaistuksi.

Lue lisää »

Eeva Karvinen: Tarveselvitys Yhdistysten talosta Keravalle

Torstai 15.12.2016

Keskustan varavaltuutettu Eeva Karvinen jätti 12.12.2016 valtuustoaloitteen, jossa pyytää tarveselvitystä Yhdistysten talosta Keravalle. Tarve kokoontumistiloihin on tullut esiin lukuisilta järjestöaktivisteilta. Kolmannen sektorin rooli korostuu tulevaisuudessa entisestään. Tarvitsevatko järjestöt tuolloin lisää tiloja toimintaansa, joka tuottaa keravalaisille hyvinvointia? Olisiko keskeisellä paikalla sijaitseva Virkailijoiden talo sopiva Yhdistysten taloksi?

Aloitteen allekirjoitti 20 valtuutettua.

Lue lisää »

Jääviysepäilyt eivät ole perusteettomia

Sunnuntai 27.12.2015 klo 22.13 - Kyösti Haukipuro

Keravan kaupungin johtaminen on noussut julkiseen keskusteluun. Tähän asti olen pidättäytynyt kommentoimasta sitä siihen perustuen, että julkinen repostelu ei välttämättä edistä parhaan tuloksen saavuttamista. Lisäksi on parempi, että pidetään riittävästi erillään virkamiesjohtamiseen ja poliittiseen johtamiseen liittyvät asiat. Nyt on kuitenkin kysyttävä, ratkooko Keravan poliittinen johto syntynyttä tilannetta parhaalla tavalla. Viime kädessä vastuu on poliittisella johdolla...

Lue lisää »

Onko niin jos siltä näyttää?

Torstai 18.12.2014

Kyösti Haukipuron kommenttikirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 17.12.2014. Haukipuro ottaa kantaa Keski-Uusimaa-lehden päätoimittajan kolumniin, jossa esitettiin arvioita Keravan kaupunginvaltuuston talousarviokokouksesta.

Lue lisää »

Painopiste peruspalveluihin ja ehkäisyyn

Torstai 25.10.2012 klo 7.01 - Hanna Toiviainen

Painotus sosiaali- ja terveyspalveluissa täytyy kohdistaa yhteydensaantiin, tarpeen arviointiin ja ehkäisyyn. Kotipalveluja pitää saada ikääntyville, vammaisille ja lapsiperheille. Suurin osa meistä haluaa asua kotona mahdollisimman pitkään. Ympärivuorokautisten asumispalvelujen, vanhusten ja lasten hoidon, terveyskeskuksen ja koulun tulee olla lähellä kotia ja läheisiä.

Sosiaali- ja terveys- sekä opetustoimen yhteistyötä on tiivistettävä. Lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen toimintaohjelman hyväksyy sosiaali- ja terveyslautakunta. Se voi olla osa valtuuston hyväksymää hyvinvointiohjelmaa. Valmisteluun tulee osallistua eri hallinnonalojen. Lasten ja nuorten pitää saada olla mukana.

Painotus neuvolatoiminnassa ja kouluterveydenhuollossa tulee kohdistaa myös koulu- ja opiskeluympäristön terveyteen ja turvallisuuteen sekä kouluyhteisön hyvinvointiin. Neuvolaiän seuranta maksaa 1500-2000 ja kouluterveydenhuolto 125 € lapsi/v. Ehkäisy tulee jälkikäteiskorjaamista edullisemmaksi. Psykiatrisen hoidon hinta on 9000-15000 €/kk. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle maksaa kymmenkertaisesti. Vuoden laitossijoituksen hinnalla järjestetään perhetyötä yli seitsemäksi vuodeksi ja kotipalvelua perheisiin lähes 3000 tunniksi. Etsivää nuorisotyötä on tehostettava. Koulupudokkaisiin ei ole varaa. Työmarkkinoilta syrjäytymisen hinta on miljoona euroa 60 ikään mennessä.

Valinnanvapautta tulee tukea. Päivähoidossa valinta on perheiden. Palvelusetelin käyttöä voidaan laajentaa. Yrittäjyyden tukemisen kautta syntyy tuloja. Niillä rahoitetaan palvelut. Järjestämisen ulkoistaminen ei vapauta kuntaa laatuvastuusta. Halvin vaihtoehto ei ole aina paras. Kilpailutuksissa tulee vaatia lakisääteiset omavalvontasuunnitelmat. Palveluille tulee laatia laatukriteerit. Valtakunnalliset valvontaohjelmat tarjoavat työkaluja kehittämiseen.

Lähtökohtana palveluissa on oltava perusoikeuksien, ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen. On kohdattava ihminen, ei vain potilas tai asiakas. Hyvät hankkeet tulisi jalkauttaa käytännöksi. Kunnan tehtävä on ehkäisy: harrastukset, kulttuuri, liikunta, koulujen pihat ja puistot, osallistuminen. Kaikki se, joka auttaa jaksamaan. Panostamista toimintaan tai väestöryhmään ei pidä nähdä pois toiselta. Voidaan tehdä sekä että. Hyvinvoinnin päätöksiä tehdään kaikkialla. Sinä päätät.

Hanna Toiviainen
(Kirjoitus julkaistu Keski-Uusimaassa 25.10.2012)

Mitä haluamme kuntauudistukselta?

Perjantai 28.10.2011 klo 18.29 - Kyösti Haukipuro

Uusi hallitus on ottanut tavoitteekseen maan laajuisen kuntauudistuksen. Sitä valmistellaan vauhdilla – virkamiestyönä, mutta kuntaministeri Virkkusen (kok) johdolla ja kuuden hallituspuolueen ohjauksella. 

Ehdotuksia lainsäädännöksi, uusien kuntien kriteereiksi ja uudeksi kuntakartaksi tehdään vuoden loppuun mennessä. Kuntien kuuleminen ja laajempi poliittinen keskustelu ovat vuorossa vasta, kun esitykset ovat jo pöydässä. Tällä on ehkä ajateltu vaimentaa kritiikkiä, mutta on käynyt päinvastoin. Valmistelu on koettu ylimieliseksi.   

Vauhti on kova. On syytä pikaisesti pohtia kuntauudistuksen avainkysymyksiä. Millaista kuntauudistusta itse haluamme? 

Ensimmäinen huoli kohdistuu valmisteluprosessiin. Se on virkamieskeskeistä ja salaista. Kuntien lausuntoja pyydetään vasta, kun tärkeimmät ehdotukset uutta kuntakarttaa myöten on tehty. Kuntien kapinaliike on syntynyt mm. siksi, että on puhuttu kuntien yhdistämisestä jopa pakolla. Näin suurissa kysymyksissä on totuttu laajaan poliittiseen valmisteluun. Nyt se ei toteudu. 

Uudistuksen keskeiseksi kriteeriksi on nostettu työssäkäyntialue. Ne ovat hyvin erikokoisia. Helsingin työssäkäyntialuetta on lähes koko Uusimaa. Syrjäseuduille määrittely ei juurikaan sovellu. Työssäkäyntialue ei ole mielekäs kriteeri sille isolle joukolle ihmisiä, jotka eivät ole työelämässä. Juuri he kuitenkin tarvitsevat eniten lähipalveluja. 

Uudistusta on perusteltu taloudellisilla seikoilla. Suuruuden ekonomiasta on hyötyä joissakin asioissa, ei kaikissa. Suuriin yksikköihin liittyy byrokratian kasvun vaara. Eri tekijät huomioiden optimikokoisena on pidetty 30 000 – 50 000 asukkaan kuntia. Useimmat Keski-Uudenmaan kunnat ovat tällaisia. Näissä myös kuntalaiset ja päätöksentekijät ovat vielä suorassa vuorovaikutuksessa. Vertailun vuoksi todettakoon, että 40 000 asukkaan Vuosaaren kaupunginosasta ei ole yhtään edustajaa Helsingin kaupunginvaltuustossa! 

Helsingin Sanomissa (22.10.) Helsingin poliittiset johtajat – ylipormestari Jussi Pajunen (kok), hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok), ryhmäjohtaja Ville Ylikahri (vihr.) ja valtuuston 2. varapuheenjohtaja Rakel Hiltunen (sdp) liputtavat jopa yli miljoonan asukkaan suurkaupungin puolesta. Liitoskaavailut koskivat myös Keravaa, Sipoota ja Kirkkonummea. 

Mikä rooli kehyskunnille on varattu kuntauudistuksessa? Halutaanko ne Helsingin takapihaksi? Kysymys on ajankohtainen ja aiheellinen. 

Näyttää siltä, että hallituksen ja pääkaupungin johdossa ajetaan isojen yksikköjen muodostamista, huippuna suur-Helsinki. Kuntien välistä kilpailua asukkaista ja työpaikoista pidetään haitallisena. Se voi olla kuitenkin monin tavoin hyödyllistä pitäen kunnat vireinä ja asukkaiden mielipiteet huomioon ottavina. 

Vaakakupissa on siis isoja valintoja: Suostutaanko ylhäältä päin saneltuun suurten kuntien malliin ylipäätään? Hyväksytäänkö Helsingin pulmien ratkaisumalliksi liittämällä siihen pakolla muut pääkaupunkiseudun kaupungit ja osa kehyskunnista? Riittääkö vaihtoehdoksi lähtökohta, että nykyiset kaupungit ja kunnat jatkavat entisellään ikään kuin mitään muutostarpeita ei olisi?

Jos ajatellaan olevan tarvetta joihinkin muutoksiin, on kysyttävä: Onko ratkaisumallina nykyisten kuntien yhdistäminen sellaisenaan? Voisiko tässä – mielestäni monia uhkia sisältävässä tilanteessa – tarkastella koko palettia uudesta näkökulmasta? 

Myös Keski-Uudellamaalla on muodostunut yli kuntarajojen luontaisia ihmisten asioimissuuntia, palvelujen käyttöä ja kuntien yhteistyömuotoja. Löytyisikö näistä uusia elinvoimaisia ja toimivia vaihtoehtoja hallituksen yksipuolisten kaavailujen sijaan? Sellaisia, jotka ottaisivat paremmin huomioon asukkaiden tarpeet ja kuntien tahdon.

Kyösti Haukipuro
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja (kesk)
Kerava

Uimahalli on tärkein liikuntainvestointi Keravalla.

Torstai 4.11.2010 klo 21.02 - Kyösti Haukipuro

 
Toimittaja Lauri Nurmi revitteli Keski-Uusimaassa (31.10.2010) kahdeksan palstan otsikon "Poliitikot pettämässä lupauksensa" ja viiden palstan otsikon "Keravan uimahallin laajennus on jälleen peruuntumassa". Tekstissä hän toteaa  mm. "Keravan ränsistyneen ja ahtaan uimahallin laajennus on lykkääntymässä vuosilla eteenpäin. Näin käy, ellei valtuutettujen enemmistö kävele syksyn budjettiväännössä kaupunginhallituksen linjan yli."
 
Kysyn: Minkä kaupunginhallituksen linjan yli? Keravan voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ja investointiohjelmassa uimahallin peruskorjaus ja laajennus on sijoitettu vuosille 2013 - 2014. Tähän päivään mennessä ei ole tehty uusia päätöksiä, ei edes hallituksen esitystä uudeksi taloussuunnitelmaksi. Uutta linjausta ei ole olemassa.
 
Uimahallin peruskorjauksen ja laajennuksen tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa esiteltiin kaupunginhallitukselle joitakin viikkoja sitten, mutta ei päätösasiana. Toiminnallisista ratkaisuista syntyi keskustelua ja siitä evästettiin jatkovalmistelua varten. Hankkeen lykkäämisestä ei ole päätetty.
 
Toimittaja johtaa lukijoita harhaan. Lisäksi hän heittää epämääräisellä vihjailulla sanojen syömisestä ikävän varjon keravalaisten päättäjien ylle. Ehkä toimittajankin toimintaa voisi vähän paheksua.
 
Jutussa lainattiin mm. minun aikaisempia sanomisiani. Totesin tuolloin: "Tässä vaiheessa panostaisin Keravan uimahallin peruskorjaukseen ja laajentamiseen".
 
Olen edelleen samaa mieltä. Uimahallin korjaus ja laajennus on Keravan lähiajan tärkein liikuntainvestointi. Halli palvelee vuosittain 130 000 - 150 000 kävijää ja uusittuna vielä useampaa. Asianmukainen uimahalli on mitä parhain investointi kansanterveyden hyväksi.
 
 
Kyösti Haukipuro
kaupunginvaltuutettu (kesk)
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja